Keskustelut Tekniikka Konenäkö ja uudet motot

  • Konenäkö ja uudet motot

    Olin tutustumassa konenäköä tuottaviin tekniikan taitajiin. He esittelivät tekniikkaa, joka tekee sekunnin kymmenysosassa havaintoja, joiden tekemiseen ihmissilmä ei kykene tunnissakaan.

    Käytiin läpi puunkorjuun haasteita. Mistä moton hinta muodostuu? Ohjaamo – kuljettajan hyvinvointi, ne vaativat kymmeniä antureita ja sylintereitä – vain siksi, että kuskilla ei pipa heiluisi päässä.

    Miehittämätön moto on matala – jonka ansiosta koneen massa ei tarvitse olla 12-15 tonnia suurempi. Näin saavutetaan huomattavaa kustannussäästöä paitsi koneen investointikuluihin – niin myös siirtoihin ja mikä parasta – ympäristö säilyy kutakuinkin inhimillisenä. Ilmastohan ei kylmene – kevyet koneet ovat kilpailuetu.

    Ruotsissa olin 10 vuotta sitten tutustumassa miehittämättömään motoon. Veikeän näköistä touhua – pidin sitä ihan huuhaana. En enää.
    Teollisuus panostaa Suomeen. Edullinen raaka-aine on kilpailuetu. Yksistään kantohinta ei ratkaise edullisuutta – vaan on huomioitava kokonaisuus. Onhan melkoisen järjetöntä, että reilun ranteen vahvuisia puita katkotaan yli 700.000 euroa maksavilla design tuotteilla.

    Miehittämätön konenäköön perustuva tekniikka on ylivertainen myös katkontatarkuuudessa. Koneen painoluokka 12-15 tonnia – hintaluokka max 250.000. Vrt saman kokoluokan kaivurit – niissä on paljon tekniikkaa ja hinta vain 150.000 euroa.

    Mielenkiintoinen nähdä tuleeko kiinalaiset jo tässä vaiheessa peliin mukaan? Syttyisikö tällä alustuksella rakentavaa – värikästä keskustelua 🙂

    Hyvää ja railakasta vuotta 2016 kaikille metsään!

    – Reijo Lahtonen

  • Caballista

    Google on tehnyt auton, jossa ei ole rattia. Ja kulkee liikenteen seassa:
    https://www.google.com/
    selfdrivingcar/

    Robottiauton tekniikka pohjautuu konenäköön. Tuolla on hieman selitystä: https://youtu.be/
    YXylqtEQ0tk?t=
    8m35s

    Muutamalla eurolla ei saa vastaavaa konetta tehtyä metsään, mutta tarpeellisella kasalla euroja tuollaisen voisi tehdä. En näe kovinkaan suurta haastetta asiassa. Motoon kiinni laserkeilain => datan käsittely => toiminta. Ensiksi helpommille kohteille ja sitten laajemmin.

    Teollisuudessa on opittu, että automatisoinnin suurin etu tulee työmenetelmien järkeistymisessä. En usko, että automatisointi tulee kaatumaan teräketjujen vaihtamiseen. Teknisen ongelman ratkaisun jälkeen, saattaa uusi tekniikka siirtyä myös perinteisien motomiesten ulottuville.