Keskustelut Metsänhoito Korpisuon kuusten lahoviat.

  • Tämä aihe sisältää 28 vastausta, 14 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarPuuki toimesta.
Esillä 8 vastausta, 21 - 28 (kaikkiaan 28)
  • Korpisuon kuusten lahoviat.

    Merkitty: 

    Kesällä mietittiin Saarijärvellä eräiden 50-60-vuotiaiden kuusta pääasiassa kasvavien korpisoiden kasvatustapaa.  Kuuset olivat syntyneet aiemmin talvihakkuuna poistetun hieskoivikon alle.  Pyrittäisiinkö jatkuvaan kasvatukseen vai harvennettaisiinko normaaliin tyyliin.  Koska uusia kuusentaimia oli erittäin vähän, päädyttiin perinteiseen kasvatustapaan.

    Harvennushakkuu tehtiin tammikuussa.  Keskimäärin hakatut kuuset olivat 86  l.  (Tukkirungot 267 l ja kuiturungot 74)  Hämmästys oli suuri, kun rungoista 17 % oli lahovikaisia.

    Siis tehtiin oikea johtopäätös, ettei yritettykään jatkuvaa kasvatusta.  Jatkokysymys, lahoavatko loputkin kuuset ennen ehtimistään päätehakkuuikään.   Sitten laajempi kysymys.  Kuinka yleistä moinen on?  Jos se edes kohtuullisen yleistä, niin saadaanko heittää hyvästit ajatuksille, että soita kasvatettaisiin jatkuvalla kasvatuksella?

    Tietenkin sitten jatkokysymys.  Miten tuollaista kuviota pitäisi jatkossa hakata ja kasvattaa?   Se on niin rehevää, ettei pelkkää mänikköä voi kasvattaa laatuongelmien vuoksi ja tietysti hirvilläkin saattaa olla sanottavansa männyn suhteen.

    Joudutaanko aloittamaan kierto alusta?  Siis ensin aukoksi, johon syntyy luontainen hieskoivikko.  Tämän alle syntyvät kuusentaimet nurin.  Vasta kun on kulunut 40 vuotta  sitten uskalletaan antaa kuusten lähteä kasvuun.  Onneksi meikäläisen ei tarvitse sitä miettiä.  Ruoho kasvaa päällä tai leijailen tuhkana taivaalla.

  • Gla Gla

    Minustakin lahon syy olisi hyvä selvittää. Juurkääpää ei perinteisesti ole pidetty turvemaiden ongelmana, mutta syytä tähän en tiedä ja toisaalta viime aikoina on kuulunut viitteitä siitä, että juurikääpäää sittenkin esiintyisi myös turvemailla.

    Mahtaako kyse olla vain siitä, että ennen on turvemailla tehty vain talvihakkuita, eikä siellä ole kotieläimet laiduntaneet? Vai onko turpeessa jokin tekijä, jossa sieni ei viihdy?

    Edelleenkään ei kesähakkuita juurikaan turvemailla tehdä, mutta talvien lämmettyä olosuhteet ei aina ole niin talviset. Toisaalta lämpinän kauden kantokäsittelyn laadunvalvonnan perusteella käsittelykään ei aina ole onnistunutta. Ja mikä osa voisi olla kesäkauden taimikon harvennuksilla.

     

    Mettämakuri

    Voisiko olla että aiempi koivujen poisto aiheutti lahon?

    mehtäukko

    ” Ja mikä osa voisi olla kesäkauden taimikon harvennuksilla..” Tuossa voisi piillä jokin yhtälö: kostea pienilmasto, turvemaa, taimien kunto…

     

    suorittava porras suorittava porras

    Kannattaisi tutkia maaperän ravinnetila. Siltä puolelta saattaa löytyä yksi tekijä lahovikaisuuteen. Pelloilla boorin puute aiheuttaa monenmoista ongelmaa erityisesti juurikasveille. Miksei sitten myös puiden juurille. Jos lisäksi luonnontaimien ikä on lähtötilanteessa kymmeniä vuosia ,ei lahovikaisuutta kannata ihmetellä.

    Terveet taimet muokattuun maahan yhdessä ravinneanalyysiin perustuvan terveyslannoituksen kanssa voi antaa uudistamisessa parhaan tuloksen.

    Timppa

    Tässä oli siis normaali kehityskulku.  Ojituksen jälkeen oli syntynyt hieskoivikko ja alle kuusentaimia.  Hieskoivikko oli ensin harvennettu ja sitten seuraavassa hakkuussa hakattu.  Nyt on tilanne se, ettei uusia kuusentaimia näytä syntyvän sellaisiinkaan kohteisiin, joissa ei ole kuusia aivan vieressä.  Paksu sammal kaiketi estää taimettumisen.

    Ei tietystikään kannata nyt hakata, koska kuuset ovat vasta järeytymässä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metinfon mukaan kuusenjuurikääpä aiheuttaa Etelä-Suomessa 75 % kuusen lahovioista. Pohjois-Suomessa on eri sienilajit. Turvemailla tyvilahoa esiintyy harvemmin; syynä voi olla esimerkiksi turvemaan alhaisempi happamuus. Kun ojikosta tulee kangasmaan kaltainen ohutturpeinen turvemaa, voisi olettaa, että lahoriskikin kasvaa ja kantokäsittely on kesähakkuissa tarpeen. Myös astetta hankalampi tapaus eli männynjuurikääpä leviää Metinfon karttojen mukaan kovaa vauhtia kohti pohjoista ja on todettu esiintyvän myös turvemailla. Korpikuusen lahottajana siis myös mahdollinen.

    Korpien metsänkäsittelyvaihtoehtoja tutkitaan aktiivisesti, joten tietämys uudistamisvaihtoehdoista lisääntyy lähivuosina. Mitä lahon leviämiseen vaikuttaa esimerkiksi pohjaveden pinnan korkeus tai happamuutta vähentävä tuhkalannoitus? Jos oikein varman päälle haluaa pelata, korpeen voisi sallia yhden puusukupolven hieskoivua, ja samalla poistaa syntyvät alikasvoskuuset, niin kauan kunnes ne ovat terveitä. (Tämä ajatus ei nyt sovi Timpan tilanteeseen, kun puhutaan jo kuusikosta, mutta yleisesti näin.)

    http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lahontorjunta/kuusi-tyvilaho.htm

    Hyvä yhteenveto lahottajasienistä, opinnäytetyö:

    http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/161426/Onali_Mikko.pdf?sequence=6&isAllowed=y

    Kalle Kehveli

    Mitäpä tuota jappasemaan, kaikki vain nurin. Voimakas ojamätästys ja uusi puusukupolvi kasvamaan. Ongelma varmaankin liika märkyys, jolloin lahottajasienet voivat hyvin.

    Puuki

    Turvemaat on happamampia kuin kangasmaat.   Turve on luonnostaan bakteereja tappavaa mutta se ei  auta sienien leviämiseen.   Kesähakkuut ja/ tai taimikonhoidot voisi olla syynä lahottajasienen leviämiseen.

Esillä 8 vastausta, 21 - 28 (kaikkiaan 28)