› Keskustelut › Metsänhoito › Klapien kuivuminen pakkasella ?

Esillä 9 vastausta, 11 - 19 (kaikkiaan 19)
1 2

  • Klapien kuivuminen pakkasella ?

    Sent on: 8.2.2014, 17:13

    Klapien kuivumiseen pakkaslla ollaan käsitelty varmaan monesti, mutta ajankohtaisena asiana haluan kuulla uusia kokemuksia.
    Vanhan kansan mukaan puu kuivuu pakkasellakin, mutta omakohtaiset kokemukseni eivät tue tätä väittämää.
    Toin viime syksynä marraskuussa viimeisen takkapuukuorman metsästä. Melkoisen kosteita, vaikka olivat keloista tehtyjä.
    Pinosin ne ulos katoksen alle ja tänään aloin nostella sisään kuivumaan. Paino oli kuitenkin melkein sama näppituntumalla.
    Siksi kaipaisin muidenkin kokemuksia.
    Onko jollain enemmän kokemusta asiasta ?

    Tekijä
    Suden jälki
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Kantona 28.10.2014, 12:22

    Tuosta itse aiheesta sen verran, että naisväki vie pakkasella pyykit kuivumaan ulos ja ihme kyllä kuivumista tapahtuu. En tiedä mitä luonnon- ja fysiikan lakia tuossa rikotaan mutta totta se on.

    Ohuet kankaat kuivuvat nopeimmin

    MaalaisSeppo 28.10.2014, 14:03

    Ellei veden pitoisuus ilmassa ole kylläisellä alueella (kondenssia tai sumun muodostumista ei ole), niin vesi on kaasumaisessa muodossa, jolloin se on ilmaa kevyempää, jolloin voisi ajatella, että vesihöyry puista haihtuessaan nousisi mieluummin ylös kuin alas.

    Em. ajatuskin on harhakuvitelmaa. Vesihöyryn pitoisuus haihtuvalla pinnalla on suurimmillaan pinnan läheisyydessä. Tällöinkin vesihöyryn pitoisuus on niin pieni, ettei se vaikuta mitään siihen, mihinkä suuntaan vesihöyry lähtee irrotessaan pinnasta. Koska veden haihtuminen sitoo lämpöä, voisi ajatella, että puun pinnassa ilman lämpötila on alempi kuin kauempana. Tällöin pinnan vieressä oleva ilma voi olla tiheäpää kuin kauempana oleva ilma ja teoriassa ehkä olisi mahdollista, että puusta haihtuva vesi virtaisi alaspäin ympäristöään viileämmän ilman mukana.

    Jos vesihöyryn tiheydellä olisi jotakin merkitystä sen virtaukseen normaali-ilmassa, niin eipä täällä olisi mitään elämää. Esim. happi on ilmaa raskaampaa ja sen pitoisuus ilmassa on 21 % (vesihöyryn korkeintaan muutama %). Jos raskaampi kaasu (happi) jotenkin valuisi ilmassa alaspäin, kerrostuisi happi maan rajaan, eikä elämä maassa olisi mahdollista.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 28.10.2014, 14:38

    Minä taas käsitin tuon jutun niin, että sillä on merkitystä miten se vesimolekyyli liikkuu siellä puun sisällä. Suurin osahan vedestä liikkuu puussa pituussuunnassa ja sit onko mitenkä paljon liikettä säteen suuntaisesti niin merkitystä. Kuorihan pidättää vettä niin se kuulostaa ihan järkevältä, että vesimolekyyli pääsee puun alaosasta pois jos se sieltä mieluummin halua tulla ulos.

    Koiramies Koiramies 28.10.2014, 17:59

    Kantona ihmetteli pyykin kuivumista pakkasella. Siinä ei rikota mitään fysiikan lakia, vaan kysymyksessä on ”sublimoituminen” eli muutos kiinteästä olomuodosta suoraan kaasuksi. Pyykin kuivuminen pakkasessa on klassinen kouluesimerkki tästä tapahtumasta.

    Koiramies Koiramies 28.10.2014, 19:42

    Lopulliset tulokset tuosta kuivatuskokeesta (9.2.2014 viesti)
    A:
    14.12.2013 paino 1512g kosteus 55%
    23.12.2013 paino 1070g kosteus 21%
    24.1.2014 paino 920g kosteus 15%
    06.02.2014 paino 903g kosteus 10%
    2.3.2014 paino 897g kosteus –
    1.4.2014 paino 860g kosteus —
    8.6.2014 paino 900g kosteus –
    5.8.2014 paino 910g kosteus –
    28.9.2014 paino 903g kosteus –
    28.10.2014 paino 896g kosteus —

    B
    14.12.2013 paino 2080g kosteus 55%
    23.12.2013 paino 2070g kosteus 55%
    24.1.2014 paino 2020 kosteus 55%
    06.02.2014 paino 1991g kosteus 50%
    2.3.2014 paino 1993g kosteus 50%
    1.4.2014 paino 1750g kosteus 35%
    8.6.2014 paino 1393g kosteus 20%
    5.8.2014 paino 1305g kosteus 18%
    28.9.2014 paino 1322g kosteus 19%
    28.10.2014 paino 1347g kosteus 20%

    Pähkäilijä 28.10.2014, 20:12

    Jos nuo kalikat on viel olemassa niin laita vaikka leivinuuniin kunhan se on jäähtynyt pikkusen yli 100c paikkeille joka kerta lämmityksen jälkeen niin kauan kunnes eivät enää kevene. Tai sähköuuni 100c ja olkoot siellä vaikka vuorokauden aluksi.

    Koiramies Koiramies 2.11.2014, 18:56

    jep.. B on myös nostettu viimeisen mittauksen jälkeen uunin päälle ja tuossa talven mittaan kuivatellaan kalikat uunissa rutikuivaksi.

    Sinällään tällä testillä ei mitään uutuusarvoa ollut, mutta tulipahan nyt ihan omakohtaisesti todettua, että maalis-toukokuu on parasta polttopuiden kuivatusaikaa.

    Viime talvena ei tuota kuivumista talven aikaan tapahtunut, mutta eipä noita pakkasiakaan kovasti ollut.

    Kantona 10.11.2014, 10:38

    Joo, kysymykseni olikin provosoiva. Kuten tekstissäni totesin on pyykin kuivuminen oikeasti tapahtuvaa ja toki luonnonlakien mukaista.

    Kehotankin yhä kohottamaan katseenne pilviin. Vuodenajasta riippumatta vesi ei oikeasti halua vain painua maan rakoon vaan sillä on elämää ylläpitävä halu kohota ylös jopa varsin tasaiselta vedenpinnalta, jossa voltin tekomahdollisuus alempaa vauhtia ottaen ei ole mahdollista.

    MaalaisSeppo 10.11.2014, 11:18

    Vaikka vesihöyry on ilmaa kevyempää, ei se nouse ylöspäin keveytensä ansiosta, vaan lämpimän, ympäristön ilmaa kevyemmän ilman mukana. Ilman jäähtyessä ylemmässä ilmakehässä vesihöyry sitten tiivistyy pilviksi (vrt. cumuluspilvien muodostuminen).

    Diffuusion ansiosta vesihöyryn ja muidenkin kaasujen pitoisuudet tasoittuvat ilmassa. Painovoimalla tai nostevoimilla on merkitystä vain, jos on olemassa ilman lämpötilaeroista johtuvia tiheyseroja. Tällöinkin ko. voimat vaikuttavat vain ilman liikkeisiin, joita ilmassa oleva vesihöyry seuraa ilman mukana.

    Jos veden pinta on huomattavasti maan pintaa tai kauempana olevan veden pintaa lämpimämpi, niin vedestä ilmaan tuleva lämpö voi aiheuttaa nostevirtauksen, jonka mukana vesihöyry sitten nousee ylös. Näinhän tapahtuu mm. Golf -virran ansiosta. Jos sen sijaan veden pinta on ympäristöään viileämpää, niin eipä pilviä muodostu haihtumiskohdan yläpuolelle, vaikka vesihöyryä haihtuisikin tehokkaasti.

Esillä 9 vastausta, 11 - 19 (kaikkiaan 19)
1 2