› Keskustelut › Metsänomistus › Kehitysluokkajakauma!

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)

  • Kehitysluokkajakauma!

    Sent on: 11.3.2014, 20:23

    Avataan tälle asialle oma ketju, ettei tuo toinen mene väärille raiteille.
    Tässä alkajaisiksi Puten viesti:
    **********************
    Taneli:
    >>Uudistushakkuita pakko tehdä, (ikä ja aukkoisuus), vaikka ne vääristävät entisestään kehitysluokkajakaumaa. <<

    Älä ole huolissasi. Valtakunnan metsien kehitysluokkajakauma ei siitä hetkahda eikä yksittäisen puuntuottajan tarvitse siitä välittää.

    Ja niissä aiempien vuosikymmenien metsäsuunnitelmissa vaahdotut tilakohtaiset kehitysluokkajakaumat nolostuttaa jo sen aikaisia suunnittelijoita. En usko, että niitä enää nykyisissä suunnitelmissa mittaillaan, minulla ei tuoreita suunnitelmia ole. Mitään järkeä en ideaalikl-tavoitteissa näe.

    Puuta tuotetaan siten, että uudistuskypsä uudistetaan, ja harvennuksen tarpeessa olevat harvennetaan. Jos yksittäinen puuntuottaja yrittää muokata 50 hehtaarin tilansa kehitysluokkajakauman vastaamaan tasaista kl-jakaumaa, ja pääsee hetkeä ennen kuolemaansa puoleen väliin tavoitteestaan, perikunta hakkaa vuoden kuluttua paljaaksi puolet pinta-alasta ja sen jälkeen jakaa sen seitsemään osaan.

    Jos kl-jakaumaa haluaa tasoittaa, sen tulee tapahtua uusia tiloja hankkimalla. Kun 500 ha on täynnä, yleensä jakaumakin alkaa olla kohdallaan.
    Lähetetty: 13 min sitten
    Lähettäjä: putte
    *******************************
    Kopioi Korpituvan Taneli

    Tekijä
    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 11.3.2014, 20:45

    Olet Putte ainakin osittain oikeassa. En minäkään väkisin pyri siihen optiimi kehitysluokkajakaumaan.
    On varmaan tehty paljon vahinkoakin kun on pyritty väkisin optiimi kehitysluokkajakaumaan.
    Siitä huolimatta pidän ihan tarpeellisena ottaa sekin huomioon tekemisissään.

    Jos esim. minä olisin aikanaan lähtenyt vain siitä että kuviokohtainen tarkastelu on ainoa kriteeri, niin olisin johonkin 80-luvun alkuun mennessä hakannut aukoksi kaiken kotitilaltani. Kun siihen vielä lisätään että pellot metsitettiin 70-luvulla, niin tultaisiin kyllä melkoisiin kehitysluokkajakaumiin.
    Olisikohan 80 ja 90 luvuilla huumorintaju riittänyt kun metsiin olisi vain uponnut rahaa, työtä ja hikeä. Olisi tullut noin 15 vuoden paussi viimeisestä aukosta ensimmäisiin ensiharvennuksiin.

    Kaiken lisäksi nuo metsänviljelyt olisin joutunut aikanaan monesti teettämään samoin melkoisesti taimikonhoitoja.

    Metsän käsittelyssä on monta muuttujaa. Kuviokohtaisten tekijöiden lisäksi pitää ottaa huomioon paljon muuta. Kehitysluokka jakautuman tarkastelu, siellä taustalla, tasaa mukavasti työmenekkejä ja rahavirtoja. Rahavirtoja nimenomaan siinä mielessä ettei joillakin vuosikymmenillä ole pelkkiä kuluja ja toisilla taas pelkkiä tuloja.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 11.3.2014, 20:49

    Niin, täytyy toki myöntää, että jos olisin tuohon 80-luvun alkuun mennessä aukottanut kaikki metsäni, niin nyt tuossa toisessa ketjussa olisi esittää molempiin kohtiin korkeammat luvut.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Puun takaa 11.3.2014, 21:56

    Olen Tanelin kanssa samoilla ajatuksilla.
    Eihän optimaalinen kehitysluokkajakautuma ole mikään itsetarkoitus, mutta turha on niinkään sanoa, ettei siinä mitään järkeä olisi.
    Se on sitten jokaisen oma asia, miten tuohon kehitysluokkajakautumaan pyrkii, jos pyrkii.
    Eniten hyötyä siitä on silloin, jos puuntuottaja pyrkii tekemään hoitotyöt omin voimin.
    Työkuormitus jakautuu silloin tasaisemmin.
    Olen päässyt seuraamaan myös suurmetsänomistajien metsänhoitoa.
    Kyllä sielläkin pyritään eri-ikäis-kasvatukseen, tai kehitysluokkajakautumaan, miten sen nyt kukin haluaa ilmaista.
    Ei se varmasti ketään naurattaisi, jos koko metsäala olisi samanikäistä puustoa laidasta laitaan.

    Reima Ranta 11.3.2014, 22:27

    Putte kirjoitti aiheesta minusta erittäin osuvasti.

    Vanhoissa metsäsuunnitelmissa muistaakseni luki jotenkin tähän tapaan. Saat metsästi parhaan tuoton, kun kehitysluokkajakauma on kuvan mukainen. Vieressä oli sitten ympyränmuotoisesti kuvattuna eri kehityskuokkien osuudet. Tällainen väittämä oli täyttä soopaa. Kehitysluokkajakaumalla ei ole kannattavuuden kanssa mitään tekemistä. Väittämän tarkoituksena olikin vain hämätä ylisuuria uudistamisinvestointeja.

    Se on tietysti jotenkin ymmärrettävää, jos ajatuksena on itsensä työllistämisnäkökulma. Pinta-alan kasvaessa jakautumaa tulee kuitenkin väistämättä, joten siihen ei tarvitse erikseen pyrkiä – juuri kuten puttekin edellä totesi.

    Gla Gla 18.3.2014, 03:43

    Minä en ole nähnyt väitteitä, joiden mukaan kehitysluokkajakauma parantaisi kannattavuutta. Perusteluksi olen nähnyt hakkuutulojen jatkuvuuden ja hoidon ajoituksen. Jokainen saa itse päättää, mitä merkitystä tuolla on oman metsätalouden harjoitamiselle. Neuvontaorganisaatiota ei mielestäni ole aiheellista moittia täysin oikeasta toteamuksesta, jos lukija sen ymmärtää väärin.

    Kannattavuuteen etenkin pienemmillä tiloilla kehitysluokkajakaumalla voi olla vaikutusta silloin, kun se auttaa leimikoiden niputtamisessa kohtuullisiksi kokonaisuuksiksi. Ja tietysti myös hoidon järjestämisessä. Jos esimerkiksi rahkeet ei riitä suurten taimikkoalojen hoitoon, ei sellaisia kannata itselleen järjestää. Päätehakkuuta voi yleensä viivästyttää jokusen vuoden, jolloin aiemmat taimikot kasvaa ulos välittömän hoidon tarpeesta.

    Timppa 18.3.2014, 05:30

    On tietysti totta, ettei se kehitysluokkajakautuma paranna metsänkasvua. Edellä onkin jo todettu sen positiivisia vaikutuksia. Eräs vielä on riskienhallinta. Moni-ikäisessä metsässä erilaiset tuhot pahimmillaankin kohdistuvat yleensä pienelle osalle pinta-alaa. Taloudellisestikin on edullista se, että metsässä olisi suhteellisen tasaisesti myytävää. Silloin voisi helpommin vastata joihinkin hintapiikkeihin.

    Suurilla pinta-aloilla kehitysluokkajakautuma on oleellinen. Oikeaan jakautumaan pääseminen kestää tosin kymmeniä vuosia. Meillä eräs tekijä on männiköiden kasvattaminen hiven normaalia pitempään. Laatumänniköistä saattaa harvennuksessa saada uudishakkuun hinnan. Kokemus osoittaa, että jäljelle jääneet männyt kasvavat kummasti laatutyveä.

    satapii 18.9.2014, 11:03

    Omien tilojen kehitysluokkajakauma

    T1 10% (alle 2m)
    T2 28% (yli 2m pitkää, mutta alle 8cm rinnankorkeudelta)
    02 24% (8-16cm rinnakorkeudelta)
    03 26% (16-27cm rinnankorkeudelta, harvennettu)
    04 10 % (yli 27cm rinnakorkeudelta)
    muu 2% (S0, tiet,sähkölinjat yms)

    eli ihanteelisesta kehitysluokkajakaumasta ollaan vähän jäljessä, mutta T2 luokasta siirtyy pian 15% kehitysluokkaan 02.

    Raivaussahatöitä on ollut kovasti viime vuosina ja tulee olevaan vielä tulevinakin vuosina, koska maapohjat on reheviä.
    Yleensä tarvitsee T1 varhaisperata kerran, T2 raivattava 1-2 kertaa ja 02 vielä mahdollisesti vaatii ennakkoraivauksen.

    Kasvupaikat
    OMT 26%
    MT 60%
    VT 12%
    CT 2%

    Jansson 19.9.2014, 07:15

    Yrittäjälle tuo tasainen kassavirta on tärkeä kysymys. Metsän kanssa tietysti on tärkeä tehdä oikea toimenpide oikeaan aikaan. Omat tavoitteet on mielestäni myös hyvä tehdä itsensä kanssa selväksi.
    Itselläni on tavoitteena tuloksen maksimointi ja eläketurva. Minulla on 20 vuotta eläkkeeseen ja 04 1 % 03 43%, 02 29% T2 15%.
    Uudistuskypsässä metsässä pääomaa on turha hautoa, harvennukset ajallaan ja taimikonhoito on mukavaa liikuntaa.

    Harrastushan tämä on, mutta tuottava sellainen. Ja kyllä niistä hyvin hoidetuista metsistä jää aikanaan myytävää lapsillekin vaikka eläkkeellä vielä nykyistäkin enemmän juopottelisi.

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)