Keskustelut Metsänhoito Kuinka aiot muuttaa metsänhoitoasi ilmastonmuutokseen varautuessasi?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)
  • Kuinka aiot muuttaa metsänhoitoasi ilmastonmuutokseen varautuessasi?

    Metsälehdessä ollaan sitä mieltä, että muuttuvan ilmaston myötä metsänhoito tulee muuttumaan. Enemmän vesisadetta, myrskyjä, hyönteisiä ja pitempi sulanmaanaika.

    Aiotko lisätä mäntyjen ja kuusien sekaan jätettävän lehtipuuosuuden nostamisesta?

    Aiotko lisätä erirakenteisen metsän osuutta?

    Ja lisäksi miten analyysisi kuusen, männyn ja koivun tulevaisuuden kysynnästä vaikuttavat metsänhoittoimenpiteisiisi?

    Itse on funtsinu, että aion luultavasti kasvattaa kuusia vain 1600/ha. On tärkeää, että kuusen juuret kehittyvät mahdollisimman suuriksi ja silloin pitää tinkiä maksimi tuloksesta ensiharvennuskuidussa ja toinen on että ajoissa harventaminen korostuu, joten miten nopeammin kuuset kehittyvät kuitupuiksi, sitä nopeammin päästää harventamaan sillä energiapuutukeahan ei tulevaisuudessa makseta enää maanomistajille. Lisäksi harkinnassa yhden harventamisen malliin siirtyminen sillä voi olla, että kuusikon voi joutua laittamaan sileäksi milloin tahansa

    Myös aioin harkita tarkemmin erikoistyvikoivujen kasvatusta kuusikosta sillä koivu lisää kuusikkokuvion myrskynkestävyyttä ja jos kirjanpainajat iskevät niin ainakin koivut säästyvät. Uusia kuusikoita ei perusteta myöskään ollenkaan sillä kuusesta voi olla jokseenkin ylitarjontaa tulevaisuudessa.

  • pvma

    Pehmeillä ja jyrkillä pohjilla yritän kasvattaa kuusentaimikot valmiiksi harvempina, esimerkiksi viime talvi oli harvennusten suhteen hankala.

    Koivua ja mäntyä on näillä kuvioilla edelleen liian vähän johtuen hirvistä

    Lehtikuusikkoa ei kannata lisätä koska kysynnän vähäisyys

    Koivut, lehtikuuset ja männyt pitäisi ehdottomasti karsia

    Ulkomaiset ja jalopuut eivät kannata vaikka niistä olenkin kirjoittanut mm. tammi- ja douglasketjuun. Ovat liian suuritöisiä ja kysyntä on todennäköisesti huonoa

    Mistä tietää jos tämä on samanlaista horinaa kuin 70-luvun energiakriisi, 80-luvun happosateet ja niin edelleen. Toivottavasti olisi

    Puun takaa

    Vielä pari vuotta sitten jatkuvaa kasvatusta tarjottiin ratkaisemaan lähes kaikki nykyiset ja tulevat ongelmat Suomen metsätaloudessa. Missä nämä ihmiset ovat nyt?

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Metsälehdessä oli tuulituhoista. Suositukset sanovat 1800-2000 kuusentaimea. Meillä ollu jo pitkään, että laskennallinen menekki kuusentaimia on 1800. Realiset istutusmäärät on monesti alle. Sit kun otetaan huomioon, että 5-10% kokee luonnollisen kuoleman. Taimikonharvennuksessa ei ole aina järkeä jättää luonnontaimia kun ne ehdi mukaan kuitenkaan. Puut halutaan suurempina harvennuksilta. Käytännössä monesti ollaan alle suositusten mikä on minusta ja voi olla jonkun muunkin mielestä vain hyvä asia kun halutaan tuulenkestäviä, kannattavia korjattavia kuusikoita.

    jees h-valta

    Omissani huomioin jo vuonna 2000 ilmastonmuutoksen ja aloin systemaattisesti muuttaa metsän uudistusta lehtipuun suuntaan 100%.

    Suden jälki

    Varo puun takaa. Sinun mielipiteet sensuroidaan kuten Suden jäljenkin.

    Kantona

    Olipahan aloitus tuokin.

    Jos sitä kaikki maailman murheet itelleen ottaa kantaakseen on kuin käteinen. Palkaksi saa vain hyväpalkkaisen viran ja maineen kokonaisen maan konkurssiin saattamisesta. käteiselle sekin näyttää käyvän, notkeaselkäiselle kaikki täysfiaskokin on pelkkää plussaa kunhan siitä maksetaan kunnolla

    Gla Gla

    Tässä keskustelussa on tullut paljon hyviä asioita esille. Ainoa vika niissä on se, että ne ei riipu millään tavalla ilmastonmuutoksesta, vaan ainakin itse suosin niitä ilmastonmuutoksesta riippumatta.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Uusimmat tilastomallit ennakoivat, että keskilämpötila kohoaa 3-7 astetta 2080 mennessä. Lämpötila nousee etenkin talvella.

    Koivu reagoi lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden kasvuun positiivisesti. Syvälle kaivautuvan juuriston (sekapuuna pitää myös kuusia pystyssä minun mielestä) ansiosta ääripäät, kuten kuivuus, eivät stressaa sitä niin paljon kuin kuusta. Lämpenemisen mukaan tuoma tauti- ja tuholaisriskikin on enimmäkseen havupuiden ongelma.
    Koivu sietää myös leutoja talvia paremmin kuin havupuut. Tutkimuksissa on huomattu, että kuuset eivät leutoina talvina painu monin paikoin lainkaan lepotilaan. Kevään koittaessa puilta on puhti pois ja energiavarat vähissä, mikä rokottaa niiden kasvua. Koivulla vastaavaa ei ole havaittu. Referoitu tiedelehdestä.

    Tämä ei tarkoita, että kaikkien pitäisi kasvattaa nyt koivua. Koivun kasvatus ei sovi kaikille mutta niille, jotka pystyvät siihen, on palkinto luvassa. Koivu menee aina kaupaksi ja kilpailua puunmyynnissä ei ole niin paljoa. Vaakakuppiin pitää laittaa kaikki uhat ja miettiä mitä kannattaa pelätä eniten.

    Suden jälki

    JOS Ilmasto lämpenisi vaikka 1 asteen, niin emme silti pääsisi kasvatuksessa edes eestin keskilämpötiloihin. JOS lämpötila nousisi 3 astetta, niin olisimme vasta tansakan lämpötiloissa. Jos lämpötila nousisi 5 astetta pääsisimme vasta ranskan viinialueille. Silloin voisimme kasvattaa vain kylmissä oloissa kasvanutta viiniä.
    Tuskin ranskalaiset haluaisivat vaihtaa Pyökkimetsiään
    pärjäävät. takuulla haluaisi vaihtaa ilmastoaa Suomen kanssa ja kummasti sen metsät ja pellotn voi ymmärtää ihmisiä, jotka eivät näe hyvää siinä, kun ja jos ilmasto edes hiukan lämpenesi. Ranskalaiset eivät

    Suden jälki

    Joku tahallaan sotki juttuani. Katso kelloa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)