Onhan sitä energiaksi hakattu motolla. Paska puu jolle ei Suomesa löydy muuta osoitetta kuin kattila. Ihmettelen jos joku sitä vielä istuttaa.
Kyllä ne hakkuukoneen terien läpi menee kun karsimaterät auki ajaa. Anna kasvaa vaan päätehakkuuseen asti. Ei niitä kannata alkaa välpäämään vääryyden takia.
Kävin eilen katsomassa yhden vuonna 1991 istutetun parin hehtaarin koealueeni, jossa on sekaisin mäntyä, kontortaa ja lehtikuusta. Alue on naveromätästettyä lehtomaista merenrantaa täällä Oulun takana.
Vielä muutama vuosi sitten näytti, että harvennuksella ei ole kiirettä mutta nyt hämmästyin. Motteja oli paljon yli 200/hehtaari eli harvennus pitää tehdä heti. Lehtikuusi ja kontorta olivat kasvussa ylivoimaisia mäntyyn verrattuna.
Kontortassa panin merkille saman ilmiön joka esiintyi jo taimikkovaiheessa. Puita oli kahdenlaisia. Alusta pitäen osa pyrki kasvamaan oksaisena ja leveänä. Osa taas kasvoi kapeana ja vähäoksaisena. Oma tulkintani on, että tuon metsäni kontortasta saa sahatavaraa mutta tuskin kontortatukkimarkkinoita syntyy. Toisaalta Ruotsi on kyllä tuossa lähellä. Jos ei muuta, voihan sitä sahauttaa johonkin omaan tarpeeseen.
Samaa mieltä Metsuri motokuskin kanssa, väärä puulaji ainakin tykkylumialueelle. Portimolla tuntuu onnistuvan paremmin tuolla merimaisemissa.
Asia selvä myös noitten hakkuukoneen terien kanssa. Jatkan entiseen malliin eli ihan oman ja muiden turvallisuuden vuoksi poistan vain noita roikkuvalatvaisia ja katkenneita puita pois haitoilta. Onhan tuossa myös tuo visuaalinen puoli, ei ihan niin ruman näköistä katseltavaa.
Portimo, harvennukselle on varmasti jo kiire. Jos niissä lehtikuusissa on tukkipotentiaalia niin harvenna niiden hyväksi. Pudota runkoluku suoraan alle 600kpl/ha. Lehtikuusi tarvitsee todella poikkeuksellisen paljon tilaa, mutta järeytyminenkin on sitten reipasta. 10-15v päästä toinen harvennus sitten asentoon 300kpl/ha ja sitten voikin odotella minkälaisia mastopuutarpeita tulevaisuus tuo tullessaan.
Parhaat rungot voi pystkarsiakin. Lehtikuusella ei sahapuuna paljoa arvoa ole, mutta jos onnistut kasvattamaan oksatonta järeää tyvitukkia, niin se menettelee. Se näkee ken elää.
Aivan hirveän näköistä roinaa ovat metsäyhtiöiden mailla kasvavat kontortakuviot täällä Itä-Suomenkin suunnalla.Olen niitä metsästysretkillä monta kertaa ihmetellyt.Puuta on,mutta laatu aivan luokatonta.
Aivan älytöntähän tuollainen kasvu on. 25 vuoden kiertoajalla keskimäärin yli 8 m3/vuosi täällä pohjoisen rannikolla.
Täällä pohjoisen rehevillä alueilla on tärkeintä, että laitat vesitalouden kuntoon ja teet järeän muokkauksen. Kun vanhat kuntat saadaan muhimaan mättään alle, siinä riittää taimelle ravintoa.
Nämä muokatut viljelyalueet ovat aivan erilaisia kuin luonnon metät. Ikäänkuin olisi siirrytty monta sataa kilometriä etelään. Kuivahkot kankaat eivät tietenkään tällaiseen tuotton pysty.
Meillä hakattiin Kontortaa muutamia kymmeniä kuutioita. puut olivat laadultaan erinomaisia. oli järeyttä ja suoruutta. Rakensimme hirsirakennuksen pelkkahirsistä ja kyllä tuli komeaa seinää. Rakennus oli kandeksan metriä pitkä ja 8,5 metrisiä hirsiä olivat pisimmät.
Kivan hajuista puuta ja tuoreena kauniit värit.
Kuituosuus meni männyn seassa.
Hyvin hoidettuna hyvää puuta, mutta lujuus ei ole kotimaisten lajien luokkaa, johtunee kasvunopeudesta, siksi sopii parhaiten hirsirakentamiseen.
Lehtikuusisahatavaralla on sama hinta kuin painekyllästetyllä männyllä, joten se on kyllä hyvä markkinapuutavaralaji. Pitäisi vaan saada kasvamaan hitaammin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.