Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • metsänkasvattaja

    tietysti  tuo  2 metrin välein istutus  on liian tiukassa ainakin koivulle ,kun suositus  on 2,70 m .koivu  kyllä kasvaa  hyvissä  olosuhteissa päätehakkuuseen jopa 50 v ,mutta kun kaikki  alueet  eivät ole niitä huippupaikkoja  ja  pitäisihän  lumi ja  hirvivahinkotkin ottaa huomioon jotka  harventavat lisää  ja  lopputulosta  huonontaen .koivikon  harvennus reilusti ekassa ja toisessa  on kuitenkin parempi,kuin  jättää  liian tiukaksi joka  ainakin  hankintahakkaajille  tuppaa  jäämään .

    Jätkä

    Huippupaikassa oikein lievä ylitiheys menettelee, kunhan seuraava harvantaminen tapahtuu oikeassa vaiheessa.

    Vähemmän huippupaikka kasvaa myös kakistelematta laatua, kunhan maalaji ja vesitalous ovat kohdallaan, mutta ravinteiden niukkuus edellyttää harvempaa asentoa.

    Lehtomaisella pohjalla joku kuuden vuoden käsittelyväli voi olla maksimi, mutta VT:llä se voi venähtää jopa yli kymmeneen vuoteen.

    Metät kunnossa!

    Hyvä avaus. Kiitos! Laittaa miettimään. En kyseenalaista kyllä mitään aloituksessa.

    Tällaista keskustelua ja evästystä lisää tähän kanavaan!

    jees h-valta

    Tälleen Satakunnan suunnalta katsoen ja lehtipuuta alusta loppuun jo myös viljelleenä on aloittajan kolmen metrin istutustiheys aivan ok. Haapaa viljelleenä se takaa kymmenessä vuodessa kymmenmetrisen nk. kolmen kolmosen kuitutapin puuston. Jos olisi ollut kyse koivusta olisi tosiaan tarvittu viidentoista kasvuvuoden kohdalla harvennus. Nyt kun kyse oli minulla haavasta joka vesoo hurjasti ei sitä voinut tehdä ja kasvu hiukan taantui kahdenkymmenen vuoden vaiheilla. Mutta täällä sitten koivun kanssa on se ongelma että ostajia vähän ja hinta koivutukille edelleen heikko. Joten kuitua halveksiva aloitus ei aivan minun kohdalla pidä paikkaansa mutta saattaa niillä kulmilla olla aivan eri juttu. Sahalassa tehdään omilla koneilla harvennukset ja parantaa kannattavuutta tietenkin. Nyt teen myös koivukuitua hankintana ja siinä yhteydessä taas ilmeni haluttomuus koivutukin ostoon. Onhan eräs metsäfirman iso päällikkö minullekkin sanonut ettei Satakunnassa ole kunnon koivutukkia. En sitten tiedä mikä noissa nyt kaatamissani olisi siihen ollut vikana mutta laitan kuuliaisesti kaikki kuitukasaan kolmosina. Hyvää raudusta hyvässä kasvupohjassa kasvaneena. Yritän kuitenkin tavoitella hankintaan kuidulle lähelle viidenkympin kuutiohintaa tienvarressa. Tukkia en ala edes haaveilla jälkipolville kasvatettavaksi. Hinnanero kuidun ja tukin välillä koivussa naurettavan pieni ja valmistumisaikaero todella pitkä joten kuitua kasvatan systemaattisesti. Havut asia eri.

    metsänkasvattaja

    koivukuidusta   hankintana  maksetaan jopa 45 e /m3  se  en jo hyvä hinta .pystyhinnatkin ovat  hyviä  ,joten  ei voi puhua  kuitupuun  kasvatuksen kannattamuudesta  .

    Visakallo Visakallo

    Jesse: Hinnanero kuidun ja tukin välillä koivussa naurettavan pieni ja valmistumisaikaero todella pitkä joten kuitua kasvatan systemaattisesti. 

    Jessen suunnalla ovat asiat hieman eri tavalla kuin täällä. Nyt viimeksi tehdyssä 32v. koivikon pystykauppa harvennuksessa oli tukki 72 euroa ja kuitu 28 euroa. Tukkia oli 58%.

    jees h-valta

    Metsänkasvattaja erittäin oikeassa. Sattumien summana pääsin hybridihaavallakin isossa määrässä pystykauppanakin tuohon 30,00 ainespuukutiohintaan laskemalla latvuksista saatu tulos runkohintaan. Etteikö muka lehtipuukuidun kasvatus kannata? Valmistumisaika jäi keskivertona noin kahteenkymmeneen vuoteen. Kyllä koivulla varmasti pystyynkin yli kolmenkympin pääsee isossa erässä nyt.

    jees h-valta

    Visa varmasti oikeassa. Siellä tuo hinta on varmasti mahdollinen ja koivun laatu kieltämättä on parempi kuin Satakunnassa. Täällä on tukki koivusta vitosella alkavaa joten kovat on erot.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Minne mahtaa Visakallon suunnan koivutukit mennä jatkojalostukseen?

    Puuki

    Ha-kasvun mahdollinen heikkeneminen harvemmalla istutustiheydellä kompensoituu korjuun aikaistumisessa.  Yli 1000 kpl/ha tiheys ei vielä laske metsän kasvua merkittävästi muutenkaan, kun kasvu keskittyy paremmin yksittäisiin puihin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 556)