› Keskustelut › Metsänhoito › kiinteistötunnukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 20)
1 2

  • kiinteistötunnukset

    Sent on: 15.1.2020, 12:16

    Merkitty: 

    Osaako joku selittää?

    Kyseessä 30ha pläntti mikä on ihan normaalisti erotettu pyykein. Tuo 30ha muodostuu viidestä eri kiinteistöstä, kaikilla oma kiinteistötunnus mutta niitä ei ole erotettu pyykein. Olin kesällä yhteydessä maanmittaushallitukseen tieasioitten tiimoilta ( tiehoitokunta meinasi rokottaa jonkun perusmaksun joka kiinteistöltä, ei onneksi toteutunut). Kysyin asiaa virkailijalta mutta ei hänkään asialle selitystä tiennyt. Neuvoi vain että ne voi kyllä yhdistää, maksaa vaan jonkun satasen.

    Onko tuo joku historiallinen jäänne kun tiloja on lohkottu isommista tiloista? eniten ihmetyttää, että mitä virkaa näillä pikkukiinteistöllä on ilman pyykkejä? Liittyskö jotenkin vanhaan pinta-ala verotukseen kun joku kiinteistöraja on epämääräinen kaari ?

    Tekijä
    harrastelija metsuri
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Hyöteikkö Hyöteikkö 15.1.2020, 13:04

    En kyllä osaa vastata kysymykseen miksi pyykkejä ei löydy. Mutta tuli mieleeni kun kerran etsin rajapyykkiä Lieksan korvesta. Soitin maastosta maanmittauslaitoksen asiakaspalvelijalle. Asiakaspalvelija kertoi että tämä pyykki on maakivessä. Näkyihän se maakivi. Kivi oli sammaloitunut ja parimetristä koivuakin kasvanut kivelle. Muutama ruostunut piikkilankakeräkin oli kiven päällä ja vanhoja heinäseipäitä. Nakkasin piikkilankakerät ja heinäseipäät alas. Revin koivutkin. Sammalen alta paljastui kirkas kiveen hakattu pyykkinumero. Luotan ehdottomasti maanmittauslaitoksen asiantuntemukseen ja ihaniin asiakaspalveluneitosiin.

    MaalaisSeppo 15.1.2020, 14:40

    Onneksi oli numero. Meikäläisen tapauksessa pyykit oli, muttei numeroita. Olivat 1800 – luvulla jääneet maanomistajan vastuulle. Onneksi pyykit olivat kohdillaan ja 100 vuoden jälkeen numerotkin merkittiin.

    Onko aloittajan palsta suolla? Puupyykit ehkä olleet, mutta maatuneet.

    harrastelija metsuri 15.1.2020, 15:02

    Ei oo suopalsta. Yhdenkin pyykin pitäisi olla keskellä vanhaa suoniittyä, ei siellä mitään oo, tai jos on ollu niin on hävinnyt ojitusten yhteydessä. Mitenhän tuo kuvan kaareva raja ois pyykitetty? Ei siinä mitään ojaa oo ja en oo maastossa nähnyt semmoisia perinteisiä kivikasoja missä on pyykkikivi keskellä. Pultereihin ne on merkattu jos on?

    Asiallahan ei ilmeisesti sen suurempaa merkitystä. Siinä tieasiassa olis voinu tulla pientä ylimääräistä menoa, 40e/vuosi.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 15.1.2020, 16:24

    Ihmeeliseltä hiukan tuntuu, kyllä yleensä tilat ovat pyykitetty. Joskus esim. kaareva raja, kuten kuvassa on rajoittunut johonkin, tieuraan, ojaan . Joskus ajansaatossa, jos tilat ovat samalla omistajalla/omistajilla vuosisatoja, saatta pyykkit helpommin hävitä/ tuhoutua sisärajoilta. Suoniityllä on saattanut olla puupyykki ,jonka maan pääliset osat kadonneet aikojen kanssa lahoten. Väittäisin ettei pyykitöntä ole aikanaan lohkoessa muodostettu, vaan ne ovat siellä maassa piilossa. Tilan yhdistäminen maksaa 160  € kappale. Onhan kiinteistölukua, komeaa omistaa viisi tilaa, kuin yksi ainakin ihmisten mielikuvissa.

    harrastelija metsuri 15.1.2020, 17:05

    rajoittunut johonkin, tieuraan

    Metsäkupsa sen sanoi. Nyt muistan kun pentuna käveltiin rajaa pitkin, siinä oli silloin ikivanha hevostie, nyt se kasvaa mettää. Tilan nimikin on tiensyrjä. Viisi pyykkiä pitää selvittää onko niitä vai ei, loput on yhteisiä sen 30 ha:n rajapyykkien kanssa. Kannattaahan tuo selvittää, jos vaikka joskus sieltä jonkun touhupalstan myis eipä tarvis mitään lohkomisia.

    hemputtaja 15.1.2020, 17:42

    Ensimmäiseksi tuli mieleen vanha yhteispalsta. Niitä on varmaan jäljellä vielä paljon. Ollut useamman tilan yhteismaata, jolta nostettu mutaa, hiekkaa, savea tai turvetta. Jaettu kuitenkin palstoihin. Omistajia saattaa olla nykyisin kymmeniä, ellei enemmän (jos edelleen yhteispalstana).

    Yhteispalstaksi tuo on kyllä suuri, että tuskin siitä on kyse.

    Joskus noihin yhteispalstan jäänteisiin tullut törmättyä. Niitä on ilmeisesti joskus sitten liitetty toisiin tiloihin, mutta rajat ovat jääneet tms. Kun kiinteistötunnukset ovat tallessa, niin luulisi rekisteriotteista- kartoista jotain selviävän.

     

    Rane 15.1.2020, 17:50

    Tie on yleensä toisen tilan puolella rasitteena.Ajan kanssa kun ojat ja tie nutistuu niin raja jotenkin siirtyy keskelle tietä varsinkin jos pyykit on harvassa.

    Jean S 15.1.2020, 18:13

    Yleensä noi kaarevat rajat on luonnollisia rajoja eli siinä on ollut joskus puro tai tie tai jotain. Kartasta on paha arvata mutta tossa on varmaan joku notkon pohja, joka on tehty ensin pelloksi ja sittemmin metsitetty, eli olisko sitten pelloksi tekemisen yhteydessä siirretty vaikka ojan paikkaa paremmaksi ja raja on jäänyt paikalleen.

    Onko rekisterinumeron kolmas osio (kantatalon numero) kaikissa näissä viidessä palasessa sama?

    harrastelija metsuri 15.1.2020, 18:46

    Onko rekisterinumeron kolmas osio (kantatalon numero) kaikissa näissä viidessä palasessa sama?

    Ei ole

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 15.1.2020, 20:29

    Asiasta yleisesti. Näitä pikkulänttejä on todella paljon, eikä siinä muu auta kuin yhdistely. Joskus 80-luvun lopulla yhdistely oli jopa ilmaista, joku valtion kampanja silloin.

    Meillä päin on erikoisuutena vanhat niittypalstat, joita on monesti ihan isompien tilojen sisälläkin. Palstat ovat pinta-alaltaan vajaasta hehtarista 5..6 hehtaariin, muodot mitä ihmeellisempiä, tähtikuvioista lähtien. Ne ovat isojaon ja uusjaon yhteydessä syntyneet siten että jollakin isännällä on ollut ns ikimuistoinen nautintaoikeus niittää sieltä heinää. Myöhemmin ne ovat maatalouden murroksessa menettäneet merkityksensä ja unohtuneet. tiloja jaettaessa niitä ei ole huomioitu ja niin niistä on tullut tavallaan omistajattomia. Omistajana on tietysti se kantatila, jolle ne on aikanaan erotettu, mutta tilan jaot, joissa niittypalstoja ei ole huomioitu, kihartavat omistussuhteet.

    Jokaisella kylällä oli myös aikanaan oma pieni yhteinen soranottoalue ja mahdollisesti muitakin yhteisalueita. Tälläiset alueet ovat myös yleensä menettäneet merkityksensä ja vaikka jakokunta ne omistaakin, ovat nekin tavallaan tuuliajolla omistuksen suhteen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 20)
1 2