Keskustelut Metsänomistus Kertokaa nyt oppimäärän suorituksesta!

Esillä 9 vastausta, 11 - 19 (kaikkiaan 19)
  • Kertokaa nyt oppimäärän suorituksesta!

    Lavuaari-Refleksi (Takakireä Neiti-Ihminen, alias Reservuaari-Indeksi) viittaisi oppimäärään ja siitä muodostuvaan asian ymmärtämisen tasoon.
    Kertokaa hyvät ihmiset mitä tutkintoa pöytälaatikosta löytyy!
    Avaan keskustelun. Diplomi-insinööri, ei puunjalostuksen alueelta tosin. Muuta kurssia ja koulua sitten työn ohella toki lisäksi.

  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Mielipide on joko hyvä tai ei, esitti sen kuka hyvänsä koulutustasosta riippumatta.

    Rane

    Niin,joulupukki on tosiaan hieman epäilyttävä hahmo.Koko vuoden pyörittää mittavaa lahjatavaroiden valmistusta.Yhden illan aikana luovuttaa ne pois ilmaiseksi.Herättää kysymyksiä.Mistä rahat toiminnan pyörittämiseen?Entä alv?Työväki tekee hommia ilmeisesti ruokaa ja majoitusta vastaan,eikä työaikaa tai eläkeikää tunneta.Entä tonttujen ammatillinen järjestäytyminen?Sosiaali-ja työttömyysturva?Ja onko hirvillä jokin rooli tässä ongelmakentässä?
    Miten nykysuomessa voi vielä olla kokonainen elinkeino näin primitiivisellä tasolla?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Oppimäärä: yli 40 vuotta metsänomistajana, puolen vuoden metsäharjoittelu ynnä muuta käytännön työtä runsaasti, yliopistollinen metsäalan koulutus, ympäristöalan täydennyskoulutusta 2 kurssia, LKV-koulutus ja -tutkinto.

    Hyöteikkö Hyöteikkö

    Sotien jälkeisen asutustilallisen poika Itä-Suomesta. Noin 10-vuotiaana aloitin pöllinparkkuun keväällä koulupäivien jälkeen ja hevosella propsinajon metsäpalstalta tienvarren laaniin. Näihin voimat 1950-60 luvun vaihteessa jotenkin riittivät.

    1970-luvulla kävin Helsingin Yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan siellä metsäpuolella. Viime kesänä jäin työstäni eläkkeelle. Ja nyt kevyttä raivaussahahommaa sulan maan aikana. Halonhakkuuta siinä sivussa.

    Saunaolut ja vähän terävämpikin joskus maistuu.

    Puun takaa

    Normaalisti virkaan valittavilta vaaditaan työnkuvaa vastaava korkeakoulututkinto.
    Helsingin apulaiskaupunginjohtajan virkaan tätä vaatimusta ei ole.
    Humanististen tieteiden kanditaatti Anni Sinnemäki katsottiin päteväksi ja sopivaksi kaavoitusasioista vastaavan apulaiskaupunginjohtajan virkaan.

    MaalaisSeppo

    Metsäalaa mietiskelin aikoinaan ja olinkin kouluaikana kesähommissa istutuksilla ja raivauksilla. Ajauduin kuitenkin tekniikka-alalle ja pullahdin koulutusputkesta diplomi-insinöörinä. Metsäala kiinnosti kuitenkin sen verran, että ostin 90-luvulla metsätilan ja sillä tulee sitten kantapään kautta opiskeltua metsänhoitoa.

    Ehkä koulutusvalintani oli oikea. Harrastuksena metsäala voi olla mukavampaa kuin leipätyönä.

    Timppa

    Samanlainen tilanne kuin MaalaisSepolla. Aikanaan mietiskelin metsänhoitajan uraa. Päädyin kuitenkin opiskelemaan rakennusinsinööriksi TKK:ssa. Meitähän sotien jälkeinen Suomi tarvitsikin. Ei ollut puutetta työpaikoista. Ja vähillä resursseilla rakennettiin sotien jälkeinen Suomi nykykuntoon.

    Metsissä olen itsekseni liikkunut 70 vuotta. Kyllä näillä opeilla metsähommien hoitaminen on helppoa.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Aloittajan viestistä päätellen joku seppä on tainnut pilailla samankuuloisilla nimimerkeillä. Huvinsa kullakin.

    Koulutukset ei liippaa metsäalaa, mutta maisterin paperit -jostain arvonnasta kai- antoivat. Ansiotyö rahoittaa metsäharrasteita, joskin välillä sieltä metsäpuolelta näköjään tilille jotain tuleekin.

    Omat metsäoppini olen saanut 10 vuoden sisällä lähinnä omalta isältäni joka toimi aikoinaan metsäalalla. Kiitos hänelle siitä. Muutama kurssi päälle ja innostusasteen mukaan omaa perehtymistä ja omia havaintoja virheistä (esim. koivut liian isoina, mukatäytteenä mäntytaimikossa). Nyt 4-kymppisenä huomaa, ettei se puunkasvatus taida ihan rakettitiedettä olla, latvusosuuden täytyy olla riittävän suuri.

    Tyo opettaa ainakin metsässä. Ilman varsinaista metsurikoulutusta tulee raivailtua 2 viikkoa vuodessa + muuta säätöä välillä.

    Puun takaa

    Reservuaari-indeksi onnistui kiteyttämään koko puuntuotannon perusajatuksen yhteen lauseeseen:

    ”Latvusosuuden täytyy olla riittävän suuri.”

    – Voiko tuota enää paremmin sanoa!

Esillä 9 vastausta, 11 - 19 (kaikkiaan 19)