Olin tutustumassa konenäköä tuottaviin tekniikan taitajiin. He esittelivät tekniikkaa, joka tekee sekunnin kymmenysosassa havaintoja, joiden tekemiseen ihmissilmä ei kykene tunnissakaan.

Käytiin läpi puunkorjuun haasteita. Mistä moton hinta muodostuu? Ohjaamo – kuljettajan hyvinvointi, ne vaativat kymmeniä antureita ja sylintereitä – vain siksi, että kuskilla ei pipa heiluisi päässä.

Miehittämätön moto on matala – jonka ansiosta koneen massa ei tarvitse olla 12-15 tonnia suurempi. Näin saavutetaan huomattavaa kustannussäästöä paitsi koneen investointikuluihin – niin myös siirtoihin ja mikä parasta – ympäristö säilyy kutakuinkin inhimillisenä. Ilmastohan ei kylmene – kevyet koneet ovat kilpailuetu.

Ruotsissa olin 10 vuotta sitten tutustumassa miehittämättömään motoon. Veikeän näköistä touhua – pidin sitä ihan huuhaana. En enää.
Teollisuus panostaa Suomeen. Edullinen raaka-aine on kilpailuetu. Yksistään kantohinta ei ratkaise edullisuutta – vaan on huomioitava kokonaisuus. Onhan melkoisen järjetöntä, että reilun ranteen vahvuisia puita katkotaan yli 700.000 euroa maksavilla design tuotteilla.

Miehittämätön konenäköön perustuva tekniikka on ylivertainen myös katkontatarkuuudessa. Koneen painoluokka 12-15 tonnia – hintaluokka max 250.000. Vrt saman kokoluokan kaivurit – niissä on paljon tekniikkaa ja hinta vain 150.000 euroa.

Mielenkiintoinen nähdä tuleeko kiinalaiset jo tässä vaiheessa peliin mukaan? Syttyisikö tällä alustuksella rakentavaa – värikästä keskustelua 🙂

Hyvää ja railakasta vuotta 2016 kaikille metsään!

– Reijo Lahtonen