› Keskustelut › Metsänhoito › Koivun laatukasvatus

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 32 total)
1 2 3 4

  • Koivun laatukasvatus

    Sent on: 10.5.2016 at 10:23

    Koivun laatukasvatusketjua koostetaan… Aiheesta keskusteltiin jo aiemmin Korhola/Sahala ketjussa ja muuallakin, mutta kertaus ei ole pahasta.

    Lähtökohta voisi olla vaikka se, että joko istutetaan melko tiheään (1400-1600 kpl/ha?) jolloin tyvitukki karsiutuu, tai sitten istutetaan valmiiksi harvempaan (1000-1200?) ja karsitaan kahdessa vaiheessa, ennen ensiharvennusta ja ensiharvennuksen jälkeen. Tarpeen mukaan eli yleensä vähintään kaksi kertaa taimikonhoito. Ensiharvennuksessa puolet pois ja samoin toisessa.

    Huomattavaa tässä on että tuolla toisessa ketjussa mainittu koivun kannattamaton istutus ”kuitupuuna korjattavaksi” hieman paranee, kun otetaan huomioon, että lisätiheys parantaa tyvitukin laatua. Toinen talouteen liittyvä asia on se, että jos taimikonhoidot ja harvennukset hoidetaan säntillisesti, koivikon alle saadaan lähes aina terve kasvatuskelpoinen kuusen taimikko ilmaiseksi.

    Kysymyksiä:
    -Onko ruskotäpläkärpänen ongelma puhtaissa koivikoissa ja voiko sen jotenkin estää? Sekametsissä ilmeisesti harvinaisempi.
    -Mikä olisi mielestänne sopiva istutustiheys / loppupuuston tiheys eri kasvupaikoilla?
    -Muita ajatuksia / kokemuksia?

    Creator
    A.Jalkanen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 13.5.2016 at 20:33

    Nyt oli punnittuja ja ilmeisesti kokemukseen pohjautuvia ajatuksia Petellä. Ilmeisesti tuossa mallissa on ajatuksena että tiheydet vedetään aina puoliksi 1600 > 800 > 400. Tarkistin että mitäs se Tapion metsänhoitosuositus sanookaan koivusta. Muun muassa näin:

    ”Korkealaatuisen koivutukin kasvattaminen onnistuu parhaiten sekapuuna kuusen kanssa. Kuusi-koivu- sekametsän koivut karsiutuvat tyviosastaan oksattomiksi, ja niiden tekninen laatu on muutoinkin parempi kuin puhtaassa koivikossa. Myös koivun terveyden ja vähävikaisuuden kannalta kasvatus sekapuuna on hyödyllistä. Etenkin ruskotäpläkärpästen ja hirvien aiheuttamat vioitukset ovat kuusi-koivusekametsissä selvästi vähäisempiä kuin puhtaissa koivikoissa.”

    ”Rauduskoivu uudistetaan yleensä istuttamalla. Rauduskoivun jalostus on kotimaisista puulajeista pisimmällä. Sen parhaiden jalostettujen siemenviljelysalkuperien puuntuotos on noin kolmanneksen suurempi ja tekninen laatu merkittävästi parempi kuin luontaisilla koivuilla.
    Uudistusalan raivaus on syytä tehdä huolellisesti niin, ettei sinne jää koivutaimia varjostavaa alikasvospuustoa. Maa muokataan laikkumätästyksellä tai laikutuksella lehtoja lukuun ottamatta. Suositeltava istutustiheys on 1 600 tainta hehtaarille.”

    Toisin sanoen, jos halutaan huippulaatua, pitäisi istuttaa kuusi-koivu -sekametsikkö. Tai tehdä kuten Sahaln kartanossa, elli harventaa ja karsia koivikko jo nuorena, jolloin kuusi ilmaantuu alle ja syntyy kaksijaksoinen metsikkö. Mutta riittääkö koivun vetoapu kummassakaan kasvatusmallissa hävittämään ruskotäpläkärpäset?

    Ja vielä tuhoista…

    ”Myyrätuhoille alttiilla alueilla uudistushakkuu ja sitä välittömästi seuraava viljely pyritään ajoittamaan myyrähuipun jälkeiseen vuoteen tai tuhot estetään riittävillä taimisuojilla. Hirvien talvilaidunalueilla koivun istutusta ei suositella suuren tuhoriskin vuoksi.”

    Metsäkupsa 13.5.2016 at 21:11

    Koivun laatukasvatus on lähes mahdotonta nykyisellä hirvikannalla.Taimia on alkuun oltava nelinkertaisesti,jotta loppuharvennuksessa olisi jotain laatukasvatustukkia.35 vuotta on kokemusta koivun laatukasvatuksesta ja kymmen vuoden sisään pääsee ensimmäistä omaa istutuskoivikkoa päätehakkaamaan.

    Kyllä koivu rehevällä maalla kasvaa ja sekametsässä laatu parhain.Hinta koivutukilla heikohko ja halpaa kuitua kiertoaikana tulee suhteessa paljon,joten usko rahakoivikkoon kyllä koetuksella.Kuusipuu on meikäläisen talouden perustaksi vakiintunut,joten huomennakin istutettaan kuusentaimia maahan.

    e-h 14.5.2016 at 15:09

    Jokunen vuosi sitten hakkasin istutuskoivikon,ikää 41 v,ei ollut yhtään ruskotäpläkärpäsen jälkiä,laatutyviä lähti reilusti yli puolet tyvistä,rungon keskij oli 990 ltr.

    Visakallo 14.5.2016 at 15:26

    Muistatko e-h, paljonko siinä mahtoi olla runkoluku / ha?

    e-h 14.5.2016 at 15:41

    Kylläpä muistan,3 harvennusta 800 r/ha sitten 450-500 r/ ha ja päätehakkuussa n 235 r/ha.

    Burl 14.5.2016 at 15:50

    Omien kokemusten mukaan puhtaissa koivikoissa on lähestulkoon aina ruskotäpläkärpäsen aiheuttamaa kuviota ytimen ympärillä. Ilmeisesti saattaa kuitenkin olla niin, että kun kärpänen hyökkää puun latvaosaan ja etenee tietyn matkan nilassa, niin isoilla puilla kärpäset tulee puusta ulos jo tyvitukkiosan yläpuolella ja näin ollen puhtaankin koivikon järeästä rungosta saadaan aikanaan virheetöntä pintaviilua.

    Parhaat edellytykset laatutyvien kasvatukseen on mielestäni kuusikon sekapuuna. Taimikonhoitovaiheessa pystyyn jätetään pelkästään hyvälaatuisia koivurunkoja, mihin yleensä on edellytykset, kun kuusentaimia on riittävästi (aukkopaikkoihin jätettävät täydennyspuut on asia erikseen).

    Yleensä koivuntaimet ovat kuusia pidempiä, joten pystyynjätettävien puiden kilpailutilanteen ja kehitysedellytysten hahmottaminen vaatii taitoa raivaajalta. Helposti käy niin, että etukasvuinen koivu piiskaa ympäröivien kuusten latvat pilalle. Itse pidän tavoitteena nimenomaan laatutyvien kasvatusta, joiden kuutiohinta voi olla kolminkertainen kuusitukkiin verrattuna. Tällöin yhden istutuskuusentaimenkaan menetys ei kokonaistaloudellisesti ole iso tappio. Joka tapauksessa suunnilleen joka toinen puu lähtee ensiharvennuksessa pois ja sadan litran keskikoolla siitä istutuskuusestakaan ei saa kuin euron verran rahaa. Toisaalta harkitsemattomasti jätetty etukasvuinen koivu voi piiskaa neljäkin kuusta pilalle, mitä pitää ankarasti pyrkiä välttämään.

    Kuten jo mainitsin, puulajien erilaisesta kasvurytmistä johtuen taimikkovaiheessa koivut ovat yleensä kuusia pidempiä. Ero kuitenkin tasaantuu aikanaan. Koivulle tulee kuitenkin tehdä riittävästi kasvutilaa, jotta ympäröivät kuuset säilyvät elinvoimaisina.

    Burl 14.5.2016 at 16:10

    Omissa pääosin luontaisesti uudistetuissa ja tarvittaessa täydennysistutetuissa (mm. kaistalehakkuu) kuusikoissa hirvet syövät nopeimmin lähtevät koivut, mikä tasaa metsikön rakennetta. Raivasin juuri muutaman hehtaarin sekametsätaimikon, missä kuuset noin 2,5 metrisiä ja koivut nelimetrisiä. Runkoluku raivuun jälkeen suunnilleen 1600, mistä kolmannes koivua. Jos ja kun koivuihin tulee paksuutta tulevana kesänä sentin verran lisää, niin hirvet eivät niihin enää toivon mukaan kajoa. Muutaman vuoden päästä vesakon raivaus ja valtapuuston tiheyttä vielä pikkuisen alas, jolloin ensiharvennus voidaan tehdä normaalia myöhemmin ja siihen mennessä kuuset ovat ottaneet koivut pituudessa kiinni.

    Eräällä kuviolla kasvaa n. 15-metrinen kuusikko, runkoluku kahdeksansadan kieppeillä ja päällä 20-metrisiä koivuja nelisensataa kappaletta hehtaarilla. Oikea-aikainen taimikonhoito oli aikanaan laiminlyöty, minkä takia puustossa voimakasta erirakenteisuutta. Ensiharvennuksen tein viitisen vuotta sitten, minkä jälkeen koivut pystykarsittiin. Pituuseroa oli tuolloin huomattavasti enemmän, koivujen pituuskasvu on jo taantumaan päin ja kuusilla kovimmillaan. Nyt koivut lihoo vauhdikkaasti, kuusikko hillinnee ruskotäpläkärpäsiä ja aikanaan hakataan järeitä koivutyviä. Tyviosan yläpuolinen runko on tietysti melkoisen oksainen, mutta perusvaneritukin laatuvaatimukset täyttynee. Pystykarsintainvestoinnin tuotto realisoituu tässä tilanteessa suhteellisen nopeasti.

    Visakallo 14.5.2016 at 17:06

    ”Kylläpä muistan,3 harvennusta 800 r/ha sitten 450-500 r/ ha ja päätehakkuussa n 235 r/ha.”
    Lähettäjä: e-h

    Minulla tulee nyt jokseenkin samoilla runkoluvuilla kolmanteen harvennukseen 26 vuotiaat koivikot. Tavoite on jättää loppukasvatettavaksi n. 250 runkoa hehtaarille.

    A.Jalkanen 14.5.2016 at 21:29

    Kiitos e-h ja Puun takaa täsmennyksistä runkolukuihin. E-h lisäksi valisti, että istutuskoivikosta on mahdollista saada laatutyviä.Vielä kun tietäisi, miten tämä varmistetaan.

    Toinen hyvä tapa koivun kasvatukseen voisi olla se esille tuotu vaihtoehto, että hieman harvempaan istutetun kuusikon sekapuuksi annetaan tulla luontaisesti siemensyntyistä koivua. Jos haluaa varmistaa, että koivu ei pääse etukasvuiseksi, tällaisessa taimikossa olisi tehtävä huolellinen varhaishoito jossa poistetaan suurin osa lehtipuusta.

    kuusessa ollaan 14.5.2016 at 21:53

    Tuon siemensyntyisen koivun kasvatukseen harvan kuusentaimikon seassa on oman kokemuksen mukaan yksi aika hyvä kikka.
    Jos varhaisperkauksista toisen tekee reikäperkauksena, eli vain kuusien ympäriltä raivaten, välialueella olevat koivut kilpailuttavat toisiaan, eivätkä karkaa hirveään etukasvuun.
    Itsellä tälläisestä kokemusta, ensin varhaisperkaus havupuutaimikosta kaikki lehtipuu pois-tyylillä, seuraava raivaus reikäperkauksena (välialueille syntynyt vesa/siemensyntyistä koivua) ja viimeisessä taimikonhoidossa (havupuu 3 metristä) sitten käsitellään koko alue ja välialueiden koivuista valitaan havupuiden kokoisia tai hieman pienempiä hyvärunkoisia koivuja täytteeksi.
    Jos yrittää saada valittua aikaisemmin koivuja mukaan, karkaa ne aina järjettömään etukasvuun ja yleensä tulevat oksaisiksi.

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 32 total)
1 2 3 4