› Keskustelut › Metsänhoito › Korholan metsäseminaari 2014

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 113)
1 2 3 … 10 11 12

  • Korholan metsäseminaari 2014

    Sent on: 17.5.2014, 12:47

    Korholan metsäseminaari pidettiin 10.05.2014.

    Siellä ratkottiin puuntuotantoa heikentäviä, rajoittavia; jopa tuhoisia helposti korjattavissa olevia akuutteja ja kroonistumaan päästettyjä ongelmia.

    Perusongelma on holtiton sorkkaeläinlaidunnus ja siitä versonut myyräkannan säätelyjärjestelmän täydellisen asiantuntematon manipulointi.

    Seminaarissa saimme tietää, että perusongelman eliminoinnin ansiosta 40-vuotiaana päätehakattu keskinkertaiselle kasvualustalle perustettu rauduskoivikko oli tuottanut keskimäärin 500€ hehtaaria kohti vuodessa. Tukkiprosentti päätehakkuussa 86.

    Kuusenjuurikäävikköön pakotetusti perustetun kuusikon tuotto on negatiivinen.

    Tekijä
    Anton Chigurh Anton Chigurh
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • kuusessa ollaan 18.5.2014, 08:04

    Jees; Älä pelkää, kyllä muutkin kasvattaa koivua, nimittäin taimikonhoidoissa jätetään aivan liikaa hieskoivua havupuiden sekaan, ottavat oma tilansa ja pahimmillaan/parhaimmillaan valtaavat puolet taimikon pinta-alasta. Sitten ensiharvennuksessa yritetään pelastaa elossa olevia ja kasvatuskelpoisia havuyksilöitä, jotka on kiduttamalla hitaasti kasvatettu.Väljennysvaiheessa sitten kertyy lähes pelkkää koivukuitua, jäljelle jää suht harva ja hapsuuntunut havupuusto. Mielummin sun tavoin rehellinen muokkaus ja luontaisella koivun synnytyksellä hieskoivun kasvatusta, kuin mitään”hybridikasvatusta”. Jos taimiin on laitettu rahaa, miksi ihmeessä se raha haaskataan jättämällä koivua liikaa ???

    Tosta hirvihommelista…hirviä piisaa omilla tiluksilla, eivät ole tehneet enää 80luvun jälkeen hirvittäviä vahinkoja. Osaltaan johtunee siitä, että lähialueen MH taimikot ovat kasvaneet suuremmiksi ja laumat siirtyneet muualle.
    Pahimmat tuhot on tulleet niissä omissa männyntaimikoissa, joita on varulta kasvatettu tiheämmässä, ei syömistä vaan päästäkseen kulkemaan omia reittejään ovat kaataneet alleen 3-4 metrisiä taimia. Onneksi on varanumeroita vieressä…syöminen on jäänyt yksittäisiin pieniin yksilöihin. Olen ilmeisen onnellisessa tilanteessa.
    Kahdessa hirvikohteessa pari vuotta sitten otettiin riski ja tehtiin istutuskuusi+luontainen mänty-kohtessa(korkeusn.70cm) lehtipuun täysperkaus. Yllätys on ollut se, että ruokailuksi ovat kelvanneet vain syntyneet koivujen kantovesat, eivät terhakkaat männyt. Kun matalaa vesakkoa on syötäväksi, ei hirvet ole jaksaneet nostaa päätään ylemmäs.

    Puun takaa 18.5.2014, 08:29

    Jessellä todellakin alkaa tuo mielikuvitus juosta kuin vesi Oraksen hanasta heti kun keskustelu menee koivun ja kuusen kasvuvertailuun.
    Minulla on kyllä kanttia verrata ihan todellisuuspohjalta ko. puulajien kasvuja ja tuottoja, koska olen niitä kymmenien vuosien aikana tasavertaisissa olosuhteissa kasvattanut.
    Kuvia ja mittaustietoja näistä vertailukohteista olen mielestäni aika paljon tänne lähettänyt, mutta niillähän ei Jessen maailmassa ole mitään käyttöä silloin kun oma usko syrjäyttää faktat.
    Onpa jopa meikäläistä valehtelijaksikin väittänyt.
    En vain oikein ymmärrä, mitä minä hyötyisin itselleni valehtelusta.

    suorittava porras suorittava porras 18.5.2014, 08:56

    Ihmettelin vähän aikaa sitten metsässä kulkiessani erään maanomistajan tapaa perata taimikoitaan . Ylispuuksi ryöstäytynyt koivikko oli kaadettu kylmästi moottorisahalla ketoon . Suurimmat koivut olivat kooltaan noin 80-litraisia ja runkoja oli runsaasti. Kuvio sijaitsi kohtalaisen lähellä tietä ja oli kooltaan pari hehtaaria . Vieressä tehdyn ensiharvennuksen yhteyteen koivujen poistoa ei jostakin syystä
    ( korkea korjuukustannus ? ) oltu liitetty .

    Toinen ihmetyksen aihe oli motokuskilta päätehakkuukuviolle jääneiiden kuusten poistaminen parimetrisestä
    männyntaimikosta .Hakkuuhetkellä (avohakkuu ) kuuset olisivat täyttäneet nipinnapin kuitupuun minimimitat .
    6-10 metriset rungot oli hiljakkoin kaadettu sahalla mäntyjä varjostamasta (tyviläpimitta jopa 15 cm) . Kustannussyistä nekin oli jätetty keräämättä talteen , vaikka tie kulki aivan vieressä. Puumäärää näistä molemmista kohteista olisi kertynyt arvioni mukaan reippaasti enemmän hehtaarilta , kun Jessen energiapuuleimikoista .

    Viimeksi mainittu männyntaimikko on kooltaan runsas 10 ha .
    Montakaan lehtipuun varpua ei ollut havaittavissa . Varhaisperkaus oli tehty ajallaan ja vahingossa jääneet susipuut oli kaadettu nurin moottorisahalla. Hirvituhoja taimikossa ei näkynyt yhtään , vaikka alueella on pitäjän tihein hirvikanta.
    Hirvituhoista voi valittaa maailman tappiin saakka , jos taimikoita ei perata ajoissa ja kunnolla .

    Pähkäilijä 18.5.2014, 10:08

    Hirvituhoista voi valittaa maailman tappiin saakka , jos taimikoita ei perata ajoissa ja kunnolla .
    Lähetetty: 1 h, 7 min sitten
    Lähettäjä: suorittava porras
    #############

    joku tässä yhtälössä ei toimi

    http://kuvaton.com/k/yOfD.jpg

    Liekö kohteella mo suorittanut wanhaa oppia jolloin kaikki koivu kaadettiin lahoamaan…

    suorittava porras suorittava porras 18.5.2014, 12:18

    Pihlajan varpujahan kuvassa näyttää olevan ihan kiitettävästi . Ne ovat olleet syönnin pääasiallisena kohteena . Koivut on ”vain ” taiteltu . Jos lähistöllä on vielä vesistö ja sen rannoilla ja kenties myös uudistusalalla pajukkoa , on hirvituho vähäisilläkin hirvitiheyksillä todennäköinen .

    Hirveä todennäköisemmin kuvan kaltaista tuhoa aiheuttaa kuitenkin lumi liian taajassa lehtipuuvaltaisessa taimikossa.

    Toiseen viittaukseen totean , että ei olla tekemisissä niinkään vanhojen oppien kanssa . Maata omistava taho ei nauti metsätalouteen suunnattuja tukia , joten sen on pakko toimia kustannustehokkaasti .

    Aluskasvoksesta syntyneen harvan kuusikon kasvu olisi todennäköisesti hiipunut jo muutamassa vuodessa . Tämän vuoksi korjuun kannalta vähäinen puumäärä kaadettiin maahan .

    Taimikko , jossa koivu oli päässyt kasvussa karkuun , olisi pitänyt raivata ennen hakkuuta . Hakkuutulot eivät kuitenkaan olisi ylittäneet työstä aiheutuneita kustannuksia , joten kaikki lehtipuu, koosta riippumatta , kaadettiin raivauksen yhteydessä maahan.

    Edellä on kyse hoitorästien purkamisesta . Tänä päivänä raivaukset tehdään totaaliraivauksena ja huomattavasti aikaisemmin , kun vielä kymmenen vuotta sitten oli tapana.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 18.5.2014, 14:47

    Holtittomat, persaukiset ja täyttä ymmärrystä vailla olevat sorkkaeläinlaiduntajat (neitimäisine peesareineen) yrittävät edelleen harrastaa propagandaansa. Joten hivenen asiaakin väliin.

    Järvi-Suomen metsänomistajaliiton johtaja timo leskinen ja Etelä- Savon metsäkeskuksen johtaja antti heikkilä kirjoittivat asiasta (sorkkaeläinterrorista) taannoin:
    ”Edellinen hirvikantojen huippu 2000-luvun alkuvuosina näkyy siis dramaattisesti havaittujen tuhojen määrässä. Tuhot vaikuttavat salakavalasti metsän arvoon ja kantorahatuloihin vuosikymmeniä.
    Tällaiseen ei metsästä ja mekaanisesta puunjalostuksesta elävällä maakunnalla ole varaa!

    Vielä oma lukunsa on liiallisen hirvikannan vaikutus järkevän metsänhoidon harjoittamisedellytyksiin. Männyn ja koivun viljely on monin paikoin hirvien takia tuhoon tuomittua. Tämä näkyy uudistamistilastoissa. Koivun istutus on romahtanut viidesosaan 15 vuoden takaisesta. Myös männyn viljely on samalla aikavälillä vähentynyt alle puoleen. Kuusen osuus on noussut peräti 86 prosenttiin istutettavasta pinta-alasta.

    Muutos merkitsee, että kuusta on jouduttu hirvien takia viljelemään myös liian karuille kasvupaikoille sekä alueille, joilla edellisessä puusukupolvessa ilmenneet sairaudet ja tehokas metsänhoito edellyttäisivät muiden puulajien käyttöä.”

    Pähkäilijä 18.5.2014, 16:03

    Suorittava porras, hienosti arvattu mutta täysin pieleen… Tuohon asti olin taimikkoa viime kesänä perannut ja parin sadan metrin matkalla kaikki rauduskoivut oli tuhottu, perkaamattomalle puolelle eivät hirvet olleet poikenneet ollenkaan…

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 18.5.2014, 16:40

    Koivuntaimi ja istutus maksaa kaksinkertaisesti kuuseen verrattuna. Eikös nykytrendi ole mahdollisimman halvalla pitää uudistuksesta selvitä, ainakin tuntuu, että kaihoisasti on alettu katsomaan lahoja ja moton raiskaamia aliskuusia.

    Toisekseen miksi karuilla paikoilla ylipäätään istutetaan kun järkevintä olisi kylvö tai luontainen. Mänty kannattaa kasvattaa laatuharventamalla taimesta asti. No sen takia kun taito em. keinoihin on häviämässä. Istutus tuntuu varmimmalta tavalta uudistaa. Mitä nuorempi neuvoja niin sitä varmemmin tulee istutus ainoaksi vaihtoehdoksi.

    Hirvillä pelottelu on suurin ongelma. Neuvoja kun kulkee talosta taloon kertomassa, että minnekkään ei istuta koivua kun on jossain nähny hirvituhoja, niin paikat kuusettu. Monen monta koivikkoa sillä ei hirvet järjestelmäälisesti tuhoa jokaista koivikkoa. Minusta on mahdollista, että samalla prosentilla mitä hirvet tuhoaa koivikkoa niin kuusia kuolee horsmiin ja vattuihin.

    Pelko ohjaa päätöksentekoa, kohta lähtee alkaa kuusikoita olemaan tarjolla kun kirjanpainajapelottelu mylly alkaa pyöriä todenteolla. Saahaan ihmiset panttaamasta kuusikoita tarvittaessa sopivilla lehtijutuilla. Pelko saattaa lukita järkevän ajattelun ja saa tavallisesti hyvinkin järkevät ihmiset toimimaan paniikinomaisesti ja toisinaan jopa typerästi. Kuusenistutus on seurausta joukkopelosta.

    Puun takaa 18.5.2014, 17:35

    Olen Ammatti Raivoojan kanssa pitkälti samaa mieltä.
    Pienikin pelottelu aiheuttaa nyky-Suomessa suorastaan paniikin.
    Lääketehtaat ovat käyttäneet tätä myyntikeinoa jo pitkään.
    Rakennusliikkeet taasen hyötyvät homehysteriasta.
    Metsäyhtiöt puolestaan hyötyvät kirjanpainaja- ym. ötökkäpeloista.
    Toisinkin päin voi myös käydä:
    Myyräpelottelu pysäytti taimikaupan ja johti miljoonavahinkoihin taimitarhoilla.
    Kunnat keksivät aikoinaan tekosyyksi homeen halutessaan lopettaa sivukylien koulut.
    Homma karkasikin täysin käsistä, ja nyt ovat sitten kaikki valtakunnan koulut homeessa ja kunnat ja kaupungit konkurssikypsiä.
    Suomi on saanut elää pitkän rauhan- ja elintason nousun ajan.
    Ihmiset ovat herkistyneet pelkäämään lähes olemattomia asioita, koska isompia murheita ei juuri ole.
    Markkinamiehet käyttävät nyt tilannetta hyväkseen täydellä rintamalla.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 18.5.2014, 17:46

    Unohtamatta sitä uutista jonkun vuoden takaa kun kerrottiin, että oliko jonkun lakon pitkittyessä on ehkä mahdollista, että kaupoista loppuisi vessapaperi. Ei se ois loppunukkaan jostain jos ihmiset eivät olisi olleet seuraavina päivinä joukkohysterian vallassa hamstraamassa sitä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 113)
1 2 3 … 10 11 12