Keskustelut Metsänhoito Kenen asialla MTK?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)
  • Kenen asialla MTK?

    Merkitty: 

    ”Karhukannan kasvu johtaa vääjäämättä myös kotieläinvahinkojen kasvuun. Kaatolupapäätösten kumoaminen vaikuttaisi paitsi kotieläinten vahinkoriskiin myös kaikkien luonnossa liikkujien turvallisuuteen”, sanoo MTK Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Jari Rouvinen.

    Helsingin Sanomien mielipide-osiossa kirjoittaa (17.08.2022) Veli Nuutinen, puheenjohtaja, Uurolan Erä, Kontiolahti, muunmuassa seuraavaa: ”…Mitä tapahtuu, jos metsästys pannaan jäihin?…  …hirvikanta kääntyy voimakkaaseen laskuun, kun vain harvat vasat selviytyvät kesän yli. Loppuuko hirvenmetsästyskin…  …Haluammeko tällaista hallitsematonta kehitystä lähiluontoomme? Emme…  …On muutettava lakeja ja asetuksia niin, että metsästyslupia voidaan jatkossa myöntää ilman jatkuvaa pelkoa valituksista. Pitkäjänteisyys on sekä riistakantojen hoidon että metsästyksen harrastajien etu…”

    Metsänomistajia ei kuulla

    Tällä hetkellä riistanhoitoyhdistysten edustajilla eli metsästäjillä on enemmistö kantatavoitteista päättävissä riistaneuvostoissa. ”Järjestelmä on sellainen, että se antaa mahdollisuuden ohittaa metsänomistajan oikeudet asiassa”, sanoo MTK:n kenttäjohtaja ja riistavastaava Timo Leskinen. Leskinen muistuttaa, että suuret hirvieläinkannat aiheuttavat tuntuvia ja arvaamattomia seurauksia niin metsätaloudelle, metsäluonnolle, metsien terveydelle kuin ilmastonmuutokseen varautumiselle.

  • Metsuri motokuski

    Olipas aloittajalla taas avaus. Haastattelusta irroitettuja erillisiä lauseita joista muodostetaan jonkinlainen tarina.  Ne mtk:n metsästäjät ovat niitä metsänomistajia niin kuin aloittajakin taitaa olla.

    Korpituvan Taneli

    Kyllä karhu ja susikantoja on syytä reippaasti rajoittaa, juuri kotieläinvahinkojen välttämiseksi. Taustalla on tietysti myös luonnossa liikkujien turvallisuus.

    Toisaalta Hirvien ja valkohäntäpeurojen kantaa on syytä laskea reippaasti, liikenne- ja metsävahinkojen minimoimiseksi.

    Näitä kahta pyrkimystä ei voi sitoa yhteen. Suurpetokanta pitäisi olla ihan tolkuttoman suuri jos sillä säädeltäisiin sorkkaeläinten määrää.

    Eli kumpaakin tavoitetta pitää ajaa, mutta ei toisiinsa kietoen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras

    Allekirjoitin juuri kansalaisaloitteen ,jossa valitusoikeus myönnetyistä kannanhoidollisista pyyntiluvista rajattaisiin koskemaan vain paikallisia toimijoita. Nyt on rakennettu valtakunnallinen himmeli,jonka paikalliset jäsenet voivat tehtailla valituksia oman mielensä mukaan. Siinäpä sitten onkin Anttoonille ihmettelemistä ,kun hirviluvat ovat seuraava kohde ellei suuntaa saada muuttumaan. Anttoonin tavoitetaso hirvien määrälle on selkeä uhka kannan kehitykselle ja syy laittaa pyyntiluvat jäihin.

    R.Ranta

    Vahinkoeläimen, kuten esim.  peura ja kauris,  pitäisi voida aina mailtaan ampua. On käsittämätöntä, että tänne on saanut vieraslajin tuoda vahinkoeläimeksi ja niitä saa vielä ruokkia kannan lisäämiseksi. Niiden aiheuttama vahinko on todella suuri. Jokaisen harrastajan lasku yhteiskunnalle tuhansia vuodessa, kun kaikki lasketaan.

    Visakallo

    Eipä taida maailmassa viljapulaa olla, vaikka Ukrainan sodan sanotaan sitä aiheuttavan. Nyt niitä riistamaissi säkkejä näkyy nimittäin  jo olevan täällä päijät-hämäläisissäkin kaupoissa. Luulin vielä jokin aika sitten niiden olevan vain eteläisimmän Suomen kotkotuksia.

    jees h-valta

    Juuri peurakolarin nippanappa välttäneenä voin sanoa että vähentää pitäisi ja rajusti senkin kantaa. Kun keskellä päivääkin näkee aina tietyissä suunnissa pelloilla peuroja syömässä. Pimmeen hämärissä ne sitten poukkoilevat autojen eteen kuten itelläkin kävi. Vaistomainen paniikkijarrutus säästi sen elukan hengen mutta senteistä ja sekunneista se oli kiinni.

    Visakallo

    Yksi asia on ihmetyttänyt minua jo vuosia. Useat tutut metsästäjät ovat kertoneet minulle, että karhut tappavat hirvenvasoja. Tällä palstalla kuitenkin on sanottu, ettei karhuilla ja muilla pedoilla ole sanottavaa merkitystä hirvikantaan. Valehteleeko joku?

    A.Jalkanen

    Ettei pedoilla ole vaikutusta hirvikantaan… totta ja tarua. Ei liene kovin suurta vaikutusta niillä alueilla joilla petoja on vähän – siellä metsästys vaikuttaa eniten. Jos sitten kysyy petorikkaan Pohjois-Karjalan metsästäjiltä, niin on vaikutusta!

    Gla

    Reima: ”On käsittämätöntä, että tänne on saanut vieraslajin tuoda vahinkoeläimeksi ja niitä saa vielä ruokkia kannan lisäämiseksi.”

    Ei se käsittämätöntä ole. 1930-luvulla katsottiin asioita vähän eri näkökulmasta kuin nyt.

    Vaikka peura teoriassa joutaisikin nyt hävittää, sama peruste kuin 90 vuotta sitten voi olla hyvinkin ajankohtainen. Toisaalta hävittäminen ei onnistu vuosikymmeniin edes yrittämällä, joten ihan rauhassa voi sopivaa kannan suuruutta miettiä.

    Gla

    ”Yksi asia on ihmetyttänyt minua jo vuosia. Useat tutut metsästäjät ovat kertoneet minulle, että karhut tappavat hirvenvasoja. Tällä palstalla kuitenkin on sanottu, ettei karhuilla ja muilla pedoilla ole sanottavaa merkitystä hirvikantaan. Valehteleeko joku?”

    Ei valehtele. Kaatolupien määrässä huomioidaan petojen vaikutus. Jos pedot tappaa metsästäjien saalista, kaatoluvat vähenee. Sitä ei voi hyväksyä.

    Ja voihan olla, että jonkun pikkuseuran 5000 ha vuokramailta hirvet karkaa naapuriin, jos susilauma sopivasti sattuu kulkumaan ohi. Parkuhan siitä syntyy, vaikka ongelmana on pieni metsästysalue, ei petojen tappamien eläinten määrä.

    Peura-alueella ei tätä ongelmaa ole, peuroja riittää silti.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)