› Keskustelut › Metsänomistus › Kuinka kauan meillä on varaa näin suureen petokantaan?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 30)
1 2 3

  • Kuinka kauan meillä on varaa näin suureen petokantaan?

    Lähetetty: 7.8.2012, 18:26

    Velka nousee lähes sataan miljardiin euroon, eli on kaksinkertainen valtion budjetin loppusummaan nähden. Kuinka kauan meillä on varaa näin suureen petokantaan?

    Maa- ja metsätalousministeriö korvaa suurpetojen viime vuonna aiheuttamat vahingot sittenkin täysimääräisinä. Ministeriö ilmoitti tiistaina korvaavansa suurpetovahingot eduskunnan myöntämällä lisämäärärahalla, joka on noin 1,2 miljoonaa euroa.

    Määräraha kattaa vahingonkorvauksista aiemmin puuttumaan jääneen osan.

    Suurpetovahinkojen korvauksia leikattiin alkukesästä 23 prosenttia. Valtion talousarvioissa suurpetovahinkoihin ja niiden estämiseen oli varattu 4,3 miljoonaa euroa, mutta vahingot olivat yli 5,4 miljoonaa euroa.

    Suurpetojen aiheuttamat vahingot porotaloudelle nousivat viime vuonna lähes 4,96 miljoonaan euroon. Niitä on korvattu tähän mennessä yli 3,82 miljoonalla eurolla. Nyt porovahinkoja korvataan yli 1,14 miljoonalla eurolla. Lisäksi poikkeuksellisen suurien porovahinkojen osalta maksetaan paliskunnille erityistä korvausta yhteensä noin 234 000 euroa.

    Suurpetojen aiheuttamat vuoden 2011 viljelys-, kotieläin- ja irtaimistovahingot olivat 473 000 euroa. Summasta on korvattu tähän mennessä 365 000 euroa. Nyt korvataan puuttuvat noin 108 000 euroa.
    STT

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Puun takaa 7.8.2012, 18:27

    Naapurimaat ovat jo tehneet järkiratkaisun. Suomi on jälkijunassa.

    Korpituvan Taneli 7.8.2012, 18:42

    Vastaus otsikolle:
    Meillä ei tälläkään hetkellä ole varaa nykyiseen petokantaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta 7.8.2012, 18:51

    Tarkoitatko puuntakunen näitä espanjan, kreikan vaiko italian ”petoja” ? Jotka maksavat jopa miljardeja. Onhan meillä varaa.

    A.Jalkanen 7.8.2012, 19:25

    Otsikon kysymyksen voisi kääntää niinkin päin, että kuinka kauan metsänomistajilla on varaa näin suureen porojen ja hirvieläinten kantaan?

    Vahingot euromääräisinä ovat aivan eri luokkaa kuin tuossa petojen kohdalla mainitut luvut.

    Korpituvan Taneli 7.8.2012, 20:53

    A.Jalkanen on oikeassa ettei meillä ole varaa nykyisen kokoiseen sorkkaeläinkantaan, mutta se toteamus ei tee tyhjäksi sitä että nykyiseen petokantaankaan meillä ei ole varaa.

    Nämä ovat kaksi erillistä kysymystä, joita pitänee käsitellä erillisinä. Vallankin kun on jo moneen kertaan todettu ettei maassa voi sallia, muista syistä, pidettävän niin suurta petokantaa että sillä olisi oleellista vaikutusta sorkkaeläinten määrään.

    Eli siis ongelmaa ei saa poistetuksi sillä että osoittaa jonkun toisen ongelman olevan selvästi suuremman.

    Terveisin Korpituvan Taneli

    jees h-valta 7.8.2012, 21:10

    Taitaa Taneli nyt ottaa hiukan liian suoraan kuvitelmansa metsästäjäorganisaation mantrasta.
    Nykyinenkin petokanta auttaa tehokkaasti hirvieläinongelmaan, sen tiedän jo nyt. Aivan selkeäasti kokemuspohjalta.
    Mitään erityisen tieteellistä näyttöä ei ole mutta samaa kertoo itärajan tieto samasta asiasta.
    Mitä nopeammin saamme asiallisen ja vakaan reviiritasapainoisen petokannan maahamme tulee hyödyt selkeästi näkyviin.
    Vielä kotvan tarvitaan metsästystä apuna mutta vähenevässä määrin.

    Leevi Sytky 7.8.2012, 21:25

    Mitä näille suurpetovahinkokorvausrahoille tapahtuu, kun ne kilahtaa ”Aslakin” tilille? Jäävätkö ne sinne muhimaan?

    jees h-valta 7.8.2012, 21:59

    Anton on sittenkin terästynyt reissussa ja Miisu vaikkei reissussa ollutkaan. Eli hyötypuolta molemmille. Hyvä!

    Anton Chigurh 7.8.2012, 23:10

    Täällä pohjois-savossa vieremällä sudet ovat rokottaneet hirvikantaa siinä määrin, että kaatolupia ei riitä metsästäjille.

    Suomea vajaa puolet pienemmässä venäjän karjalassa 400 sutta pitää hirvikannan ekologisesti (joka on myös puuntuotannollisesti) kestävällä tasolla. Siellä metsästäjille riittää susilta siitä huolimatta vajaa 1000 hirvenkaatolupaa.
    Ja tänne tulee sitten koivukuitua.

    Korjaus: venäjän karjala on hieman yli puolet maamme pinta-alasta.

    Anton Chigurh 7.8.2012, 23:22

    Susiahan tutkitaan laajalla rintamalla yli koko pohjoisen pallonpuoliskon ja tiedetään varsin hyvin, että sudet paimentavat pääravintokohteensa, joka täällä on hirvi, hyvin ahtaalle. Meillä se tarkoittaa sitä, että hirvet hakeutuvat ydinhabitaattiinsa, joka on aukea ja enintään pensaikkoinen suo, kun susikanta on ekologisesti, joka on myös puuntuotannollisesti, oikealla tasolla.

    Eli hirviä ja susia esiintyisi luontaisesti enintään viidesosalla maamme pinta-alasta. Eikä lainkaan taimikoissa. Näitä faktoja vastaan sorkkaeläinlaiduntajat taistelevat verisesti.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 30)
1 2 3