No eihän se kauheen hyvin onnistukkaan vaan auttavasti. Ne ollu portaissa nyt pitemmän aikaa kyllästämättömien vieressä. Ei ne kuitenkaan samalla lailla pilkutu ja mätäne ku kyllästämättömät.
Koivun lämpökäsittelyllä pyritään – ja päästään – läpivärjättyyn puuhun, joa on mielettömän hyvän näköistä.
Suomen lämpöpuu / Karijoella tai Teuvalla – oli tekaissut toimistonsa lattiat lämpökäsitellystä koivusta. Jestas kun oli kaunis lattia, sitä ei oikein henno kävellä, eikä matoilla peittää! Myös kirjoituapöydät olivat tehdyt samasta tavarasta. Ei yhtään häpeä jalopuiselle tavaralle.
Olivat tehneet myös melkoista kuusilattialautaa, leveys kolmisenkymmentä senttiä ja paksuus tuuman verran – meni saksaan.
Kuusi ei kyllästy painekammiossakaan, eikä se kyllästy imettämälläkään. Toki sen voi pintakäsitellä ja se auttaa pintaa suojaamalla, mutta sisään ei aineet mene.
Eipä kyllästysaine mene männyssäkään sydänpuuhun.
Aitatolpat ja aikoinaan sähköpaalut, puhelinpaalut jne hiillettiin hieman maanrajakohdan yläpuolelle asti.
Tarkoitus oli, että siinä rajakohdassa puu kestäisi paremmin, vaikka ei se ollut lämpökäsittelyä.
Lämpökäsittelyssä puu kuumennetaan niin kuumaksi, että jos kaappiin pääsee happea, puu syttyy ilmiliekkiin.
Lämpökäsitelty haapa ei ole lahoamatonta, minulla on saunajakkaran istuinlaudat sellaista ja alkaneet lahota, eikä ole ikää kuin 15 vuotta. Lehtikuusiosat ovat aivan kuin juuri tehtyjä.
Koivun lahonkesto paranee vähän, mutta sehän on normaalisti kehno.
Yleensä ulkoilmassa käytettävä lämpöpuu kaipaa pintakäsittelyä, jolloin esim maalattu koivu kestää jotenkin.
Koivu on suomalainen kovapuu, eikä sitä esim kannata laittaa saunanlauteisiin, koska se polttaa palleroiset helposti.
Lämpöpuu on haurasta verrattuna käsittelemättömään puuhun.
Lämpökäsittelyn ehkä parhaat puolet ovat kaunis väri ja se, että puu ei elä. Huonoin puoli on se, että pinta homehtuu herkästi.
Jossain parketissa vois olla aika nätti ja vaihtoehto kalliimmille puille. Saunaan ei, ulos ei, huonekalut ehkä, petsaus varmaan hallitsee markkinoita pitkään.
Muuten englannin kielen sanat ”hardwood” ja ”softwood” eivät viittaa millään tavalla puun mekanisiin ominaisuuksiin, vaan siihen onko puussa käpyjä vai ei. Kaikki missä on käpyjä on softwood ja muut on hardwood.
No niin. Nyt on sahattu muutama koivupölkky koemielessä polttopuuprojektin sivutuotteena. Pisin on metrinen eli nää on ihan tumppeja ja läpimitta oisko 30 cm. Käsin vyöräsin Hiluxiin ja pihalle. Halkaisu on tekemättä, mutta jospa ihan Stihlillä hurruuttaisin ”lankut” naapurien iloksi. Saisi koepalat kuivumaan.
Ekat vannesahakokeilut tehty. 200mm sahalla saa aikaiseksi jonkinlaisia tuppilankkuja, mutta kovin mittatarkkoja niistä ei tule, koska sahaan ihan käsivaralta. Pienen ohjurikehittelyn jälkeen ehkä jotain järjellistäkin alkaa syntyä. Puut ei maksaneet mitään ja vapaa-aika on ilmaista.. 🙂
Noita tavallisen näköisiä vannesahoja, pikkasen järeämpiä kuitenkin, on olemassa syöttörullilla pienpuun pienmuotoiseen sahaukseen. Sellasella vois tehdä pienet koivut harrastaja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.