Talven polttopuusavotta on edennyt hyvin. Huomasin, että pitää tehdä uusi varsi kirveeseen. Koivusta ajattelin tehdä, mutta onko väliä tai mistä kohtaa puuta varsi kannattaa tehdä? Tyvi, latva puun keskiosa, – ’tukkipuu’.
Koivusta jos on joskus lähtenyt kuori ja viimm. vuoden kasvu esim. koneen vioittamana niin, että sen ”laikun” reunoille on kylestynyt puuta tarpeeksi paljon, siitä saa parhaan kirveenvarren. Muotokin joskus jo valmiina. Sahatusta puustahan ei tule yhtä lujaa kuin veistetystä. Puun keskiosa nuorpuu on pehmyttä.
Kirveenvarren puuksi riittä hyvin hidaskavunen koivu ja pieni kokoinen koivu joka riittää juuri varsi värkiksi ja syyt pitäs mennä vähän varren myötäsesti. Veistovalmiita aihioita pitää olla liiterin orsilla aina muutama kuivumassa, veistovalmiissa varressa pitää olla kokoa riittävästi mahdollista vääntymistä varten.
Tuon elokuvan teossa oli mukana Olavi Puoskari, joka oli ylimetsänhoitaja ja Opetushallituksen ylitarkastaja. Filmin mukaisin Työtehoseuran ohjeiden ja piirustusten mukaan tehtiin silloin varret. jokainen vuosikurssi teki itse omansa – silloin.
Erinomaisen varren saa kyllä hyvälaatuisesta koivuntyvestä ja järeyttä saa olla reippaasti pölkyssä. Se voidaan sahata sirkkelillä keskeltä yksi n. 50 – 60 millinen tuppilankku ja sivuista saa vielä toiset kaksi aihiota, kun pölli on tarpeeksi järeä.
Juuren niskan päältä tulee luja varsi, koivu on jännä puu, kun sen laatu on vain parempi jos se on hyvin kasvanut. Aihio otetaan niin pintapuusta kuin mahdollista. Varsi pitää ottaa niin, että se pysyy tasapainossa puun säteisiin nähden, näin se ei käyristy sivuttain.
Aihioita pitäisi olla saunan orsilla niin, että ne ovat vuosikausia siellä ja saunomisen yhteydessä niitä jopa kastellaan roiskimalla, mutta löylyt nostavat höyryä niihin niin, että niiden solukko kastuu ja kuivuu sitkistäen puuta, eikä siinä tapahdu elämistä juuri lainkaan.
.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.