› Keskustelut › Metsänhoito › kiinteistötunnukset

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)
1 2

  • kiinteistötunnukset

    Sent on: 15.1.2020, 12:16

    Merkitty: 

    Osaako joku selittää?

    Kyseessä 30ha pläntti mikä on ihan normaalisti erotettu pyykein. Tuo 30ha muodostuu viidestä eri kiinteistöstä, kaikilla oma kiinteistötunnus mutta niitä ei ole erotettu pyykein. Olin kesällä yhteydessä maanmittaushallitukseen tieasioitten tiimoilta ( tiehoitokunta meinasi rokottaa jonkun perusmaksun joka kiinteistöltä, ei onneksi toteutunut). Kysyin asiaa virkailijalta mutta ei hänkään asialle selitystä tiennyt. Neuvoi vain että ne voi kyllä yhdistää, maksaa vaan jonkun satasen.

    Onko tuo joku historiallinen jäänne kun tiloja on lohkottu isommista tiloista? eniten ihmetyttää, että mitä virkaa näillä pikkukiinteistöllä on ilman pyykkejä? Liittyskö jotenkin vanhaan pinta-ala verotukseen kun joku kiinteistöraja on epämääräinen kaari ?

    Tekijä
    harrastelija metsuri
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 15.1.2020, 21:15

    Niitä metsäniittyjä on täälläkin toisin paikoin . 1 ha voi olla pinta-ala ja omistaja jossain kaukana.  Kerran meinasi motokuski ajella 400 m taimikkoa nurin , kun suunnisti gps:n mukaan aluksi ilman parempia  ajo-ohjeita harvennushakkuulle  1 ha niittypalstalle. Yhteisiä muranottopaikkoja on myös ; omistajia saattaa olla esim. 3 tai sitten voi olla jopa toistakymmentä eri omistajaa pienillä osuuksilla kukin . Niistä murakoista ei enää yleensä kukaan huolehdi, kun muranajoja ei enää pelloille tehdä.  Myös yhteisrantapalstoja  on jakokunnan omistuksessa.

    Hyöteikkö Hyöteikkö 15.1.2020, 21:15

    Valtion rattaat pyörivät hitaasti mutta varmasti! Eläkkeelle lähtöäni edeltävänä keväänä vuonna 2014 päätin joutessani ja jäähdytellessäni selvittää yhden 1700 neliömetriä käsittävän niemipalstan omistuksen mihin kenelläkään ei ollut lainhuutoa. Selvisi maakunta-arkistosta, että palsta oli pakkolunastettu jälleenrakennusaikana 1951 Egyptinkorven ja Sulkaisen asutusalueiden yhteiseksi venevalkamaksi mutta lainhuuto oli jäänyt hakematta. Vein lainhuutohakemuksen asiakirjoineen kadun toisella puolella sijaitsevaan maanmittauslaitoksen paikallistoimistoon. Lainhuuto venevalkamasta tuli valtion nimiin että napsahti. Kusiaisniemi on tilan nimi.

    harrastelija metsuri 15.1.2020, 21:51

    No, onneksi on lainhuutoasiat kunnossa. Nyt kun olen tuota hommaa funtsaillu, niin pikkuhiljaa alkanut homma selviämään. Se yksi pyykitön raja on se vanha hevoskärrytie, kasvaa nykyään mettää. Neljä pyykkiä on hävinnyt ojitusten ja pellonraivauksen yhteydessä. Mitäpä niistä on välitetty kun kerta omilla mailla ollaan. Enää jää kaksi pyykkiä mitkä ovat tämän 30 ha pläntin ulkorajalinjoilla. Ne pitäisi olla helppo löytää, pitää joskus ihan mielenkiinnosta etsiä ne.

    Meillä päin on erikoisuutena vanhat niittypalstat, joita on monesti ihan isompien tilojen sisälläkin.

    Joo,  noista ei tuu kun riitoja. Napurissa vastaava pieni mettäpalsta. Pienen palstan omistaja olisi takavuosina tehnyt sinne hakkuun, mutta siitä ei tullut mitään. Ison tilan omistaja ei antanut tehdä ajouraa ja laanipaikkaa mailleen. Miten lie ollu tieoikeudet, en tiedä. Jäi vissiin sillei, että kun tää ison tilan omistaja hakkaa, niin hakataan sitten samassa yhteydessä

    nuori isäntä 15.1.2020, 22:26

    Alkuperäiseen kysymykseen yksi vastaus olisi tälläinen. Perinnönjaossa perikunnan jäsenille on kahdesta tai kolmesta eri tilasta on jyvitetty ja jaettu omat tilat. Koska vanhat tilat ovat olleet erikoikoisia ja erillään on niistä pienemmistä sitten piirretty se uutta osuutta vastaava uusi lohkotila sen isommasta tilasta lohkottavan tilan sisälle tai kylkeen.

    Eli esim. 3ha:n ja 100ha:n eri tiloja eri paikoissa ei ole kannattanut jakaa sellaisena kolmeen osaan vaan yksi on saanut tuon 3ha:n tilan. Siihen on vain piirretty 1ha:n tila pienemmän tilan kiinteistönumeron pohjalta ja 2ha:n tila tuon isomman tilan kiinteistönumeron pohjalta. Isomman toimitaan samoin. Kaikki saavat saman verran, mutta alkuperäiset tilat sekoittuvat. Näissä samalle omistajlle muodostetuista tiloista puuttuu yleensä ns. Sisäpyykit. Vain muita vasten olevilla rajoilla on pyykit.

    Huh tulipa sekava vastaus.

    Jean S 15.1.2020, 23:41

    Asiaa olisi helpompi kommentoida, jos tietäisi missä päin tuo kartanpala on. Totuus löytyy tietysti, jos menee käymään MML:n arkistoon Jyväskylään, ei tarvitse sitten veikkaillakaan.

    Jos kantatalon numero on eri kuten kirjoittaja kertoo, ja kantatalon numero on pienempi kuin 10 noin karkeasti, niin silloin on todennäköisesti niin, että kyse on jostain kylän varsinaisen alueen ulkopuolella olevasta vanhasta niittymaasta, joka on saattanut olla aikanaan kylän yhteinen ja joka on jossain vaiheessa isossajaossa tai sen jälkeen jaettu sillä perusteella, että palanen kullekin talolle. Tämän jälkeen palikat ovat jostain syystä päätyneet saman tahon omistukseen eli joku on siis myynyt tai vaihtanut jotain. Perikunta-tapaus ei ole mahdollinen yleensä muuten kuin samaa kantatilaa olevien numeroitten kohdalla, toki kaikki on aina mahdollista, jos kauppaa on käyty.

    Visakallo Visakallo 16.1.2020, 05:09

    Erillispalstoilla on varmasti monenlaisia historioita. Minunkin kokonaan naapurin maiden sisällä oleva hehtaarin kokoinen, pitkän suorakaiteen muotoinen palsta on kaiken lisäksi toisesta päästä n. 10 astetta mutkalla, joten sen merkkaamiseen on tarvittu kuusi pyykkiä. Tämä palsta on puolestaan kokonaan samalla rekisterinumerolla kuin päätilakin.

    Tolopainen 16.1.2020, 05:20

    Tietenkin joka kiinteistöltä menee tienhoidon perusmaksu riippumatta omistajien lukumäärästä.  Mitä  ihmeellistä siinä on jos viisi tilaa on yhdellä omistajalla tietenkin hän maksaa niistä saman verran kuin jos kaikilla olisi omat omistajat. Sitäpaitsi perusmaksut on yleensä aivan liian pieniä, jotain kymmenen euroa viidessä vuodessa tai vuodessa riippuu tiestön käyttömäärästä.

    pihkatappi pihkatappi 16.1.2020, 06:50

    Tuossa katselin juuri uuden tiekunnan osakasluetteloa, näkyi olevan perusmaksu 20 euroa ja oma 15 ha palstan vuosimaksu yhteensä reilu 30 euroa. Jos tuollaisia 15 ha paloja olisi 5 kpl, vuosikustannus olisi noin 160 euroa ja yhdellä 75 ha tilalla alle 80 euroa. On tuolla jonkinlainen merkitys, tuo vastaava hinnoittelu on käytössä muuallakin, eli tuolla samalla sapluunalla sitä laskettiin jo opiskeluaikanakin ja ei minulla siitä sanottavaa, ihan toimiva osittelu menetelmä. Perusmaksu tosin pikkutilalla on merkittävä, jollakin tilalla näkyi olevan 2 euron luokkaa manttaali maksu ja siinä perusmaksu voi olla jo kohtuuton ja pitäisi olla mahdollista korjata alas päin.

    Puuki 16.1.2020, 07:06

    Tuosta tiemaksusta : Onko mahdollista laatia hyväksyttävissä oleva tieyksiköinti yhteiselle tielle , jolla ei ole aikoinaan tehty tietoimitusta ? Meinaan että onko jokin jääviyspykälä olemassa , jos yksiköinnin tekis itse tien yhtenä osakkaana ?  Tähän asti tienhoitoa on tehty sopimuspohjalta ja näyttää nykyään jäävän lähinnä yhden osakkaan huoleksi koko  hoito.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.1.2020, 07:11

    Kyllä yksiköinnin voi tehdä osakas jos muut hyväksyvät laskelman.

    Meillä ei ole käytössä perusmaksua, vain laskutusmaksu joka on ollut 5 euroa per osakas. Loput menee tieyksiköiden pohjalta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)
1 2