Keskustelut Metsänhoito Kokemuksia kirjanpainajasta

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
  • Kokemuksia kirjanpainajasta

    Uudessa metsälehdessä haastateltiin jotain dosenttia vai insinöörikö oli , kirjanpainajasta. Sanoi että ainut tapa torjua  tuhon etenemistä on hakkuu. Kokemusta sen verran pahana tuholaisvuotena  astan jälkeen. Parin ha n.65v kuusikko. Edellisenä talvena lumituhoja yhdessä kohtaa ja pellonreunassa aurinnoisella puolella tuulenkaato. Pitkulainen kuvio ,kahdella puolella pelto ja yhdellä tie.  Sekä tuulenkaadon että latvarikkojen kuusten ympäriltä meni sinä vuonna n30 runkoa. Kun tuhot näkyivät tielle, sekä mhy.n että puufirmojen ostomiehet ehdottelivat aukkoa ja nopeasti koska tuho etenisi vuosittain. Puun hinnan ollessa senverran huono ,päätin olla myymättä ja katsoa seuraavana vuonna kuinka käy. Kuolleet puut jätettiin useaksi vuodeksi pystyyn, osa vielläkin. Tuho ei ole näinä vuosina levinnyt mihinkään. Viime syksynäkin hain pari tuulenkaatoa joista toinen oli vielä tukiksi kelpaava. Jälkeeppäin mhy.n miehetkin myönsi että hätähakkuita tehtiin. Ja ’ruotsin opin” mukaan ,viisasta jättää kuolleet puut pystyyn .

  • Jätkä

    Kirjanpainajat lisääntyvät elävissä puissa, jotka usein ovat kärsineet, eli kunto on heikentynyt. Kuoren alla muhivat munat ja toukat lähtevät lätkimään, kun ovat lentokykyisiä ja kuori alkaa olla käyttökelvoton.

    Kun ötökät ovat kehittyneet lähes lentokykyisiksi, ne olisi syytä hakata ja kuskata pois. Syssymmällä on jo turhaa touhua.

    jees h-valta

    Puun hinnan huonoushan se varmasti olikin se suurin ongelma. Kun pitää saada kehuskella miten möin vasta huippuun! Kyllä tuossa metsäkierroksellani viimeksi tänään ihmettelin erään puuhaplastalaisen elkeitä. Kuusikon tuho leviää eikä könnähdäkkään sen eteen. Kolmekymmentäkin runkoa kompensoi jo aika paljon pieniä puunhinnan kausivaihteluita. Eli takkiin en ainkaan minä enempää ottaisi. Jos nyt sattui niin hyvä tuuri että seuraava kesä oli epäsuotuisa ötököille ei sitä kyllä minään kaikkien ohjeistuksena kannata markkinoira. On ainut oikea tapa tehdä aukkoa eteen senverran että varmasti loppuu.

    Tolopainen

    Aika reippaasti tuuleskelee, ei tarvita paljon lisää puhuria, niin kirjanpainajien heikentämät kuuset alkaa katkeilla, kun rungon pinta on täynnä teikiä, lujuus heikkenee. Suuret tuulituhot on vain ajankysymys. Metsätalouden riskit ovat moninkertaistuneet ilmastomuutoksen vaikutuksesta. Saattaa velkapalstojen vakuusarvot romahtaa aika nopeasti, suuret omaisuudet voivat muuttua päreiksi yhdestä myrskystä. Pääomat eivät enää ole turvassa metsissä, niistä on tullut riskisijoitus.

    mehtäukko

    No ei. Hoitamattomuus kaikissa asioissa kuten metsissäkin tekevät riskit suuremmiksi.

    akkli

    Ei nyt onneksi tuulenkaatoja tullu ,eikä kirjanpainajista saanu havaintoa.keväällä metso söi vuosikasvunalut  männystä ja tukkimiehentäitä oli käyny näkkimässä vähän.

    Metät kunnossa!

    Mehtäukon kanssa samoilla linjoilla, eli jos kuusikko on elonsa ehtoopuolella syystä tai toisesta tuho etenee varmasti, mutta hoidetussa (harvennus ja lannoitus) metsässä juuri tuo pystyyn jättö silloin kun aika meni oli (juhannus iskeytymävuonna) on paras apu pitää muu puusto elinvoimaisena. Eikä ne edes Uudellamaalla (huiput jo useana vuonna) hoidetuissa kasvatuskuusikoissa tee merkittäviä tuhojaan. Ihan sorviksi saakka en toki uskaltaisi silti välttämättä kasvattaa…..

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvä metsänhoito voi suojata kirjanpainajalta, koska kaikilla puilla on harvennetussa metsässä riittävästi vettä ja ravinteita. Silloinkin aurinkoisen aukon reunan puut ovat vaarassa saada iskeymän. Erittäin korkean kuoriaiskannan aikaan iskeymä voi tulla terveeseenkin puustoon. Kanta voi olla korkea esimerkiksi silloin, kun alueella on paljon tuoreita tuulenkaatoja, joista on tullut uusia kuoriaisia. Tyvilaho puolestaan voi lisätä tuulenkaatoja. Näin eri tuhot etenevät ketjuina: tyvilaho > tuulenkaato > kirjanpainaja.

    Eteläisen Suomen tyvilahoalueet ovat ilmastonsakin puolesta otollisia ”kuusiporalle”, joten kiirehtisin näillä alueilla vanhojen kuusikoiden uudistamista tai ainakin tarkkailisin niitä tiiviisti aina keväisin. Kun ensimmäiset merkit iskeymistä nähdään (reikiä ja purua kuorella tai purua puun juurella), sitten hakkuulla on jo kiire. Parempi olla suunnitelmallinen ja olla tietoinen oman alueen kirjanpainajatilanteesta vaikka kyselemällä metsäalan toimijoilta tai laittamalla feromoniansa metsään.

    Kuusen päätehakkuu ja kasojen ripeä kuljetus tehtaalle olisi hyvä ajoittaa siihen hetkeen, kun kuoriaiset ovat munineet runkoihin, mutta uudet sukupolvet eivät ole vielä niistä suoriutuneet ulos, eli keväästä riippuen useimmiten kesäkuussa. Sen sijaan ne puut, joista kuoriaissukupolvi ehti ulos, on hyödyllistä jättää metsään kuoriaisten vihollisten ruokapuiksi.

    Planter Planter

    ”Sen sijaan ne puut, joista kuoriaissukupolvi ehti ulos, on hyödyllistä jättää metsään kuoriaisten vihollisten ruokapuiksi.”

    Mitä ne kuoriaisten viholliset syövät niistä puista, joista kuoriaiset ovat lähteneet pois?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lahoava kuusi sisältää paljon muitakin hyönteisiä. 😀

    Jätkä

    Tollon mielikuvituksissa kirjanpainajien tappamat kuuset katkeilevat tuulessa! Ei ole moista havaintoa varmaan muut tehneet. Kyllä kirjanpainajien tappamat kuuset kestävät pystyssä siihen asti, kun juuristo on lahonnut riittävästi.

    Kuolleet kuuset ovat vaarattomia siinä mieelessä, että niissä ei kirjanpainajat enää lisäänny. Lisääntymistoiminta loppuu viimeistään siinä vaiheessa, kun puu on kuollut.

    Aivan turhaa kouhotusta on myös havaittavissa Harjavallan suunnassa, mutta se vain vahvistaa sitä, että tietämättömyys on pahin este putkiliikkeen pystyssä pysymiselle.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)