› Keskustelut › Metsänhoito › Kesällä 2015 istutettuihin kuusentaimiin kesällä 2016 2 latvakasvua

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 21)
1 2 3

  • Kesällä 2015 istutettuihin kuusentaimiin kesällä 2016 2 latvakasvua

    Sent on: 31.7.2016, 16:58

    Merkitty: 

    Kevät 2016 tuli varhain ja lämpimänä. Kesällä 2015 istutetut kuusentaimet lähtivät normaalia aikaisemmin kasvuun ja keväthalloiltakin vältyttiin. Kesäkuu oli hyvin kolea ja ku-taimien latvakasvaimista näkyi kuukauden lopulla jo puutumisen merkkejä.

    Heinäkuu alkoi hyvin lämpimänä ja jatkuu edelleen. Nyt kuun lopulla näyttäisi ko. kohteessa, että huomattava osa taimista on alkanut venyttää lavakasvaintaan uuteen vauhtiin, tai sekä oksankärkiin että latvaan rankasilmuineen ovat kehittyneet uudet kasvainten alut kuten aiemmin keväällä jo kertaalleen. Oksankärjissä olevat kasvaimet ovat hieman keväisiä keltaisempia ja uutta latvakasvua lyhyempiä.

    Monen taimen ensimmäinen latvakasvu on virahtamassa ilman silmun uutta aukeamista yllättävän pitkäksi siten, että nyt heinäkuun lopulla puolet latvakasvusta näyttää puutuneelta ja siten ruskealta. Ylempi puolikas näyttää vielä nyt läpikuultavan vihreältä ja puutumattomalta.

    Kuusen latvakasvun pitäisi normaalisti olla puutunut elokuun alkuun mennessä esim. heinän- tai vesakontorjuntaa ajatellen. Nyt ei uskaltane tehdä sellaista taimia suojaamatta. Vielä ehkä mahdollinen elokuun hallakin voisi tehdä taimiin vaurioita.

    En ole havainnut aiemmin tällaista! Onkohan kesäkuun viileydellä syytä tällaiseen?

    Tekijä
    mehänpoika
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • mehänpoika 3.8.2016, 15:25

    Maapohja on mätästetty. Hakattu puusto oli mäntyä, osa koivua, jossa taimikkovaiheessa oli ollut hirvituhoa.

    Nykyisin metsänomistaja on hirvituhojen pelossa pakotettu istuttamaan avohakatut alueet kuusikoiksi, vaikka kuusi on taimikkovaiheessa altis keväthalloille, ja tulevaisuudessa kuusi voi olla huono markkinoitava teollisuudelle. Laajat kuusikot ovat vielä alltiita metsäpaloille sekä sieni- ja hyönteistuhoille

    Mosku 5.8.2016, 20:30

    Jovain mie just otin kuan,53 vuotisesta kuusesta. Joka alako kasvaa uuvestaan pittuutta jussista. Mie pölökhää yhthän jottei se ossaa männä talavilephoon, kuusi..
    Vaan kekkonen se oli resitentti, se naaki kosiikinin kansa hirvet,,,soan jäläkhen,,,

    mehänpoika 18.8.2016, 08:30

    Jos kevään ja kesän säillä ei ole osuutta istutettujen ku-tainten uuteen kasvuunlähtöön, niin ehkä istutuksessa käytetyillä pakastetaimilla.

    Kesällä 2015 istutin jo ehkä edellisenä syksynä tai talvella pakastetut ku-taimet juhannuksen jälkeen kesäkuun lopulla, eli tämäkeväisiä taimia lähes 2 kuukautta myöhäisempänä ajankohtana. Silloin kasvuun lähtö, eli silmujen turpoaminen ja latvakasvun virahtaminen, tapahtuivat hyvin hitaasti, ehkä vasta 2-3 viikon päästä istutuksesta. Kasvainten puutuminen näytti silti normaalilta.

    Nyt kasvuunlähtö oli noin 2 kuukautta aikaisemmassa, ja puutuminenkin näytti aluksi aivan normaalilta. Kuitenkin viileän kesäkuun jälkeen valtaosa taimista heräsi heinäkuulla uuteen latvakasvuun. Myös tämän vuoden keväällä istutetuissa ku-taimissa on havaittavissa samanlaista latvakasvun uudelleen heräämistä.

    Onkohan tainten pakastuksella saatu sotkettua tainten normaali kasvurytmi? Maapohja on rehevää, eikä booripitoisia lannoituksia ole tehty kyseiselle kuviolle. Toiselle kuviolle on tehty 10 vuotta sitten terveyslannoitus, mutta uutta pituuskasvua on tapahtunut sielläkin.

    mehänpoika 17.10.2021, 20:10

    Nyt on kulunut 7 kasvukautta ku-tainten istutuksesta, joten on tarpeen kertoa lisää tainten myöhäiskasvusta  ja sen seurauksista.

    Ilmiö on jatkunut kaikki nämä vuodet samalla tavalla. Sen olen pannut merkille, että keväällä latvakasvuja on tullut useampi vierekkäin arviolta 10%:tiin taimista. Pääranka, eli viimeinen edellisen vuoden kasvain, oli kuivunut parista prosentista. Nyt taimet ovat keskimäärin 4 metrisiä, joten ylimääräisiä latvoja ei ylety enää leikkaamaan pois.

    Epäilen, että ilmaston lämpenemisellä on ollut alentavaa vaikutusta ainakin tulevaisuuden tukkipuutuotoksen määrään ja laatuun. Lisäkasvu mättäissä on ollut hyvä, lähes metri vuodessa. Parhaat taimet olivat kasvaneet pituutta silmävaraisesti arvioiden 4 metriä viimeisen 3 vuoden aikana. Maapohja viljava, ja booriakin ovat taimet saaneet.

    Mielestäni tulevasta kuusikosta tulee hyväkasvuinen, mutta haaroittuneisuutta ja poikaoksia tulee normaalia enemmän, mikä alentaa tulevaisuuden tuottoa. Ilmastonmuutosko on lisäämässä kuusentainten latvojen haaroittumisia istutusten jälkeisinä vuosina?

     

    Ola_Pallonivel 17.10.2021, 20:52

    Boorin puute ja halla saa ainakin tuollaista jälkeä aikaan.

    metsä-masa metsä-masa 18.10.2021, 08:44

    Kuusi on hallan arka puu. Boorin puute ja halla on yleinen häiriö kuusiviljelmillä.  Boorin puutteen voi ehkäistä lannoitteella, mutta hallaa on tietyllä kasvu paikoilla vaikea torjua, sitä voi esiintyä useana vuonna petäkkäin !

    Puuki 18.10.2021, 09:10

    Monilatvaisuuteen voi olla muitakin syitä kuin halla tai boorin puute.  Koetin kerran selvittää miksi balsamipihtakuusi kasvaa monilatvaiseksi ja se selvisi, että boorin puute ei ole tod. näk. syy eikä hallakaan.  Sama juttu monilla muillakin havupuilla jotka kasvaa harvassa suht. ravinteikaassa kasvupaikassa.  Pensastumista voi tulla myös silloin , jos puu on liian karulla kasvupaikalla (Varsinkin jalotlehtipuut).    Hirvien syönnit on yleisin syy mäntytaimikoissa mutta myös metsämyyrät voi aiheuttaa latvanvaihtoja/monilatvaisuutta tai jänikset ym. lehtipuilla.   Kauriit syö joskus myös pienten ku-taimien latvoja.     Joku muu ravinnehärökin kuin boorin puute  voi ehkä myös aiheuttaa monilatvaisuutta (?). Vaikka yleensä muiden ravinteiden puute/epätasapaino näkyy esim. havupuilla neulasissa .

    PS Hallan ja pakkasen taitaa erottaa lämpötila.  Sitten on olemassa kyllä säteilyhallaakin tjms. jonka vaikutukset  estyy keväällä ku-taimikoissa suojuspuustolla. (jota ei  uusi hieno metsityslaki osaa ottaa huomioon säännöissään) .

    Kuusella myöhäinen pituuskasvu altistaa taimen pakkasvaurioille.  Heinäkuussa kasvun pitäisi jo keskittyä muualle kuin latvaan.  Sama syy voisi olla balsamipihtojen kohdallakin kyseessä, kun puut on siirretty aika pitkän matkan päästä .

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.10.2021, 10:08

    Luken erikoistutkija Jaana Luoranen on tutkinut pakkasvarastoitujen taimien istutusmenestystä. Kts. linkin julkaisun taulukko. Pakkasvarastoidut kuuset suositellaan istuttamaan aikaisin keväällä maan lämmettyä, joka tapauksessa ennen juhannusta.

    En oikein usko, että kasvurytmi menisi pysyvästi sekaisin pakkasvarastoinnista. Jos asiaan haluaisi lisäselvitystä, voisi ottaa yhteyttä Jaanaan ja tarjota mahdollisuutta tutkia tuota metsikköä. Alkuperä eli taimien siementunnus ja taimitarha olisi hyvä olla selvillä, jos se näkyisi myyntikuiteista tai kirjanpidosta.

    http://www2.mhy.fi/pohjoissavo/MetsanomistajatPS_1_2017/files/assets/common/downloads/page0009.pdf

    Metsänmies 18.10.2021, 16:15

    Ei vaikuta boorin puutteelta, koska taimet ovat kasvaneet haaroittumisesta huolimatta reilusti pituutta. Vai ovatko ne kasvaneet kunnolla pituutta, joissa tuota haaroittumista ei ole tapahtunut ja haaroittuneet jääneet lyhyemmiksi turilaiksi? Jos näin on, silloin boorin puutteesta on kysymys. Eräs mahdollisuus on surmakkasienen aiheuttama kuusenversosyöpä(tai kuusenversosurma). Olen ollut kerran raivaamassa aluetta, jossa tuota tautia esiintyi. Muistuttaa kovasti boorinpuutokselta, mutta ainakin tuolla kyseisellä alueella taudin vaivaamat taimet olivat kuolleet, tai lähes kuolleita. Suurin osa saman alueen taimista oli kuitenkin täysin terveitä

    Kurki 18.10.2021, 20:24

    Eipä kannata olla huolissaan vain 10% kaksihaaraisuudesta. Aika normaalia tai aika vähäistä. Latvan pääsilmun kuolemia on, vaikka ravinteet olisivat tasapainossa. Puut voidaan poistaa jo ensiharvennuksessa. Voi tietenkin oksasahalla ottaa ylimääräiset latvat ylempääkin. Minä tein jatkoksen kahteen 4m teleskooppivarteen ja niillä yltää 10 metriin. Kuusentaimilla surmakkasieni kuivattaa latvoja yleensä männikön aliskasvuna.

    Kesällä 2020 oli surmakkasienen männynversosumaa Lapissa ja Lapin Forelian taimitarhan männyn taimet olivat myös saastuneet ja niistä paljon kuoli minullakin. Versosurmaa näin eteläisimpänä 2020 männyissä tienvarsimetsissä Suomussalmelta Puolangalle, mutta tänä kesänä tauti näytti hävinneen, kun ajelin saman reitin eikä epidemia tainnut aiheuttaa mitään vahinkoa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 21)
1 2 3