Keskustelut Metsänhoito Kokemuksia jalostetuista taimista?

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)
  • Kokemuksia jalostetuista taimista?

    Uusimman Metsälehden lukijapalstalla on metsänomistaja Matti Ylisen kirjoitus, jossa hän kertoo jalostetulla materiaalilla uudistettujen varttuneiden viljelypuustojensa kasvusta ja laadusta. Olisi kiinnostava kuulla, mitä kokemuksia muilla on asiasta?

  • Visakallo Visakallo

    Itselläni on myös kokemuksia jalostetuista siemenistä ja kloonatuista taimista. Eri-ikäisistä kylvömänniköistä 70-luvulla kylvetyt  männiköt ovat nyt tukkimetsiä, samoin 90-luvun alussa istutetut koivikot ja kuusikot. 2017 kesäretkellä niitä jonkin verran kierreltiin. Sen verran laadukkaasti ja hyvin ovat kasvaneet, että joidenkin palstalaisten on ollut vaikeuksia asiaa mieltää. Ovat jopa valehtelijaksi nimitelleet. Kuvien lähettämisen tänne jo lopetinkin, kun lähes joka kerta niiden kommentointi alkoi jauhaa samaa rataa.

    pikkutukki

    Joku voisi tehdä kuvakirjan tekstein . Kuvia samalla tavalla hoidetuista kuvioista runkolukuineen , puumäärineen ja mitä on tehty . Olisiko vertailuna vastaavia hoitamattomia ; niistä ei tosin tarvitseisi kuin pari kuvaa kun kehitys mataa .

    Burl

    Luin artikkelin todeten, että omilla mailla Savossa vastaavat männiköt kasvavat vähintään yhtä hyvin. 70- ja 80-lukujen istutustaimikoiden huono tekninen laatu syö mahdollisen paremman kasvun tuomat hyödyt. 90-luvulta alkaen männikön perustaminen istuttamalla on ollut tuhoontuomittua ilman aitaamista tms, joten kokemukset ovat kylvömetsiköistä. Silminnähtävää eroa ei taida olla. Esmes jalostetulle viljelymateriaalille luvattua 15 % parempaa tilavuuskasvua on vaikea silminnähden havaita, sillä se on paremman paksuus- ja pituuskasvun tulo. Puun tiheydestä, taivutuslujuudesta jne. laatutekijöistä jalostuksessa ei ole piitattu pätkääkään. Toisaalta ei se 10 % leveämpi lusto maatiaisserkkuun verrattuna käytännössä laatuun vaikuta mitään, kun viljavalla naapurikuviolla entisessä pellossa puu kasvaa joka tapauksessa puolta nopeammin.

    Jalosukuisella siemenellä männikköni kuitenkin kylvän.

    Edit: arvelen, että männyn silminnähden parantuneen kasvun taustalla enimmäkseen on tehometsänhoito ja maapohjien rehevöityminen mm. typpilaskeuman myötä.

    hatelo

    No ainakin nykyiset pitkälle jalostetut rauduskoivut kasvaa aivan posketonta vauhtia. Runkomuoto näyttää pienine oksineen tosi hyvältä, mutta onko pituuskasvu paksuuteen nähden nuorena liiankin hyvää. Näin ainakin täällä Itä-Suomen lumisilla vaaraseuduilla pelkään olevan.

    puunhalaaja

    No ainakin nykyiset pitkälle jalostetut rauduskoivut kasvaa aivan posketonta vauhtia.

    Eli paljonko noin suurinpiirtein?

    Burl

    Koivulla jalostus on edennyt monta kertaa nopeammin kuin pihkapuilla. Koivut kasvavat nopeasti taimina ja tulevat sukukypsiksi nuorina. Niinpä siementä tuottavia koivuja voidaan kasvattaa kasvihuoneissa, mikä nopeuttaa hommaa vielä entisestään. Ainakin 30 % paremmin jalostetut koivut kasvavat, kuin luonnon alkuperä.

    Hatelo totesi runkomuodon muuttuneen kartiokkaasta lieriömäisemmäksi, mikä maatiaiskoivuillakin on luonteenomaista havupuihin verrattuna. Onkohan tätä otettu harvennusmalleissa huomioon? Pohjapinta-ala on solakalalla puulla pienempi, vaikka kuutioita metsässä on enemmän (kun puut ovat miltei putkimaisen tasapaksuja korkealle).

    Olen harventanut koivikot harvennusmallien alarajoille, joskus lakirajallekin, mutta latvukset ovat silti hädin tuskin irti toisistaa. Nimenomaan koivikoissa on ppa- ja rkl-mittauksia tullut tehtyä ankarasti, mutta silti ne näyttävät yleishabitukseltaan liian tiheiltä viimeistään pari vuotta harvennuksen jälkeen, harvennusmallien puitteissa toimittaessa. Ottaen huomioon koivuvaneritukin havusahatukkia korkeamman minimilatvaläpimitan, olisi puut saatava kasvamaan riittävän järeiksi, tarvittaessa vaikka maksimaalisen kuutiotuotoksen kustannuksella.

    Jalostetun koivun parempi kasvu ja kaiketi myös erilainen runkomuoto jalostamattomaan verrattuna on yleisesti tunnettu. Kun ero on iso, olisiko ehkä tarpeellista laatia erilaiset harvennusmallit eri alkuperille? Toisaalta, vaikka nyt jalostettujen koivujen käyttäytymisen mukaan malleja päivitettäisiin ja ppa-alarajoja laskettaisiin, niin tuskin ne maatiaissukuiset koivikot näillä toimittaessa pilalle menisivät.  Järeyttä tulee keski-iässä tuskallisen hitaasti, jos nuoruusvaihe on ollut liian tiheä.

    Edit: Taimikonhoitovaiheessa joko omaan harkintaan nojaten tai hirvien avustuksella harvaan asentoon hoidetut koivikot lihovat hyvin. Liian harvoilla tiheyksillä (jos 3-metrinen koivikko lyötäisiin 1000 kpl/ha -tiheyteen) oksaisuus saattaisi tulla ongelmaksi: tyvet eivät karsiudu luontaisesti, eikä valinnanvaraa monihaaraisten ym. laatuvikaisten poistoon ole). Vaan jos suositustiheyksillä perustettu koivikko harvennetaan raivaussahatyönä 7 – 10 m. pituusvaiheessa jonnekin 1200 -tiheyteen, ennen kuin latvus on kunnolla sulkeutunut ja latvusraja lähtisi nousemaan nopeasti, tehden samalla ennakkoraivaus, saadaan pelivaraa ensiharvennuksen ajoittamiseen ja paremmat korjuuolosuhteet. Peli latvuksen supistumisen ja riittävän runkokoon kanssa ei ole vuodesta tai kahdesta kiinni ensiharvennuksen ajoittamisessa, vaan kasvu jatkuu väkevänä ja latvukset pysyy pitkinä.

    Puuki

    Peltoon istutin 14 vuotta sitten ra-koivuja (alle ha ala) n. 1300 kpl/ha. Hyvin on kasvaneet eikä ole tarvinnut tehdä heinimistä eikä taimikonhoitoakaan.  Pidemmälle jalostetut nykykoivut kasvaisi vielä paremmin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Liittyen runkomuodon muutokseen jalostetuissa puissa, näin jossain ohjeen että tykkylumialueille kannattaa kylvää metsikkösiementä tai jalostetun ja metsikkösiemenen sekoitusta juurikin koska jalostettu puu on hento-oksaisempi mutta solakka. Juuri solakkuus voi altistaa lumituhoille. Tuhoherkkyyttä voi alentaa alentamalla runkolukua istutuksessa ja taimikonhoidossa hieman suosituksia alemmas. (Siemensekoituksen käyttö voisi olla muutenkin suositeltavaa: koska kylvöalueita aina harvennetaan, tavallaan hyvää siementä menee paljon ’hukkaan’.)

    Koivun ensiharvennuksen pelivaran puute on tunnettu asia, jota Burlin asiallinen neuvo voi lieventää. Uusia harvennusmalleja tulee varmaan aikanaan, kun eri ikäisistä paremmin kasvavista viljelykoivikoista kertyy tietoa valtakunnan metsien inventointiin. Ongelmaksi saattaa muodostua se, että ne voivat yliarvioida ’villien’ koivujen kasvun. Sama ongelma piilee muillakin puulajeilla. Ehkä ei koske niinkään yksityismetsiä, jos ne päivitetään laserkeilaamalla, mutta pitkän ajan valtakunnallisissa skenaarioissa asialla voi olla merkitystä.

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)