› Keskustelut › Puukauppa › Kiinnostus metsän omistukseen.

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 46 total)
1 2 3 4 5

  • Kiinnostus metsän omistukseen.

    Sent on: 16.10.2015 at 19:48

    Ajatuksissa ostaa 5-10ha metsäpalsta sijoitus mielessä, ja puut hankintana itse hakata. Palsta jossa olis kaikenikäistä puuta. Tässä muutamia mietteitä.
    -Miks metsän odotusarvosta pitäis maksaa?

    -Eihän metsänomistaja saa edes itse noita summia mitä pyytävät? Pääomavero nakertaa. Eli siis palstat jonkuverran ylihintaisia?

    – Eipä kukaan muu kuin pankit kannusta tähän lystiin?

    Mielipiteitä tänne.

    Creator
    matompi
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Itäsuomen Antti 17.10.2015 at 20:37

    Tuota, kyllä hyvä kirjanpitäjä saa metsätalouden tuottamaan tappiota hyvinkin, kalustopoistoja hankintoja kulukorvauksia jne. Nytkin valio myrsky aiheutti kuuden tonnin vahingot naapurin metsälle, vakuutuksestakaan saa oikeastaan ku puolet siitä.

    Ensiksi pitää miettiä miten sijoittamiseen suhtautuu. Metsään sijoittaminen ei oikeastaan ole kovinkaan rahakasta puuhaa. Tuotto pyörii alle 10 prosentissa, eikä äkkirikastumisesta toinna haaveilla. Samoin hankintakulut pudottaa pienessä palstassa tuottavuutta suuresti.

    Jos ymmärtää enempi osakemarkkinoiden toiminnasta kun taimen istutuksesta, niin tuotto on varmasti nopeampi ja korkeampi ku metsänhoidossa. Sen sijaan jos ymmärtää mitä tekee niin tulos voi metsätaloudessakin olla aivan kannattavaa.

    Metsä ei kyllä pitkällä aikavälillä (50-100 vuotta), tuota tappiota, tosin voittojen kotiuttaminen on hankalahkoa. Mutta kuten täällä monet toteaa. Ainoat kaupat jotka on jääny harmittamaan, on ollu tekemättömät kaupat.

    Jätkä 17.10.2015 at 21:05

    Ostamista suunnittelevan kannattaa aina huomioida myös se, että kun ostopalstoista tulee myyntituloja, saa niistä maksettavasta verosta vähentää hankintakuluja reippaasti.
    Yleensä ostetaan metsäpalstoja, joissa on uudistuskypsää metsää mieluusti enemmän kuin taimikoita.
    Vaikka avohakkuussa lähtisi vain kolmesataa mottia hehtaarilta, nousee puuston arvo yli kymppitonniin / hehtaari.
    Nuorissa metsissä avainkysymys on mielestäni maan kasvukyky.

    Metsäkupsa 17.10.2015 at 21:18

    Maanviljavuudelle ja sijainnille kannattaa laskelmissa arvostusta antaa.Paljaahkot kalliot ja pohjattoman lutalikot eivät yleensä kannattavuutta metsänomistajalle yleensä anna.Jos yleisiltä markkinoilta aikoo oman metsäpalstan hankkia,niin odotusarvosta joutuu maksamaan eteläisessä Suomessa.Ne ajat ovat takana päin,kun puilla kauppahinta tulee heti kuitattua ja loppumaa on ns. ilmainen ostajalleen.

    kepa 17.10.2015 at 22:48

    Itse seuraan eniten sijoitettua pääomaa.Senkin lasken suurimmaksi osaksi päässä noin arviolla.Se on minusta aika hyvä mittari metsänostossa.Pääoman haluan takaisin kymmenessä vuodessa.On toki muutamassa kaupassa saatu pääoma hetikin takaisin ja ihan markkinoilta vielä ostetuilta tiloilta ja hakkuutkin tehty vielä ihan kohtuullisesti.Eli 04:set pois ja harvennukset oikein ei mihinkään lakirajoille.
    Maapohja on toki tärkeä ja tiestö.Mutta eivät saa olla liian tärkeitä.Joskus kannattaa ostaa vähän huonompaa pohjaa ja rakentaa jonkinmatkaa tietä niin voi saada ihan kohtuudella palstan.Käyttää omaa ammattitaitoa hyväksi metsien ostossa.Siihenkin nimittäin kouluttautuu vuosien myötä ja oppii käyttämään intuitiota ostossa.Joka on muutes tärkein apu kannattavissa ostoissa eikä kaikenmaalaiset laskelmatmMutta intuitio vaatii ammattitaidon jotta siihen pystyy luottamaan.
    Eilen kävin kahtomassa Bonvestan reilusti ylihintaista palstaa (revin paperit saman tien) ja tänään yksityisen yleisesä myynnissä olevaa.Tiedän jo mitä tarjoan ja intuitioni sanoo että voimme olla lähellä kauppaa.

    Gla 18.10.2015 at 05:07

    ”Käyttää omaa ammattitaitoa hyväksi metsien ostossa.Siihenkin nimittäin kouluttautuu vuosien myötä ja oppii käyttämään intuitiota ostossa.Joka on muutes tärkein apu kannattavissa ostoissa eikä kaikenmaalaiset laskelmat”

    Ilman laskelmia ei ole intuitiota, jolla toki kannattaa viimeinen säätö laskelmiin tehdä. Ja ilman ammattitaitoa ei ole edellytyksiä ottaa huomioon kaikkia laskelmassa tarvittavia muuttujia. Harjoittelemalla tätäkin oppii, mutta se vaatii myös laskelmien tekoa. Jos koron määritys ja diskonttaus on vieraita juttuja, on pohja metsän arvon määritykselle aika ohut.

    matompi 18.10.2015 at 05:39

    Mulla oli se 20-30v aika sen takia että tuskin paljon lyhyemmässä ajassa näissä kaupoissa voittoa tehdään jossei joku ”guru”ole. Ja tarkoitin että hakkuulla tulisi se maksu palstalle.

    kepa 18.10.2015 at 09:11

    Ei kaikkia muuttujia saa selville vaikka kuinka lasket ja diskonttaat.Minusta liika laskeminen on aivan turhaa.Se on vähän niinku Kärkkäisen Matti jossakin kirjoitti että liian tarkat laskijat ei pärjää metsäkaupoissa.Nimittäin sillä aikaa kun jotkut laskee niin toiset ovat jo ostaneet hyvät palstat.
    Kuten kirjoitin lasken noin arviolta onko kauppa kannattava eli toki intuition käyttö perustuu laselmiin.Myös yksittäisessä onnistuneessa kaupassa voidaan puhua tuurista mutta jos niitä tulee useampia niin silloin voidaan puhua jo taidosta.
    Mielestäni myös tuommoinen 5-10ha palstan ostosta voidaan puhua sijotuksesta.Sehän riippuu ihan metsän rakenteesta ja hinnasta.

    Metsäkupsa 18.10.2015 at 18:22

    Nim.Kepan linjoilla ja sillä mutulla olen parikymmentä tilaa ostanut,enkä ole vielä kyöhtynyt.Ken vallan laskelmia tekee,niin myös päätösten teko,puhumattakaan tilakaupasta,ei kannata tai uskallus puuttuu.Toiset meistä omaavat enemmän kauppamiehen kykyjä ja kun tyhjästä aloittaa, niin ei siinä paljon voi hävitäkkään aloituspääomaa.

    hatelo 18.10.2015 at 21:29

    Olen täysin Kepan ja Metsäkupsan linjoilla.Metsäkäynti,intuitio ja nopea laskelma kuviotiedoista.Sitten katson saanko tilan kauppahinnan ja korot pois ostettavan metsän hakkuilla 10-15 vuodessa.Arvotan myös mahdollisen tonttipotentiaalin.Sijainnilla on minulle iso merkitys myös.

    Jätkä pätkät 18.10.2015 at 21:51

    Metsäoppilaitokset ovat järjestäneet koulutusta metsäarviointiin (metsätaitokilpailuja varten).
    Myös metsätlojen arviointiin ja -kauppoihin on ollut kursseja, joissa muutaman päivän aikana käydään läpi kaikki perusteet ja lakentamallit.
    Olen käynyt ruotsista palaavien ystävien kanssa katsomassa muutamia lähinnä mummonmökkejä, joiden kupeessa on muutaman hehtaarin hakkaamaton ikimetsä. Pyyntihinta jo on ollut noin puolet puuston arvosta, mutta jotkut pelkäävät uudistamiskustannuksia kuin ruttoa, eivätkä usko puhetta.
    Harmin paikka tuollaiset, kun joku jobbari ne sitten nappaa ja paluumuuttaja suotta harmittelee rohkeuden puutettaan.

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 46 total)
1 2 3 4 5