Olen ollut kolme kertaa evakossa.
Valitettavast viimeinen reissu on vielä kesken. Ensimmäisen kerran minut pantiin ukon tekemään kannelliseen pyykkikoriin. Kansi jätettiin luultavasti auki, en ainakaan muista tapauksesta mitään. Reissu ei ollut paha eikä pitkä, noin 50km ukon entiseen kotitaloon.
Toinen kerta oli -41 kesällä. Kuulemma vaikeuksia ei nytkään ollut. sijoitustalo oli vauras ja hyvähenkinen. Talon tytär oli pitkään laitellut nimelläni kortteja.
Viimeisen matkan yksityiskohdat muistan lopun ikäni tai ainakin mahdolliseen dementiaan asti. Reissuna tämäkään ei ollut sitä mitä ihmiset muutoin kokivat. Tervahöyryllä pari päivää yli Saimaan. Meillä oli omia eväitä kohtuullisesti.
Ruoka haiskahti jo kaukaa vastaan vastaanottosatamassa. Se oli vanhaan maitoon tehtyä lasten ruokaa ..kauravelliä. Sitä en varmasti syönyt.Samoin pientä harmitti remppamahaisten savolaisukkojen naureskelu. Enhän mistään tiennyt nauroivatko he meille vaiko omille tärkeille vitseilleen. Joka tapauksessa minulla oli vitsit vähissä kuin Virolaisella.
Seuraava temppu oli valita asukkaita (työvoimaa) taloihin. Jäiimme viimeiseksi ja meidät osoitettiin syrjäseudulla olevaan kahden vanhan noidan mustaan mökkiin. Naisnoita oli jo elämänsä elänyt ymmärtämätön, mutta agressiivisuutta riitti. No sieltä piti kävellä takaisin rintamaille kerjäläistyyliin. Meidät majoitettiiin hyvien ihmisten jo valmiiksi kensoitettuun taloon. Äitini kertoi myöhemmin, talon kaksi poikaa oli kaatunut talvisodassa. Yhteinen suru ja kohtalo saattaa auttaa paljonkin.
Koska Taneli kysyikin nikkini taustaa Korholassa, niin kerrotaan se nyt tässä muillekin.
Tein muutama vuosi taapäin halkojen kuivatus häkin. Sain sen täytettyä yhden viikon lopun aikana keväisillä hankikeleillä 0.5 metrisillä haloilla.
Siihen sopii 6 pinomottia.
Puut vedin vanhalla vesikelkalla parin sadan metrin säteeltä rantteelle. Kaadoin, vedin rantteelle, pätkin, haloin ja pinosin.
Aikaa tuosta on kulunut muutama vuosi ja tässä kunnossa tuo ”urkko” ei enää taida onnistua. 🙁
Siitä vanhasta tarinasta jolle naureskeltiin joskus ammoin, eli:
Metsätyönjohtaja aamuisin meni ensimmäiseksi ennen käskynjakoa
työpöytänsä laatikolle, avasi sen ,tuijotti hetken ja sen jälkeen ryhtyi pomottamaan jätkiä.
Nämä ihmetteli notta mitä pirun lappua se käy alvariinsa lukemassa.
Kerran sitten kävi niin että jätkät saivat lapun käsiinsä – siinä luki : Mänty -pitkät neulaset , kuusi – lyhyet neulaset.
No, miun nimimerkin taustoja ei tartte kovin kaukaa hakea. Romuluinen avolavamaasturi yhdistettynä jonkinlaiseen moottorisahaajaan saa aikaiseksi tuollaisen yhdistelmän. Mitään metsäalan koulutusta mulla ei ole, kuhan jotain turaan aikani kuluksi.
Hiukka ehkä luonteesta: mie en tykkää paskantärkeilystä ja hienoperseistä. Ketkut tunnistan heti. Suora ja rehti ihminen saa miusta hyvän kaverin.
Jo pari vuotta olen tätä palstaa mielenkiinnolla seuraillut. Vasta nyt rohkenin itse kirjautua.Ikäni olen autohommia tehnyt. Siitä nimimerkki. Aina harrastuksena ollut omien metsäpalstojen hoito.
Tervetuloa joukkoon Rekkamies!
Sinunlaisia pitkän linjan käytännön osaajia täällä tarvitaankin.
Se kun on niin tuhansia kertoja nähty, ettei hyväkään teoria aina tahdo käytännössä toimia metsässä eikä oikein muuallakaan.
Cage, yhden suosikkinäyttelijän nimen nappasin, kun tulin tänne palstalle käväsemään. Eli Nicolas Cage. Jos olisin silloin tiennyt, että jään tänne roikkumaan ja lukemaan muiden kirjoituksia pidemmäksi aikaa, olisin keksinyt jotain parempaa. Hyvä palsta ollut lukea ja kuulla muiden kokemuksia ja tietoa metsän hoidosta. Metsän hoidosta kokemusta istutuksesta nuoruuden kesiltä, raivausta ja vähän hankintahakkuuta tehty. Mutta aika aloittelija silti, että enimmäkseen olen kuuntelupuolella ollu täällä palstalla.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.