Keskustelut Metsänhoito Kevätmätästys

  • Tämä aihe sisältää 31 vastausta, 15 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarMenninkäinen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 31)
  • Kevätmätästys

    Moi,

    mätästäjä ei ehtinyt viime syksynä mätästää kesällä tehtyä aukkoa. Millaisia kokemuksia teillä on kevätmätästyksestä?

    Koska mennään? Toisaalta routa (ja mahdolllinen ohut lumi) varmasti vaikuttaa mättäiden tekoon, toisaalta taas keväällä on paikat veteliä ja ainakin pehmeät paikat ovat pehmeitä ja sinne nää aikamoiset  urat.

    Millaisilla maalajeilla ei missään nimessä kannata mennä keväällä mätästämään? Onko ojien teko/ syventäminen tuhoon tuomittu näin keväällä?

    Onko istuttaminen erilaista? sateet jne eivät ole mätästä tiivistäneet. Mitenkä vaikuttaa itse istuttamiseen?

  • Metsuri motokuski

    Kyllähän tuo kuusentaimi on erinomainen lähtijä kasvuun. On sitten mättäät keväällä tai edellisenä syksynä tehty. Kunhan ne ovat tiiviit. Jos on kuivaa niin kunnon kastelu illoin aamuin taimille ja joskus on vielä ollut pari senttiä vettä taimivakan pohjalla. Voi melkein sanoa että 100 % lähtö on ollut. Ei ole paikkailla tarvinnut.

    Nostokoukku

    Jos on pieniä mättäitä hakkuutähteiden päällä, muokkaaja on ollut taitamaton. Eikä sellaisiin hakkuutähderöykkiön päällä olevaan kannata yrittääkään istuttaa. Kääntömätästyksen ideahan on saada kaksi kunttakerrosta vastakkain, tietenkin riittävästi kivennäismaata päällimmäiseksi. Kuusi on, kuten metsuri m., sanoi, yllättävän sitkeä jurrikka, saattaa tosin juroa huonossa paikassa pari vuotta, mutta henki ei hevillä lähde.

    mettämiäs

    ”Kääntömätästyksen ideahan on saada kaksi kunttakerrosta vastakkain, tietenkin riittävästi kivennäismaata päällimmäiseksi.”

    Onko Nostokoukku nyt ihan varma ideastaan?

    Nostokoukku

    Sepä oli laikkumätästyksen idea. Kääntömätästyksessä ”aineet” laitetaan samaan monttuun takaisin.

    Visakallo Visakallo

    Onneksi on noita erilaisia mätästystapoja kun on erilaisia maapohjiakin. Sen mukaanhan mätästystapa valitaan. Joskus joutuu samalla kuviollakin tekemään mättäitä kolmellakin eri tyylillä, jos aikoo koko alalla puita menestyksekkäästi kasvattaa.

    mehtäukko

    Tuokin seikka kuvastaa toteutuksen ammattimaisuutta, jolla varmistetaan kustannusten minimointi ja hyvä lopputulos.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tomperi: ”Onko mätästys edes tarpeellinen? Mistä sen tietää kannattaako mätästaa vai ei?”

    Etkö ole koskaa nähnyt metsään kaivettua ojaa ja ojamaiden päälle ilmaantuneita taimia? Jos metsässäsi ole koskaan tehty ojaa, niin mene katsomaan naapurista.

    Parhaan opin mätästyksen tehosta sain kun metsääni tehtiin ensimmäinen piennartien pätkä. Sen latväpäätä ei ajettu ollenkaan, ja voi mikä puunkasvu.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa

    Kyllä sopivassa maastossa taimi lähtee kasvuun ilman muokkaustakin.  Startti on hitaampi.  Etuna on vähäisempi vesakoituminen.

    Ollaan istutettu pieniä kaukana olevia tai erittäin kivisiä kohteita ilman muokkausta.  Pitää odottaa ainakin vuosi tukimiehentäiriskin vuoksi.

    Mutta mätästys tuottaa kyllä nopeamman ja varmemman kasvuunlähdön.  Minun  suosikki rinnemailla on kääntömätästys.  Ei jää kuoppia ja taimien kuivumisriskit ovat olemattomat.

    Nostokoukku

    Rinnemailla kääntömätästys sopii hyvin. Tasamailla ja hienojakoisessa maalajissa taimi seisoo vesilätäkössä keväällä ja syksyllä.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Niin jäi se varsinainen kysymys vastaamatta. Meillä istutetaan vain edellisenä kesänä mätästettyyn. Minä istutan ilman mätästystä, jos on pakko istuttaa eikä mätästystä ole edellisenä kesänä tehty. Viime kesänä panin mätästäjälle ohjeeksi että jokainen mättään yli ajetaan telalla tai ihan erikseen painetaan kauhalla.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 31)