Etusivu Keskustelut Metsänhoito Korpisuon kuusten lahoviat.

Tämä aihe sisältää 8 vastausta, 4 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Jätkä 2 viikkoa, 1 päivä sitten.

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)
  • Korpisuon kuusten lahoviat.

    Merkitty: 

    Kesällä mietittiin Saarijärvellä eräiden 50-60-vuotiaiden kuusta pääasiassa kasvavien korpisoiden kasvatustapaa.  Kuuset olivat syntyneet aiemmin talvihakkuuna poistetun hieskoivikon alle.  Pyrittäisiinkö jatkuvaan kasvatukseen vai harvennettaisiinko normaaliin tyyliin.  Koska uusia kuusentaimia oli erittäin vähän, päädyttiin perinteiseen kasvatustapaan.

    Harvennushakkuu tehtiin tammikuussa.  Keskimäärin hakatut kuuset olivat 86  l.  (Tukkirungot 267 l ja kuiturungot 74)  Hämmästys oli suuri, kun rungoista 17 % oli lahovikaisia.

    Siis tehtiin oikea johtopäätös, ettei yritettykään jatkuvaa kasvatusta.  Jatkokysymys, lahoavatko loputkin kuuset ennen ehtimistään päätehakkuuikään.   Sitten laajempi kysymys.  Kuinka yleistä moinen on?  Jos se edes kohtuullisen yleistä, niin saadaanko heittää hyvästit ajatuksille, että soita kasvatettaisiin jatkuvalla kasvatuksella?

    Tietenkin sitten jatkokysymys.  Miten tuollaista kuviota pitäisi jatkossa hakata ja kasvattaa?   Se on niin rehevää, ettei pelkkää mänikköä voi kasvattaa laatuongelmien vuoksi ja tietysti hirvilläkin saattaa olla sanottavansa männyn suhteen.

    Joudutaanko aloittamaan kierto alusta?  Siis ensin aukoksi, johon syntyy luontainen hieskoivikko.  Tämän alle syntyvät kuusentaimet nurin.  Vasta kun on kulunut 40 vuotta  sitten uskalletaan antaa kuusten lähteä kasvuun.  Onneksi meikäläisen ei tarvitse sitä miettiä.  Ruoho kasvaa päällä tai leijailen tuhkana taivaalla.

  • sitolkka

    Turvekerroksen paksuus ja maatumisaste? Perämaa mitä?

    Timppa

    Suursarainen tai mustikkainen suo.  Enpä ole turvetta kairaillut.  Ojitettu.

    kuusessa ollaan

    Onko hallanarka paikka?

    Raaka peli olisi kääntömätästys samaan reikään mistä on kuopaistu ja pieni tiivistys kauhan kärjellä, että turve pysyy kosteana. Sitten kunnon kuusen pottitaimet ja antaa lehtipuun tulla luontaisesti.

    Tai sitten laikutus ja yksi kierto luontaisella hieskoivulla kuituvaiheeseen asti, jos lahoa pelkää. Turvemailla en kyllä lahon ole havainnut kovin rajusti leviävän, mitä konekuskiaikoina niitä hakkasin. Yleensä tummaa vesisiloa oli tyvissä.

    Jätkä

    Jos turvemaa maatuu ja pinta laskeutuu, joutuu juuristo myös mukautumaan, ehkä sitä kautta myös lahottajat iskevät hiusjuuriin ja sitä myöten runkoon? Ehkä.

     

    sitolkka

    Voi siellä rauduskin mätästyksessä kasvaa jos vesitalous kunnossa. Yhdellä ojitetulla avosuollakin oli yllättäen suuria rauduskoivuja. Pelkässä turpeessa.

    kuusessa ollaan

    Hyvälaatuisen rauduksen kasvattaminen turvemaalla…kaikki näkemäni ovat olleet kyllä totaalisen epäonnistuneita. Yhdellä tievarsikuviolla näkee selvästi peltokoivikosta, missä kohtaa turvemaakohta alkaa. Rungot mutkaisia ja haaroneita.

    sitolkka

    Ei se paras mahdollinen tulos ole, mutta riippuu kohteesta. Siitä saako kivennäismaata miten ylös. Tuossa omalla suolla kasvaa hyviä tukkikoivuja ojapenkoissa.

    Jätkä

    Kuten kuusessa ollaan on havainnoinut, niin samoin minäkin. Myös alan miehet esim loppuunkalvettujen turvesoiden metsityksen kanssa ovat päätyneet samaan: Ei onnistu.

    Niissähän on normi, että pohjamaan päälle jätetään noin puoli metriä turvetta.

    Toisaalta on myös tutkimuksia ja koealoja, joissa on päädytty siihen, että pohjavesi täytyy saada ainakin kahden metrin syvyyteen, että homma onnistuu.

    Alkuunlähtö on hyvä, mutta jo alle kymmenen metrin ”latva putoaa”.

    Hiekset pärjäävät hyvin. Virossa sanotaan Hieskoivua nimeltään ”Suokoksi”.

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)