Koivun liiallinen valta estää havumetsän kasvua

Tämä aihe sisältää 50 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 päivää, 16 tuntia sitten Ammatti Raivooja toimesta.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 50)

1 2 3 4 5

Koivun liiallinen valta estää havumetsän kasvua

Lähetetty: 20.4.2025, 20:18
Merkitty: Koivupuun valta-asema

Metsänhoidossa puhutaan usein sekapuuston hyödyistä, mutta liian harvoin tunnistetaan tilanteet, joissa tietty puulaji voi vakavasti haitata metsän kasvua. Olen tehnyt vuosien ajan harvennuksia mänty- ja kuusivaltaisilla kangasmailla ja törmännyt yhä uudelleen samaan ilmiöön: koivu estää havupuiden kasvun

Kun koivulle annetaan liikaa tilaa hyvillä havupuiden kasvupaikoilla, seurauksena on usein pitkälle edennyt kilpailutilanne. Kuuset ja männyt kuihtuvat valon, veden ja ravinteiden puutteessa. Koivun leveä latvus varjostaa tehokkaasti, sen juuristo kuivattaa ja vie ravinteet, ja tuulessa taipuvat koivut aiheuttavat neulas- ja oksavaurioita havupuihin. Lopulta seurauksena voi olla laajoja alueita, joilla – vaikka kasvupaikka olisi maaperän puolesta sille otollinen.Näitä alueita on Suomessa miljoonia hehtaareja, ja ne muodostavat metsänkasvun näkökulmasta hyödyntämätöntä potentiaalia. Monissa vanhemmissa metsissä koivu on saanut kasvaa vapaasti, koska varhaishoito tai ensiharvennus on jäänyt tekemättä tai tehty liian kevyesti. Näin metsän kasvu voi pysähtyä jopa vuosikymmeniksi. Tämä on asia, josta ei puhuta tarpeeksi – ja johon ei aina reagoida harvennuksissa, erityisesti koneellisissa korjuissa, joissa monet pienet mutta merkittävät yksityiskohdat jäävät huomaamatta.

Omassa metsänhoidossani olen ratkaissut asian niin, että poistan havupuiden kasvualueilta lähes kaikki koivut . Sen sijaan kosteammille paikoille ja reuna-alueille jätän niitä harkiten, sillä siellä niistä voi olla hyötyä. Työskentelen käsin – kaadan puut moottorisahalla ja kuljetan ne metsästä telamönkijällä ja tukkikärryllä. Näin säästän maapohjaa, ja samalla näen tarkasti, mitä jokaisen puun poistaminen tai säilyttäminen aiheuttaa. Työ on fyysistä ja vaatii kuntoa koko kropalta, mutta minulle se on myös kuntoilua: nostan työpäivinä muutaman tonnin puita. Näin toimiessani tunnen metsän kehityksen omassa kehossani.Tiedän, ettei tämä tapa sovi kaikille – eikä tarvitsekaan.

Kokemukseni perusteella uskon, että koivun vaikutusta havumetsien kehitykseen tulisi tarkastella nykyistä kriittisemmin. Sekapuusto on hyvä renki, mutta huono isäntä. Liian vahva koivupainotus hyvillä havupuumetsän kasvupaikoilla vähentää kokonaiskasvua ja samalla pienentää hiilinielua.Suomen metsissä on edelleen valtavasti kasvupotentiaalia, jota tulisi ehdottomasti hyödyntää. Korjuumenetelmien kehittäminen nykyistä keveämmillä koneilla olisi välttämätöntä, jolloin metsäpohjan ja puuston vauriot jäisivät pienemmiksi. Toivon, että tulevaisuudessa metsänhoitoa tarkastellaan entistä kokonaisvaltaisemmin – ei vain taloudellisesti, vaan myös biologisesti ja ajallisesti kestävästi.

Rakentava kriittisyys ei ole vastakkainasettelua, vaan välittämistä.

Juhani Kaseva, Imatra

Tekijä
Metsarepsikka

Teema Metsänhoito

Apli 22.4.2025, 06:52

Linnut huomioon metsätöissä – Metsälehti

Haapa ja Leppä tärkeitä linnuille, hieman voi ajatella myös niitä ja uskon että metsän terveyskin parempi…

Visakallo 22.4.2025, 07:15

Pari asiaa kiinnitti huomioni tuossa Aplin linkittämässä lintujen pesintää koskevassa jutussa:

”Aukolla voi tulla vastaan myös metson, teeren ja vesilintujen pesiä.”

”Heinä-, elo- ja syyskuu olisivat parasta aikaa havupuuvaltaisten taimikoiden hoitoon niin lintujen kuin juurikäävän välttämisen kannalta.”

Eli, ei se aukko olekaan niin kauhea asia lintujen kannalta, monet lajit jopa suosivat ja tarvitsevat niitä. Tätä on tietysti aivan turha yrittää avohakkuiden vastustajille kertoa, sillä onhan usko on aina huomattavasti vahvempi kuin tieto.

Tuosta havupuutaimikoiden raivauksesta tuohon aikaan olen kyllä hieman toista mieltä. Ehkä jutussa tarkoitettiinkin, että havupuutaimikoista raivattaisiin pelkästään lehtipuita. Havupuita en silloin katkoisi lainkaan.

Gla 23.4.2025, 10:46

Viisi sivua hyvää keskustelua, mutta aloittaja ei ole osallistunut?

jpjulku 23.4.2025, 16:45

Aloittaja kertoi jo avauksessa totuuden 🙂

Minä näen koivun eräänlaisena vakuutuksena. Jos kuusen kasvupaikalla kasvattaa puhtaan kuusikon, on taloudellinen lopputulema parhaimmillaan parempi kuin koivusekoituksen kanssa. Tässä on kuitenkin riskinä hyönteistuhojen lisäksi juurikäävän leviäminen ja maaperän liika happamoituminen, joita kaikkia riskejä koivusekoitus pienentää. Jos jättää koivua sekaan, on kasvatus ajan yli vaikeampaa ja työläämpää, ja kenties menettää sen ihan huipputuoton.

Lisäksi kun puhutaan esim. 60 vuoden kiertoajasta, joutuu väkisin ottamaan myös kristallipalloa käteen. Kukapa meistä tietäisi puulajien suosiota saati hintoja 60 vuoden päähän? Maailma voi nykyään muuttua aika nopeasti.

Jos uudistan tänä päivänä esim. MT-tyypin maapohjaa, niin istutan sinne kuusta ja kylvän mäntyä. Koivua pyrin myöhemmin saamaan sekaan sen 10-20 %.

A.Jalkanen 23.4.2025, 20:09

Jos pelkää boorin puutetta, aina voi varmistella ja lannoittaa.

Makarov 24.4.2025, 04:08

Raivasin tuossa eilen täystiheää 10-vuotiasta kuusentaimikkoa jonka olen itse perustsnut. En kyllä 3ha alalle jättänyt käytännössä yhtään koivua kun ei tarvinnut. En tiheisiin männiköihinkään jätä kun ainoastaan pakosta. Tulevaisuudessa tällaisten metsien raivaustarve helpottuu huomattavasti kun ei ole koivuja levittämässä siemeniä. Tänään lähden raivaamaan ostopalstan hoitamatonta varttunutta taimikkoa niin tästä taas tulee hyvä sekamehtä, eikä siinä mitään hyvä siitä tulee mutta tulevaisuudessa siellä on työtä edessä enempi. Tällaisia rupeaa ajattelemaan kun pinta-alat kasvaa miten voi työmäärää alentaa.

paulus.mikkola 24.4.2025, 08:01

Rane2, kiitos kysymykseksestäsi!

”No nyt Paulus vetäisi mutkat todella suoriksi.Koivun kaataminen olisi Jumalan tahdon vastaista eli synti?”

Koivun tappaminen ei ole mielestäni synti, mutta synti olisi tappaa koivua rahan ahneudesta, ilman rakkautta ja samalla väittää, että olisi hyväntekijä ja ansaitsisi teollaan toisten arvostuksen.

Onhan kirjoitettu:
<table class=”result”>
<tbody>
<tr>
<td>
<div class=”text”>”Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin. He asettuvat mielellään synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten näkyvissä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet.</div></td>
</tr>
</tbody>
</table>
Eli tulkitsen tämän myös koskevan uurastuksesta koivun tappamiseksi, onhan myös sanottu, ettei vasen kätesi tietäkö mitä oikea tekee.

En voi kuitenkaan tuomita aloittajaa sanomalla, että hän seisoisi tällä paikalla, mutta voin kysyä kuitenkin kysymyksiä. Kysymykseni on: miksi aloittajan pitää esitellä omia ”hyviä tekojaan” meille, vaikka Jeesus sanoi, että tällainen ihminen ei saa enää palkkaa Taivaalliselta Isältä?

Ja toinen kysymykseni on: miksi aloittaja ei kerro mahdollisista todellisista motiiveista tai niiden puutteesta suoraan: lisää rahaa omasta metsästä, kun sitä pääsee kaatamaan?

Miksi hän puhuu ikään kuin biologi tai metsiä tutkinut eräopas, joka ikään kuin ymmärtäisi koivun merkityksestä Suomen ekosysteemissä ja sen poistamisen merkityksestä luonnon hiilinieluna toimimisena? Vai onko hän sanonut jotain, mikä selvästi osoittaa, että hän ymmärtää ja voi luotettavasti ottaa kantaa tällaiseen asiaan?

Eli mikä osoittaa, että hän oikeasti tekee palvelusta ja sankaritekoja ihmiskunnalle, eikä omalle lompakolleen, kaataessaan joka ainoan koivun hyvältä maalta?

A.Jalkanen 24.4.2025, 08:07

Metsänomistaja tekee hyvää myös muulle yhteiskunnalle kansantalouden kerrannaisvaikutusten kautta. Lisäksi hän ylläpitää yksityisteitä. Mutta tämä yleisesti eikä liity koivuun. Koivu ja muut lehtipuut vähenevät ellei tee avohakkuita.

mehtäukko 24.4.2025, 08:17

Jaahas. Kun ihminen on laillisesti hankkinut itselleen vaikkapa elannoksi metsiä, jokaisella heistä on oikeus parhaan taitonsa mukaan ”viljellä ja varjella”omaisuuttaan. Suojeluvaatimus yhteiskunnalle oikeuttaa tietysti täyteen korvaukseen. Se, että asioista keskustellaan, on hyödyllistä alalle jos joku ottaa opiksi ja onkeensa. Perustelut ovat tietysti paikallaan, että vakuuttavuus säilyy.

Ammatti Raivooja 24.4.2025, 10:38

Parempi ku vuoroviljelee kuusta ja koivua. Sekametsä luokitukseen on hankala päästä taimikkoa ohjailemalla ja mikrotason managerointi ei ole niin mielekästä mieluummin kannattaa ajatella, että hehtaari tota ja hehtaaria tuota. Katsoisin, että aina välillä kun se avohakkuun reuna tulee koivukuviota nii se hyönteis- tuuli- ja UV tuho pysähtyy. Jos on silminkantamattomiin kuusikuvioita niin mihin se sitten pysähtyy? Kannattaa pitää huoli, että viljelee välillä koivua, 40-55 vuotta kiertoaikaa ei ole kuitenkaan niin pitkä ja kannattavinta on pitkässä juoksussa kun jokaisella kohdalla kasvaa puu terveenä ikuisesti ja se terveys voidaan saavuttaa puulajia vaihtamalla ja männikössä ennakkoraivaamalla.