Keskustelut Metsänhoito Kovametalliterän teroitus

Tämä aihe sisältää 20 vastausta, 9 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Hiluxmetsuri 2 vuotta, 5 kuukautta sitten.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)
  • Kovametalliterän teroitus

    Tuli hommattua kovapalaterä raivuriin.Hyvin tuntuu purevan,ainakin alkuun.

    Onnistuiskohan tämmöisen teroitus timantti viilalla,onko kukaan kokeillut?Toki teroituspalvelut tämän tekevät(jos ei tee se itse laitteilla onnistu)

  • Jätkä

    En ihan heti ole siirtymässä minäkään, koska en näe teroitusta kerran tankillista kohti minkäänlaisena lisähaittana. Näin voin sahata aina huipputerävällä terällä, eikä teräkustannukset minun talouttani liiemmin rasita.

    Ihan sama on teräketjujen suhteen: Ketjut ja viilat ovat niin edullisia, että niistä ei kannata nuukailla.

    Kovapalojen terävänä pysyminen on nähty Kenttäsirkkelin kanssa. Kun ”peltiterällä teroitustauko on pidettävä n. kerran tunnissa, tulee se kovapaloilla pidettäväksi kerran neljässä tunnissa = 2 kertaa työpäivässä.

    Tylsyneellä terällä ei voi sahata!

    Herman Herman

    Itse kokeilin ekankerran kovametalliterää raivaussahassa 1996. Parin erilaisen version jälkeen nyt on löytynyt hyvä kovametallilaatu ja oikea rintakulma sekä suojahammas. Teroitus onnistuu timanttiviilalla ja noin 50-100 tankin välein sekä rintapinnasta että päästöpinnasta teroituskoneella terähuollossa. Lapsilleni on ollut helppoa opettaa raivaamista kun terähuollosta ei tarvitse välittää, saanoo vain että sahakäyntiin ja menoksi.

    Herman Herman

    Muitutan että teräteknisesti on puun katkaisu ja halkaisu totaalisen eri asia. Sirkkelillä halkaistaan ja raivaussahalla katkaistaan. Rintakulmat, hammasjaot ja päästökulmat sekä hammasmuoto on täysin erilaiset.

    Jätkä

    Muistutan, että terä tylsyy aina, kun sillä sahataan. On kyse sitten pikin tai poikin sahauksesta.

    samat lainalaisuudet pätevät molempiin ja esim päästökulmat ovat samat. Raivaussahan terällä myös halkeaa puu varsin tehokkaasti, kunhan terä on kunnossa. Halkaisuterässä tosin käytetään huomattavasti pienempää haritusta.

    Myöskään en suosittele kenttäsirkkelin terää katkaisusirkkeliin, koska se on katkontaan liian ahne, ellei rintakulmaa muuteta.

    Hermannilta kysyisinkin, että miten hammasjaot, hammasmuodot ja päästökulmat eroavat?

    Hiluxmetsuri

    Minulla on justiinsa tuollainen linkissä esitelty teroituskone. Oli jollekin turha ja ostin pois edullisesti. Jiirisahan ja käsipyörösahan terät terottelee hyvästi. Niihin ei viila pysty mitenkään, mutta tässä laitteessa on timanttilaikka ja se puree.

    Säädöillä saa mieleisensä kulmat.

    Suosittelen jos haluaa harrastaa terottelua, mutta eipä se terotus liikkeessäkään mahottomia maksa ja voipi olla aloittelijaharrasteterottajan turaamia parempia 🙂

    Tolopainen

    Metsän omistajalla pitää oll terävä pää, sahanterällä ei ole niin suurta merkitystä menestymiselle.

    Visakallo Visakallo

    Terävä pää tulee kyllä kalliiksi, kun kolmekin karvahattua hajoaa talvessa!  Tälle palstalle on kyllä valikoitunut varsinainen huippujoukko. Kukaan meistä ei ole tunnustautunut tyhmäksi, eikä edes keskinkerrtaiseksi. Jotkut ovat jopa niin huippuviisaita, että kaikki muut ovat heitä tyhmempiä.

    arto

    Suomi olisi kova sana maailmalla jos  tämän palstan viisaat(omasta mielestä) olisi johtamassa, Toiset tuntuu tietävän kaiken, Mennyt jotenkin kiinnostus kirjoitella mitään. Saa aina julmetut kommentit jos jotain juttua heittää. Vaikka tämän palstan tarkoitus olisi oikeasti Metsä aiheiseen jutusteluun.

    Jätkä

    Kyllähän Raivaussahan kovapalaterätkin kuuluvat metsäjuttuihin.

    Olen itse teroitellut vähäisessä määrin kovapalateriä, mutta raivurin terää en vielä. On ollut käsisirkkelin, pöytäsirkkelin, klapisirkkelin ja kenttäsirkkelin teriä, joista ehdottomasti vaativin on tuo viimeksimainittu.

    Kaikki terät teroitetaan ihan samojen lakien mukaan, ainakin jos uskomme Hotin ja Käen teroitusoppeihin. Rintakulma on toki eri, kun tehdään klapisirkkelin teroitus verrattuna halkaisuterään.Siinä ne erot suurinpiirtein onkin.

    Hiluxmetsuri

    Visakallolle voin näin pienessä piirissä tunnustaa että ei oo koskaan mennyt pipot puhki; sen verran on pää pehmennyt eikä vähiten täällä kirjoittelusta.

    Mutta tietäähän sen kun en oo kuin kiertokoulun aikoinaan käynyt ja senkin väärään suuntaan. Koettakee kestää.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)