› Keskustelut › Metsänhoito › Klapien kuivuminen pakkasella ?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
1 2

  • Klapien kuivuminen pakkasella ?

    Sent on: 8.2.2014, 17:13

    Klapien kuivumiseen pakkaslla ollaan käsitelty varmaan monesti, mutta ajankohtaisena asiana haluan kuulla uusia kokemuksia.
    Vanhan kansan mukaan puu kuivuu pakkasellakin, mutta omakohtaiset kokemukseni eivät tue tätä väittämää.
    Toin viime syksynä marraskuussa viimeisen takkapuukuorman metsästä. Melkoisen kosteita, vaikka olivat keloista tehtyjä.
    Pinosin ne ulos katoksen alle ja tänään aloin nostella sisään kuivumaan. Paino oli kuitenkin melkein sama näppituntumalla.
    Siksi kaipaisin muidenkin kokemuksia.
    Onko jollain enemmän kokemusta asiasta ?

    Tekijä
    Suden jälki
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane 8.2.2014, 17:24

    Taitaa olla kevättalvi kun puu alkaa kuivaa auringon lämmittäessä ja ilmankosteuden ollessa pieni.

    Pähkäilijä 8.2.2014, 17:35

    Talvella pinokuivakin puu on kosteimmillaan

    http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2012/VTT-R-00152-12.pdf

    tuossa sivulla 55 taulukossa sen huomaa, sivulla 56 on tasapainokosteus taulukko josta voi miettiä mikä on ulkolämpötila ja suhteellinen kosteus johon puu sitten hissukseen muuntautuu. Täällä on nyt nollakeli ja 98% kosteus ulkona, puun tasapainokosteus noin 28% paikkeilla. Ei tosin puu ehdi perässä siirtymään päivässä tai kahdessa, testasin pannuhuoneessa ulkokuivaa puuta ja 10 päivässä 12 kg puumäärästä haihtui 1 kg vettä pois.

    Suden jälki 8.2.2014, 17:53

    Tarkoitat Pähkäilijä kai sitä että puun kosteus elää koko ajan ulkoilman kosteuden mukaan, mutta viiveellä ?
    Kelohan on jo itsessään kuiva ja kosteus on häipynyt jostain syystä pois. Olen jostain lukenut että kuivuneella puulla soluseinät luhistuvat ja estävät kosteuden nopen leviämisen eteenpäin. Sitä en tiedä kuinka ja koska puu tekee sen. Onko syynä estää tautien tuleminen ulos, sairastamaan muita puita. Vai onko syynä puun sairastaneen eliön tapa muuttaa puuta itsensä lapsille sopivammaksi.
    Se voisi selittää ainakin osan tuoreen ja jo keloutuneen puun erilaisesta käyttäytymisestä.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 8.2.2014, 19:42

    Kyllähän se jääkin hiukan haihtuu suodaan höyryksi, mutta se on kyllä vähäistä, jos on kunnolla sateessa kastunutta ”pystykuivaa”
    Noissa keloutuneissa ja muuten pystyyn kuivaneissa soluseinämät ovat tosiaankin rikki. Siitä on se etu, että puun hydroskooppisuus on lähes hävinnyt. Siis kun tälläinen puu vain saadaan kuivaksi, eikä se pääse suoraan sateesta kastumaan, niin ilmasta se ei juurikaan kosteutta enää vedä.
    Samaan tilanteeseen puu tulee kunhan se on tarpeeksi vanhaa, monta kertaa kuivanutta. Jokaisella kuivumiskerralla hydroskooppisuus hiukan vähenee. Tämän takia vanhat äijät sanoivat että puun pitää kuivaa kaksi vuotta ulkona ja vuoden sisällä, että sitä voi polttaa.
    Soluseinämät rikkoutuvat myös tehokkaasti jos puu keinokuivataan oikein äkkinäisesti, voimakkaalla lämmöllä ja tuuletuksella. Ei pitäisi vetää ilmasta enää normaalimääriä vettä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä 8.2.2014, 20:54

    Hygroskooppisen kosteuden poistaminen puusta pelkkää polttopuukäyttöä varten ei ole oikein kannattavaa kun siihen tarvitaan energiaa enemmän kun siitä saadaan hyödyksi.

    http://www.forestpower.net/data/liitteet/112323=1016_puun_kosteus.pdf

    Toisaalta jos kuljetusmatkat ovat pitkiä polttoaineella silloin on syytä maksimioda kuljetettavan energiamäärän energiasisältö eikä suotta kuljettaa vettä ja silloin kyseeseen tulee torrefiointi.

    Taapeliin pinotun laudan kosteus taitaa olla 18-25% välillä, kesällä kuivimmillaan, talvella kosteimmillaan. Laudasta tehdyn hyllyn kosteus sitävastoin talon sisäpuolella on talvella kuivimmillaan ja kesällä kosteimmillaan 😉

    Koiramies Koiramies 9.2.2014, 10:41

    Minulla on tässä pieni kokeilu meneillään tuon halon kuivumisen suhteen. Eli halkaisin koivupöllin kahtia (A ja B). Toisen puolen vein liiteriin pinon päälle ja toisen uunin päälle kuivumaan. Tällä hetkellä ollaan menossa seuraavassa tilanteessa:

    A: 14.12.2013 paino 1512g kosteus 55%
    06.02.2014 paino 903g kosteus 10%

    B: 14.12.2013 paino 2080g kosteus 55%
    06.02.2014 paino 1991g kosteus 50%

    Seurailen pitkin keväättä miten tuo B:n tilanne kehittyy.
    Kosteusmittarina on BM20, joten kosteustulokset suuntaa antavia.

    lastunraapija 10.2.2014, 08:10

    ”Harrastelijan” myyntibisnesideaan ei ehkä ole kelpoa neuvoa. Mutta ajatuksena pohdintaan siedettävän hintaisesta kuivumisavusta:

    Suomessa käytetään perin vähän ilmankuivaimia. Etelän kosteilla mailla ne ovat yleisiäkin asumisen viihtyisyyden lisäämisessä. Periaatteessa ilmankuivain ottaa kaasuuntuneesta vedestä talteen sen lämpöenergian, mitä kaasuuntumiseen oli tarvittu. Tämä toimisi, mikäli koneiston pyörittämiseen ei tarvittaisi ulkopuolista energiaa. Näinhän ei tietenkään kuitenkaan ole. Suljetussa ilmatilassa koneen hukkalämpö silti tulisi käytetyksi kuivumisen edistämiseen. Uusien kerrostalojen pyykinkuivaushuoneet ja kotien kondensoivat pyykinkuivauskoneet toimivat näin.

    Polttopuiden kuivauksessa ilmava varastointi ja tällainen kuivuri ovat hankalasti yhdistettävissä. Isomman mittakaavan toiminnassa ehkä silti voitaisiin rakentaa kuivaustila, jossa ilmanvaihto voitaisiin avata kuivalla ilmalla ja kostealla säällä käytettäisiin kuivauskonetta.

    6 m3 6 m3 10.2.2014, 10:28

    Harrastelija: Musta peltikatto ja puhallin on halpa ratkaisu. 🙂

    Tuo ratkaisu oli joskus aikoinaan Koneviestissä esillä.
    Jos oikein muistan, niin auringon lämmittämää ilmaa peltikaton alta vedettiin puhaltimella alakautta kuivattavien puitten läpi.

    Pähkäilijä 10.2.2014, 15:49

    Tuolla alussa linkitetytssä VTT:n testissä on myös yksi ilmankuivuri käytössä jossa tuota höyryä myös käytetään hyväksi. Litra vettä kun höyrystyy siihen tarvitaan 0.6 kWh energiaa. Jos tämä saadaan kondensoitua takas vedeksi ilman esilämmityksessä lämpenis esiälmmitetty ilma omalla ”LTO”:lla.

    Ongelmaksi tulee mitoitus, jos ilmaa ei liiku riittävästi alkaa puu lämpimässä ja kosteassa homehtua.

    Aurinkoklämmitys konttikuivuria testaililtiin myös tuolla

    http://www.metsakeskus.fi/fi_FI/c/document_library/get_file?uuid=981e9831-32b9-491e-b034-faca0f1fc469&groupId=10156

    hommassa logistiikka vaan ei toimi käsitäytöllä. Joku vaihtolavakisko systeemi jossa mälli kerrallaan kokonaisuudessaan sisälle tuohon pitäs taikoa.

    Kantona 28.10.2014, 12:12

    Tuolla esitetty professori Kärkkäisen teoria siitä, että vesi poistuisi vain alaspäin kuivuvasta puusta on sikäli mielenkiintoinen, että se suurelta osin sulkee pois mahdollisuuden veden haihtumisesta vesistöjen pinnoilta ja maasta ylöspäin.

    Mistä pilvet sitten saavat tarveaineensa sateen muodostamiseen.

    Mahtaa professorismies naureskella tuon teoriansa nielaisseita.

    Itse uskon vesimolekyylien lähtevän heti alussa ylöspäin. Niinkuin höyry nuotion äärellä kuivuvasta rukkasesta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
1 2