› Keskustelut › Metsänhoito › Korholan metsäseminaari 2014

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 113)
1 2 3 … 10 11 12

  • Korholan metsäseminaari 2014

    Lähetetty: 17.5.2014, 12:47

    Korholan metsäseminaari pidettiin 10.05.2014.

    Siellä ratkottiin puuntuotantoa heikentäviä, rajoittavia; jopa tuhoisia helposti korjattavissa olevia akuutteja ja kroonistumaan päästettyjä ongelmia.

    Perusongelma on holtiton sorkkaeläinlaidunnus ja siitä versonut myyräkannan säätelyjärjestelmän täydellisen asiantuntematon manipulointi.

    Seminaarissa saimme tietää, että perusongelman eliminoinnin ansiosta 40-vuotiaana päätehakattu keskinkertaiselle kasvualustalle perustettu rauduskoivikko oli tuottanut keskimäärin 500€ hehtaaria kohti vuodessa. Tukkiprosentti päätehakkuussa 86.

    Kuusenjuurikäävikköön pakotetusti perustetun kuusikon tuotto on negatiivinen.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Ammatti Raivooja 17.5.2014, 14:13

    Hirvivahingot on ihan pikkuvikoja hoitamattomuuteen verrattuna. Kuusenviljelykään mikään menestystarina ole ollut. Jokainen metsässä liikkuva huomaa missä suhteessa näkee lehtipuuston valtaamia kuusikoita verrattuna hirvien syömiin alueisiin. Ei tarvii työttömyyttä pelätä, en oo vielä kertakaan nähny, että hirvet olisi kuusikoista syöny koivut.

    JacktheRibber 17.5.2014, 15:40

    Nyt tulee niin kertakaikkisen paksua jöötiä, että tuohon on jo kansalaisvelvollisuus puuttua.

    Juuri nyt viimeisen VMI:n mukaan on TAIMIKOISSA, siis pelkästään taimikoissa näkyvissä eriasteisia hirvituhoja yli miljoona hehtaaria. Vanhempia on huomattavasti enemmän. Lisäksi tulevat liian kuiville kasvupaikoille perustetut kuusikot, niitäkin vähintään miljoona hehtaaria. Eikä tässä vielä kaikki!
    Sokerina pohjalla ovat yli miljoona hehtaaria kuusenjuurikääviköihin perustettuja kuusikoita.
    Puuntuottajat ovat sallineet tuon holtittoman laidunnuksen yli 40 vuotta. Tulokset näkyvät massiivisina kuusenjuurikääpä- ja -kirjanpainajatuhoina.

    Todellinen hirvituho on miljardiluokkaa vuodessa (pelkkänä kantohintana).

    e-h 17.5.2014, 17:19

    Siitä koivikosta puheenollen,ei ollut ruskotäpläkärpäsen jälkiä nimeksikään,90pros tyveistä oli laatutyveä.

    Anton Chigurh 17.5.2014, 17:35

    Kyseistä koivikkoahan oli hoidettu voimakkain harvennuksin. Päätehakkuussa runkoja oli 200 hehtaarilla, joista oli kertynyt satoa yli 200 kiintokuutiometriä. Koko 40-vuotisen kiertoajan saldona oli tukkia about 300 kiintokuutiometriä hehtaarilta.

    Sorkkaeläinlaidunnuksen salliminen on metsätalouden syöpä.

    Eikä pelkästään metsätalouden, vaan koko kansantalouden.

    Ammatti Raivooja 17.5.2014, 18:30

    Tuolakun käy katsomassa ”hirvet syö koivut” fraasin toistelijoiden metsiä niin hoitamattomia pusikoita läpeensä mutta eipä kukaan heistä pelottele kasvutappioilla ihmisiä mutta nimelliset Hirvivahingot tietää koko kylä.

    jees h-valta 17.5.2014, 19:04

    Kyllä ne koivut olisi aivan kasvatuskelpoista kamaa mutta kun joku aina saa jonkun älyväläyksen että ne pienet puolen metrin kuusentumpit pitää ”pelastaa” sieltä kuitukokoisesta koivikosta raivaamalla ne maahan. Paljon isompi kansantaloudellinen tappio kuin muutama hirven syömä.

    raivuri 17.5.2014, 19:40

    Miten koivu kasvaa kuitukokoon istutuskuusen saavuttaessa puoli metriä? Istutuskuusella puoleen metriin menee pari vuotta. Sehän vaatii jo melkein eukan kasvunopeuden.
    Jos jesse kerrot miten koivun saa noin nopeasti kasvamaan, niin siirrynkin uudistamisessa lyhytkiertoviljelyyn, jossa kuitukokoiset koivut hakataan viiden vuoden välein.

    jees h-valta 17.5.2014, 22:14

    Kuten olen aivan elävässä elämässä täällä Satakunnassa kulkiessani huomannut ensimmäinen kymmenen vuotta menee että alkaa tielle jotain kuuseen viittaavaa aluskasvillisuudesta pilkistää. Ja koivuhan vetää siinä ajassa jo vaikka myyntitavaraksi alkupäästään.

    jees h-valta 17.5.2014, 22:36

    Ja selvyydeksi että tarkoitan ”elävällä elämällä” tavantakaista yleismetsänomistajaa joka ei esiinny missään, ei siellä eikä täällä. Täällähän esiintyy lähinnä ”himokuusiuskontokuntaan” kuuluvat jotka käyvät siellä kuusen juurella muutakin kuin kus…a. Kaiken maailman ”kiljupäniköiden” ja ”lehtipuunraiskauskaluston” kera.

    Gla 18.5.2014, 03:26

    Jessen maininta kuusen ja koivun kasvunopeudesta pitää paikkaansa silloin, kun kuusi kasvaa luontaisesti koivutaimikon alle. MItään järkeä ei koivikkoa olekaan tuossa aiheessa raivata alas kuusten pelastamiseksi ja sellaista tuskin kukaan tekeekään muualla kuin Jessen mielikuvituksessa. Mitään järkeä muutenkaan kuitukokoisten koivujen raivaamisessa ei ole. Koivujen raivaus ensiharvennusasentoon pitää tehdä paljon aikaisemmin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 113)
1 2 3 … 10 11 12