Hirviporukalla Keski-Suomessa on myös UPM:n maita vuokralla. Erään passipaikan vieressä on yhtiöllä on pieni alue Kontortaa. Tuolla edellä onkin kuvattu sen ominaisuuksia kattavasti. Ei siitä tule koskaan tukkia. Vuosikymmenten kulluessa on voinut nähdä, että kasvukin taitaa olla kuusta heikompaa, ellei oksamassaa oteta huomioon
Matti Kärkkäinen kertoo uusimmassa Metsälehdessä Ruotsin kokemusten varsinkin kylvetystä kontortasta olevan hyviä ja tukkia tulee.
Tässä ketjussa on puhuttu, että kontorta menee energiapuuksi, eikö siis kelpaakaan mäntykuiduksi? Ruotsin tukkiprosenteista olisi kiva myös saada lisätietoa.
Mitä itse olen noissa kontortamänniköissä työskennellyt niin niistä ei yksikään pääse tukkiluokkaan. Paksuoksaisia ja vääriä kaikki. Energiakasaan ne tuli hakattua. Sellainen piirre niissä oli että pihkaa lensi tuulilasiin oikein urakalla.
Jokuhan niitä pikkueriä aina säälistä ostaa. Täälläpäin ainakin joku lehtikuusen viljelijä oli niin tuohduksissaan kun hänen, edelläkävijän, puut eivät kelvanneetkaan sellun ostajalle.
Kyllä kai se pitää ymmärtää että raaka-aineen pitää olla mahdollisimman tasalaatuista, että saadaan kunnon tuote. Se ei tarkoita sitä etteivätkö molemmat puulajit olisi kunnollisia sellun raaka-aineita, mutta vain erikseen keitettyinä.
Kaskisten Metsä-Botnialla oli alkuun sellainen systeemi että me teemme kahta laatua sellua, on havusellu ja lehtisellu. Havuselluun pantiin Kuusi ja mänty sekaisin ja varmaan silloin kelpasi esim kontortakin. Lehtiselluun hyväksyttiin hyvin pitkin hampain haapaa sekaan jopa 20%.
Sitten Huomattiin että räätälöimällä eri ostajille erikseen omia massoja saadaan enemmän rahaa ja muutenkin laadukkaasta tuotteesta maksetaan enemmän. Kuusta alettiin keittää erikseen ja tuli niin hyvää sellua että, vähän yllättäen huomattiin että mäntysellunkin laatu parani. Haapaakin keitettiin erikseen ja tuli hyvää sellua, se toki tiedettiin ennestään että näin parannettiin myös koivusellun laatua.
Oli miten oli, mutta ruotsissa jopa uudistetaan kontortalle. Olosuhteen Pohjois-Ruotsin ylänköalueilla ovat toki erilaiset kuin Suomessa. Tukkiakin nykyisin jo otetaan ja tehdöön yksi harvennus parhailla kuvioilla. Ovat ilmeisesti löytäneet oikeat alkuperät. Suomessa on turha kuitenkin haikalla tämän perään, nykyisin ei volyymejä saataisi enää niin ylös, että Tanelin mainitsemat erät saataisiin kokoon sellutehtaalle tai edes sahalle. Hattua täytyy kuitenkin nostaa ruotsalaisille että eivät luovuttaneet. Metsänomistuksen rakenne on Ruotsissa aikalailla toisenlainen kuin täällä pikkupalstojen Suomessa.
Puolenkymmentä hehtaaria kontortaa on jyrkässä rinteessä ja kyllä se siltä näyttää, ettei siitä muuta tule kuin energiaa. Ei kontorta kestä lumikuormaa (tykkylunta).
Ensisuvena olisi tarkoitus tehdä tarkempi syyni ja alkaa laittamaan ensiharvennuskuntoon. Saa sitten nähdä kelpaako tuo sitten aikanaan kellekään.
Petehän sen sanoi, mikä unohtui minulta.
Yhdelläkin pikkusahalla, joka sahaa tukkia ja pikkutukkia sekä kuusta että mäntyä on tukkikentällään n 140 kasaa, joissa on erilaisia puita. Arvatkaa taputtaako sahuri ilosta käsiään jos hänelle tarjotaan siihen vielä kontorta lisäksi. Ei ostajalle voi myydä mänty ja kontorta sahatavaraa sekaisin. Molemmat varmaan kelpaavat mutta omina erinään.
Nyt ovat raivaukset edenneet siihen malliin, että noihin kontortakuvioihin olen päässyt jo käsiksi. Puustoa katellessa löytyy vaikka minkälaista vinkuraa ja vänkyrää sekä noita tykkylumen katkomia. Eipä paljoa löydy kuiduksi kelpaavaa puuta, joten energiaksi näyttäsi menevän koko alue.
Lumenkatkomat ja toisiin puihin nojallaan olevat olen kaatanut nurin. Mutta noita vinkuroita katellessa olen pähkäillyt, että miten suuren mutkaisuuden puut menisivät vielä ehyenä läpi hakkuukoneen terien?
Nyt olisi paikallaan saada kokeneempien kommenttia kontortan hakkauksesta, kun koneelle sopivaa energialeimikkoa olisi tarkoitus tehdä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.