Keskustelut Tekniikka Konenäkö ja uudet motot

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 21)
  • Konenäkö ja uudet motot

    Olin tutustumassa konenäköä tuottaviin tekniikan taitajiin. He esittelivät tekniikkaa, joka tekee sekunnin kymmenysosassa havaintoja, joiden tekemiseen ihmissilmä ei kykene tunnissakaan.

    Käytiin läpi puunkorjuun haasteita. Mistä moton hinta muodostuu? Ohjaamo – kuljettajan hyvinvointi, ne vaativat kymmeniä antureita ja sylintereitä – vain siksi, että kuskilla ei pipa heiluisi päässä.

    Miehittämätön moto on matala – jonka ansiosta koneen massa ei tarvitse olla 12-15 tonnia suurempi. Näin saavutetaan huomattavaa kustannussäästöä paitsi koneen investointikuluihin – niin myös siirtoihin ja mikä parasta – ympäristö säilyy kutakuinkin inhimillisenä. Ilmastohan ei kylmene – kevyet koneet ovat kilpailuetu.

    Ruotsissa olin 10 vuotta sitten tutustumassa miehittämättömään motoon. Veikeän näköistä touhua – pidin sitä ihan huuhaana. En enää.
    Teollisuus panostaa Suomeen. Edullinen raaka-aine on kilpailuetu. Yksistään kantohinta ei ratkaise edullisuutta – vaan on huomioitava kokonaisuus. Onhan melkoisen järjetöntä, että reilun ranteen vahvuisia puita katkotaan yli 700.000 euroa maksavilla design tuotteilla.

    Miehittämätön konenäköön perustuva tekniikka on ylivertainen myös katkontatarkuuudessa. Koneen painoluokka 12-15 tonnia – hintaluokka max 250.000. Vrt saman kokoluokan kaivurit – niissä on paljon tekniikkaa ja hinta vain 150.000 euroa.

    Mielenkiintoinen nähdä tuleeko kiinalaiset jo tässä vaiheessa peliin mukaan? Syttyisikö tällä alustuksella rakentavaa – värikästä keskustelua 🙂

    Hyvää ja railakasta vuotta 2016 kaikille metsään!

    – Reijo Lahtonen

  • kuusessa ollaan

    Ruotsissa ollaankin ihan eri planeetalla, mitä tulee korjuun tutkimukseen, siellä mennään ihan äärilaidasta toiseen. Ja ruotsissakin se tapahtuu nimenomaan metsäyhtiölähtöisesti uusia innovatiivisia ideoita kokeillen, eli samalla tyylillä kuin täälläkin Metsäteho on tutkinut turvemaiden korjuuta. Tällä hetkellä taitaa olla järeiden yhdistelmäkoneiden kokeilubuumi meneillään kuningaskunnassa, pari kolme protoa rakenneltu viime vuosina.

    harrastelija harrastelija

    Hyvä aloitus kaimalta 🙂
    Asioita tuntematta olenkin ihmetellyt tuota yhtälöä ja ilmaston muutoksen vaikutusta maasto-olosuhteisiin:
    * 20-30 tonnia painavat koneet möyrivät pehmeällä pinnalla !
    * ulottuvuutta varten tarvitaan massaa joka sijoittuu liian ylös.
    * ristiriita on siinä, että maavaran tulisi olla riittävä, mutta painopiste oltava alhaalla.

    Moton pystyy nähtävästi rakentamaan reilun 10 tonnin painoiseksi.
    Ajokoneen kanssa on ongelmia, kuormaa tulisi saada 10 tonnia ilman, että kone painaa tyhjänä yli 10 tonnia!

    Miten tuo konenäkö nyt sitten voi auttaa näihin ratkaisuihin?

    jees h-valta

    Kiitos Tanelille vinkistä tänne aiheen pariin. Tuo moton automatisointi ja siihen vaikka lisäkapselien etätyökäynnit koneen luota on ohjelmoitavissa saman tyyppisellä automatisoinnilla kuin esim roporuohonleikkurit ja imurit yms. Moton itsenäinen työstö ilman ohjaajaa tulee ilman muuta ja lisäroinaa huomattavasti ympärille. Mutta kun se moto tosiaan ei ole se pahin ”murheen ryyni”
    Kun ne puut pitää saada tienvarteen kuten edelliset jo ovat ansiokkaasti todenneetkin. Se on ISO ongelma ja toinen on motonkin huimasti kohoava hinta jos se tehdään omatoimiseksi.

    Reijo Lahtonen

    Terve!
    Konenäkö havainnoi puut sekunnin murto-osassa. Automaatio on miestyötä edullisempi eikä kaipaa ergonomiaa. Ruotsalaisilla on käytössä prislist – hintalista – eli puu katkotaan parhaan mahdollisen euromääräi…korjaan – kruunumääräisen saannon mukaisesti.

    Ajokoneiden massat liki tuplaantuivat parissa vuosikymmenessä. 1980 luvun lopun silloinen Koneyrittäjien toimitusjohtaja asetti koneille kriteereitä:
    1. Koneiden hintoja vertaillaan markkaa per kilo – kuten kaivurteita.
    2. Kuormatraktorin hyötysuhde oltava 1:1 eli 10 tonnin koneen on tuotava 10 tonnia puuta. Tuolloin 1980 Valmetin 838 jo miltei täytti nuo kriteerit. Tänäpäivänä yksikään kone ei pääse lähellekkään tuota suhdetta. Nyt syytetään leutoja talvia urista. Telavalmistajat kiittävät.
    838ssa oli rumat kantikkaat ketjutelit. Ne korvattiin hammaspyörillä ja kaunislinjaisilla valurakenteilla. Paino lisääntyi 50 % Perusteltiin, että näyttää kauniimmalta esimerkiksi näyttelyissä Kukaan ei käytä enää ketjutelejä. Teolliset muotoilijat kävivät kalliiksi 🙂

    Kauko-ohjattavassa – miehittämättömässä motossa painopiste ja koneen massa on optimoitu. Euroa per kilohinta puolittuu nykyisistä.
    Lapissa StoraEnson tienvarsihinnoittelu tulee avaamaan uuden suunnan – näin uskon. Kaivattu keskustelu korjuukustannuksista kärjistyy.
    1994 alkaen olen käynyt jokaisessa Metkossa. Joka kerta olen lyönyt vetoa, että enää ei voi suuremmaksi metsäkoneet tulla – joka kerta olen hävinnyt. Kärjistetty loppukevenneys: niin kauan kun työkoneissa on rosteria ja metallihohtoväriä – ollaan aika kaukana todellisesta kilpailusta.

    Syttyisikö tästä kipinää keskusteluun:)

    PS. 1980 luvun Koneyrittäjien johdossa oli Martin Lillandt – joka sitten siirtyi Metsäliiton palvalukseen – sen jälkeen ei enää koneiden hinnoista ollut kukaan huolissaan.

    Reijo Lahtonen

    Ruotsissa jo vuosia sitten tämän tyyppistä ovat kokeilleet.

    kuusessa ollaan

    838:a vastaavaa konetta saa vieläkin ostaa, esim. Rottnella on F10 ja Sammolta on tullut FR28, jotka ovat kokolailla vastaavan kokoisia koneita. Kyseinen kymmentonnisten koneiden luokka luotiin aikoinaan maastoystävällisyyden vuoksi ja yhtiöt vaativat niitä hankittavaksi yleiskäyttöön. Johon ne eivät vaan sovi, jatkuvassa aukon ajossa pehmenevät nopeasti, puhun kokemuksesta. On sen verran tullut noiden koneiden aikoinaan kanssa pelattua ja remonttia tehtyä. Esim. 838 takarunko on aika heppoinen, ratkeilee telinkiinnityksestä ja nosturin alta, samoista kohdista poikivat Lokomo 910 ja Ponssen S15.

    Ja miksi noista 838 kokoluokan koneista poistuttiin? Siksi, että kiristyvä tehokkuus vaati lisää kuormakapasiteettia, jolloin kuormakoot kasvoivat. Mikä aiheutti runkojen heikkenemisen ja telien kestokyvyn ylittymisen, järeimmät ketjutelit olivat 12 tonnin kantavuudelle(valmet 860). Kun ne puutteet korjattiin, paino nousi ja tarvittiin kuutosmoottorit pellin alle. Ja tehokkaampi kuormain toi lastaukseen vauhtia, sekä kestävämmät puomit.

    Reijo Lahtonen

    Kuusessa ollaan!

    Lueppas ajatuksella noita Lauri Vaaran kirjoituksia. Olet aivan oikeassa. Aivan Laurin jäljillä.
    Koneiden tuottavuutta on aina mitattu kuutioissa. Kuutioitahan noilla uusilla, painavilla – kuutoskoneilla on saatu enemmän…kenen eduksi?

    Marti Lillandt muuten vaati 1980 luvun kirjoituksessaan, että konepajat ja metsäyhtiöt eivät saa tehdä yhteistyötä, koska seurauksena on koneiden hinnan kallistuminen ja käyttökustannuksien kohoaminen. Se toteutui täysimääräisenä – kuten aikaisemminkin olen todennut, Lillandtin siirryttyä Koneyrittäjien puolelta pöydän toiselle puolelle, Metsäliittoon – tuon tyyppisiä lehtiartikkeleita ei enää kirjoiteltu.

    Tämän päivän koneenrakentamis osaamisella ja komponenteilla on täysin mahdollista tehdä 838 kokoluokan kilpailukykyinen kone. Kestävyyttä tarkoitan. Metsäala kaipaisi toimijoita muilta aloilta. Kilpailua tarkoitan. Nythän kaikki tekevät samoilla osilla, saman näköistä kampetta – – samat virheet toistuvat. Kaivuripuolella sarjakoot toki ovat isompia – mutta hintaluokka sama kuin harvesteripäällä. Toivotaan, että konepajatkin löytävät viisasten kiven ja pystyvät kehittämään kalustoa toimivaan suuntaan. Olen monesti sanonut, että jos pihaan ajaisi venäläinen rekka jossa olisi kontillinen pestävää rahaa – niin ottaisin konepiirtäjän, joka ei ole ikinä nähnyt ponssea ei valmettia – – deerestä puhumattakaan – ja laittaisin hänet suunnittelemaan ajokoneen 🙂 10 miljoonalla saisi jo yhden hyvä proton.

    Metsuri motokuski

    Olisi kiva nähdä kuinka konenäkö toimii puunvalinnassa harvennuksilla. Kuinka se ottaa poikaoksat ja haarat huomioon muista puista. Toisekseen olis kiva nähdä kuinka konenäkö toimii sellaisessa maastossa jossa tarvitaan ajotaitoa (suot , louhikota ja jne) tai poistetaan puita pihojen tai voimalinjojen läheisyydestä. Kuinka konenäöllä omaava kone huomioi leimikolla ajokoneen tarvitsemat tilat ja ajourat.

    Konenäkö voi toimiakkin jossain Chilen eukaviljelyksillä mutta en usko että ihan äkkiä se Suomen leimikoissa pyörii.

    Lahtonen on siinä oikessa että teollisuuden taksanpolkeminen on osasyynä suurempien koneiden hankintaan. Pienillä taksoilla joudutaan tuottavuutta kasvattamaan joten määrä korvaa kuutiohinnan. En usko että paluuta takaisin pienkonekantaan on. Kukaan kun ei niin paljoa taksoja (myyjä ja ostaja) nosta että pienkoneet tulisivat kannattavaksi. Teollisuuden viimeaikaiset paimenkirjeet urakoitsijoille siitä että tietyn raakkiprosentin ylitykset maksatetaan urakoitsijan omasta pussista lisää varmaan kuidun määrää metsänomistajan kustannuksella. Voi vai arvata mihinkä tässäkin pyritään.

    Rane

    En epäile ollenkaan etteikö miehittämätöntä motoa tai ajokonetta voisi rakentaa.Kannattaako semmoisen hankinta riippuu hinnan ja tuottavuuden lisäksi siitä saadaanko siitä toimintavarma.Jos kone toimii hienosti mutta vain ajoittain niin jonkun korjaustaitoisen(=kovapalkkaisen) on kuitenkin päivystettävä lähietäisyydellä.
    Nimittäin puhkeamattomia letkuja,epäkuntoon menemättömiä antureita tai tylsymättömiä teräketjuja ei kukaan yritä kehittää koska markkinat romahtaisivat.Liian hyvän tuotteen kehittäminen olisi typerää liiketaloudellisesti.

    abietis

    Monenmoisten laitteiden ja automaation ihannointi on meille laiskureille tyypillistä.
    Olen valmistumiseni jälkeen automatisoinut monenmoista laitteita ja laitoksia.
    Osa automaateistani on jo ehditty purkaakin uudemman tekniikan tieltä.
    Eräs metsäalaan läheisesti liittyvä toimiala korisee kuolinkamppailuissaaan parasta aikaa.

    Tasa-arvon ja hyvinvoinnin kannalta nämä kehitysasekeleet ovat murhaavia.
    Koska työ niiden ansiosta monelta loppuu loppuu myös hyvinvointi.

    Kun urani alussa mietin mihin tämä johtaa näin mielikuvissani linnkkeissaan asuvat harvat valtiaat jotka väkivältakoneistollaan pitivät roskajoukon aloillaan.
    Nythän tämä painajainen alkaa vähän kerrassaan näkyä Suomessakin.
    Muualla maailmassa avoimin silmin liikkuneena tajusin jo pian kolmekymmentä vuotta sitten mihin kehitys johtaa.
    Pohjoismaisen liberalismin kuolemaa olen vartonut vieläkin kauemmin. Senkin loppu tai ainakin merkittävä muutos on koittamassa.
    Hyvinvointi edellyttää kaikkien panosta ja tarpeellisuuden tunnetta.
    Kun pian jokaisen kokemusmaailmaan kuuluu työyhteisöstä ulos joutuminen ilman omaa syytään se tietää inhimillisyyden rappiota kaikilla aloilla.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 21)