Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Tämä aihe sisältää 556 vastausta, 48 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 kuukautta, sitten jees h-valta toimesta.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 556)

1 2 3 4 … 54 55 56

Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Sent on: 3.3.2023, 18:47
Merkitty: ensiharvennus koivun kasvatus optimikasvutiheys

Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

Tekijä
Veli-Jussi Jalkanen

Theme Metsänhoito

jees h-valta 4.3.2023, 19:39

Kauppa se on tosiaan mikä kannattaa ja yksi sen oivaltanut on mhy. Joka tekee (noh, ei juuri mitään) vähän mutta laskuttaa paljon joka pienestäkin käänteestä. Ei voi puhua vertailukelpoisesta kaupan yksikköhinnasta jos joku taho veloittaa moninaisia kuluja toinen taho taas ei mitään.

arto 4.3.2023, 20:02

! e kiinto menee mhy kilpailutuksesta meillä päin.

Visakallo 4.3.2023, 20:46

Eikös se Jesse kuitenkin ole niin, että se raha mikä jää kulujen jälkeen myyjälle ole aina se millä on merkitystä. Eihän sillä ole merkitystä mitä toisille mahdollisesti jää. Ei kai puukaupassa ja -korjuussakaan kukaan mitään talkoilla tee? – Vai tekeekö?

jees h-valta 5.3.2023, 07:40

Ei ole uskottavaa että joku saisi noin paljon erilaista tiliä koivutukista. Jos palstoilta löytyy muita jotka ovat myyneet koivutukkia lähikuukausina olisi mukava nähdä hintatasoja. Toki tiedän esim. Koskitukin koivun tarpeet mutta ei sekään aivan huikeita ole maksanut koivutukista. Tuo vain on niin kovin samanlainen tarina kuin yksi metsänaapuri täällä myös kertoili. Myi nuppikuorman koivutukkia joka lähti mhy.n myymänä Sastamalaan (en nyt muista firman nimeä mutta ostaa satakunnassa koivutukkia sahaukseen). Ihastelin saamaansa hintaa ja aloinkin miettiä oman hankinnan koivutukeille sitä linjaa. Kun sitten selvisi että rahdin maksaa kokonaan puunmyyjä siitäkin kuormasta oli totuus aika nopeasti selvä. Nuppikuorman kuutiohantaan tuli niin kova pudotus ettei Metsä-Groupin hinta koivutukille vaikuttanutkaan enää ollenkaan huonolta. Ja se sentään kuljettaa puut paljon pidemmälle kuin tuo mhy täällä. Toki kulut ovat verovähennettäviä joten auttaahan tuo Visankin verotuksessa kulupuolella. Aina moititaan kun kaikenmaailman bonusedut sun hinnantarkistukset eivät näy keskihinnassa mutta samoin ei näy nuo pystykauppaa hämärtävät kulujen maksatukset mhy:n leireistäkään.

sikari 5.3.2023, 08:07

Koivutukissa hintaerot olleet kaikkein suurimmat vuosien varrella. Tyvitukista 130€/m3, vaneri sorvi huonoimmillaan 45€/m3 pystykaupalla. Koivusahatukki vaikeampi verrata hinnansuhteen sorviin laatuvaatimuseron takia.

suorittava porras 5.3.2023, 08:18

Jessen ei todellakaan tarvitse välittää koivutukin hinnasta ,kun sitä ei hänen kasvatusmenetelmillään kerry. Liian tiheässä kasvatetuissa koivikoissa tukkiaihiot ovat hakusessa ja pienen kertymän vuoksi myös hinta on maltillinen.

Mielenkiintoista on sekin ,että haapa saa Jessen tapauksessa kasvaa oikeassa tiheydessä ,mutta koivu ei. Oikeaoppisesti kasvatetulla koivulla se kunnon tili lopulta tehdään, kuten Visan kertoma osoittaa.

jees h-valta 5.3.2023, 08:27

Harvennustukkia koivusta on vielä hiukan vaikeampi uskoa yli seitsemänkympin tavaraksi. Suorittavan kommenttiin: Kasvatan kyllä nykyään koivua aivan oikeilla harvuuksilla kunhan ikää senverran tulee. Minulla ei aiemmin ole ollut juurikaan omakasvattamiani koivikoita mutta onhan melkein joka hakkuulta jonkinverran koivutukkejakin tullut. Haapa vaihtui muutama vuosi sitten raudukseen ja sillä jatketaankin kuusikoiden uudistuksia. Sikari varmasti oikeassa mutta harvennuksella tuskin suuria extroja vielä saavutetaan.

Panu 5.3.2023, 09:02

@Veli-Jussi Jalkanen kiinnostava aihe ja kasvatustapa, katsoin videon ja luin jutun Metsälehdestä.

Metsälehdessä kommentoiva tutkija Hynynen ei mielestäni ymmärtänyt alikasvoskuusikon merkitystä tässä. Hän väitti, että maapohjan potentiaalia jää käyttämättä vaikka 70 vuodessa tulee kaksi päätehakkuuta. Tämä tietysti edellyttää, että se alikasvoskuusikko syntyy kunnolla ja säilyy ehjänä koivikon harvennuksissa ja päätehakkuussa.

Pari kysymystä:

1. Oletko ajatellut ensiharvennusta siltä kannalta, että aikaisessa ensiharvennuksessa tehdään tappiota jokaisella poistettavalla puulla? Eli ei saada poistettavien puiden uudistus- ja hoitokustannuksia takaisin.

2. Oletko laskenut kustannuksia uudistukselle ajouraojilla, kahden henkilön tekemälle huolelliselle istutukselle, oksasaksilla (!) perkaamiselle ja kantokäsittelylle. Kantokäsittelystä on kyllä varmasti paljon hyötyä.

Visakallo 5.3.2023, 09:42

Jesselle tuntuu ottavan koville nämä koivutukkikaupat. Ei minulla ole mitään tarvetta vääntää asioita miksikään muuksi kuin ne ovat. Kuten sikari tuolla edellä kirjoitti, juuri koivutukin hinnat ovat eläneet eniten. Hinnat ovat aina kauppakohtaisia. Jessellä tuntuu edelleen olevan hyvin vahva käsitys, että se mikä tapahtuu Harjavallassa, tapahtuu koko valtakunnassa. Ehkä olisi hyvä kuusikymppisenä jo tulla ulos sieltä kuplasta!

A.Jalkanen 5.3.2023, 09:50

Panun listan jatkoksi vielä karsinta. Koko ketju on varmaan hyvin kannattava, koska kuusen kasvatusvaihe vaatii vähemmän työtä.