Linnut huomioon metsätöissä

Lintujen huomiointi metsien käsittelyssä ei vaadi paljon. Oikealla hoitotöiden ajoituksella ja lehtipuiden suosimisella pääsee jo pitkälle.

UPM:n ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen
Nyt on hyvä hetki lähteä retkelle omaan metsään ja kuunnella lintujen valtaisaa äänimaailmaa. Se kertoo, kuinka moni lintulaji metsässä viihtyy, vinkkaa ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

”Mitä! Tuolla pesässä näkyy pää. Siellä on sääksi!” iloitsee UPM:n ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen.

Totta tosiaan kaukoputken läpi erottuu huhtikuun lopun räntäsateessa kastunut kalasääski. Olemme tulleet UPM:n maille Janakkalaan Kesijärven läheisyyteen. Täällä Valonen on luvannut näyttää meille, miten linnut voidaan huomioida metsien käsittelyssä.

Yksi keino parantaa lintujen viihtyvyyttä omilla mailla ovat tekopesät ja pöntöt. Sääksen on houkutellut paikalle nimenomaan tekopesä sekä rauhallinen ympäristö kitumaasuon reunalla.

”Sääkselle riittää, että keskellä hakkuuaukkoa on yksi kunnon puu. Se tekee siihen pesän. Tekopesät kannattaa tehdä yhteistyössä harrastajien kanssa.”

Muista pesimisrauha

Petolintujen, kuten sääksen, tiedossa olevat pesät löytyvät nykyään Metsään.fi-palvelusta. Ennen kuin suuntaa kevätistutuksille tai nakkaa raivaussahan auton perälle, kannattaa tarkistaa, ettei urakka osu alueelle, jolla pesitään.

”Jos aukolla säästöpuuryhmässä on esimerkiksi sääksen pesä, silloin syysistutus. Kevätistutus tuhoaa pesinnän”, Valonen opastaa.

Sääksi häiriintyy helposti. Tuntikin poissa pesältä voi olla kohtalokas.

Aukolla voi tulla vastaan myös teeren, metson ja vesilintujen pesiä. Pesältä sännännyt kanalintu palaa hautomaan, kun ihminen poistuu paikalta. Istutusta kannattaa jatkaa kauempana ja jättää pesän lähialue rauhaan.

Vilkkain pesintäaika ajoittuu vapulta heinäkuun puoliväliin. Etenkin rehevissä metsissä kannattaa tänä aikana välttää hakkuita. Metsänomistaja pystyy halutessaan rajaamaan hakkuut pesimäajan ulkopuolelle, mutta tahto pitää kirjata puukauppasopimukseen.

Myös ainakin rehevimpien taimikoiden raivuu kannattaa säästää loppukesään ja syksyyn.

”Moni metsätalouden kannalta järkevä toimenpide on myös linnuston kannalta järkevä. Heinä-, elo- ja syyskuu olisivat parasta aikaa havupuuvaltaisten taimikoiden hoitoon niin lintujen kuin juurikäävän välttämisen kannalta.”

Vältä turhaa siistimistä

Jos metsässään haluaa tehdä yhden toimenpiteen lintujen hyväksi, se on lehtipuun lisääminen. Lehtipuuta kannattaa säästää raivauksissa ja harvennuksissa. Varsinkin harvalukuisemmat puulajit, kuten haapa, leppä ja raita tarjoavat linnuille kolopuita, lahopuuta sekä ravintoa. Myös pajujen kannattaa antaa kasvaa.

”Pajut ovat äärimmäisen arvokkaita. Meillä on hyvin vähän kukkivia puita ja pensaita meidän metsissä. Hyönteissyöjät tulevat nyt vapun jälkeen. Pajut kukkivat silloin ja niissä on hyönteisiä”, Valonen kertoo.

Vain kasvatettavaa puustoa häiritsevä lehtipuu raivataan. Sama pätee hakkuuta edeltävässä ennakkoraivauksessa. Riittää, että metsäkoneenkuljettajan näkyvyyttä haittaava alikasvos kaadetaan. Taimikoissa aukkopaikkoihin voi huoletta jättää myös etukasvuisia lehtipuita. Turha siistiminen kannattaa unohtaa. Linnuille on tärkeää, että metsässä on tiheysvaihtelua.

”Kun luontaiset taimet nousevat taimikkoon, ne ovat monille lajeille suojapaikkoja ja myös pesäpaikkoja. Jättäisin määrävälein muutaman neliön, tai paikasta riippuen jopa muutaman aarin, tiheiköitä.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 9/2021.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito