Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kiinteistöihin kuuluu usein osuuksia koskivesiin. Mitä hyötyä näistä osuuksista käytännössä on ja millaisia oikeuksia ne antavat maanomistajalle? Onko koskiosuuksilla rahallista arvoa?
Koskiosuus oikeuttaa hyödyntämään vesivoimaa. Voimayhtiöt on ne ostaneet tahi pakkolunastaneet niistä joista jotka valjastettu. Silti niissä on osakaskunnat mm kalastusta hallinnoimassa. Myös järvet ja lammet usein osakaskuntien. Koskiosuudet olivat ennen tärkeitä kun siellä täällä oli vesivoimalla pyöriviä myllyjä. Niissä oli usein myös raamisaha.
Niin, hankkisiko tuuliosuuden pohjatuulesta vai länsituulesta? Pohjatuuli tuo kylmän rintaman, jolloin sähkö on kallista. Lisäksi pohjatuuli menee vanhan sanonnan mukaan yöksi eukkonsa viereen. Vai ostaisiko osuuden länsituulesta. Se tuo lauhaa säätä, jolloin sähkö on halpaa. Toisaalta länsituuli on meillä vallitseva tuulensuunta, jolloin tuotto olisi pitempiaikaista ja säännöllistä, joskin hetkellisesti ei kestäisi käytettävän kovin korkeita korkokantoja. Siinäpä pörssimiehille pulma ratkaistavaksi.
Visakalliolta mielenkiintoinen veto. Kamalakorven tuuliosuuskunta, joka hallitsisi kaikkia tuulivoimaloiden perustamisoikeuksia ko. alueella.
Osuuskunta saisi myllyjen vuokrarahat ja jakaisi ne sovitulla tavalla eli myllypaikka x eur, tie y eur/ m ja sähkölinja z eur/m. Loppuraha jaetaan osakaskunnan jäsenten välillä hehtaarien suhteella.
Rukopiikki kertoi totuuden jota kaikki vaikkapa metsänomistajat eivät ymmärrä.
Koskiensuojelulailla on suojeltu koskia voimalaitosrakentamiselta. Koskitilojen kosket ovat tästä syystä usein säilyttäneet arvonsa kala- ja rapuvesinä sekä sorsastuspaikkoina. Niitä ei saisi hyödyntää ilman omistajan lupaa. Ei edes kalastuslain mukainen yleiskalastusoikeus kuten onkiminen, pilkkiminen tai viehekalastus ole mahdollista vaelluskalavesistöjen koskialueilla. Koskitilan osakkaat käyttävät harvoin omistajan oikeutta näissä asioissa. Voimayhtiöt suurimpina osakkaina katsovat läpi sormien lupatulojen valumisen yhteisaluelain mukaisille osakaskunnille tai yhteislupia hallinnoiville tahoille. Yhteisaluelain mukaisten osakaskiinteistöjen omistajat saavat osakaskuntien kautta heille kuulumattomia lupatuloja ja kalastonhoitomaksuvaroja, koska koskitilat eivät yleensä hallinnoi omaisuuttaan/lupamyyntiä. Monilla manttaalinomistajilla on harhakäsitys oikeudestaan koskiin vaikka edelliset sukupolvet ovat ne myyneet. Myymättömät koskitilaosuudet eivät aina näy koskitilan lainhuutotodistuksessa, koska niitä ei aina näy perinnönjaossakaan. Vaikka joku kuolinpesän osakas tietäisikin olevansa koskitilan osakas, niin perinnönjaon täydennyksen hakeminen on hänelle liian iso taloudellinen riski.
<span;>Mitenkähän kalastuksenvalvoja reagoisi, jos häneltä kysyttäisiin koskitilan alueella vesialueen omistajan antamaa valtuutusta?
<!–/data/user/0/com.samsung.android.app.notes/files/clipdata/clipdata_bodytext_260205_094820_289.sdocx–>
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään