Keskustelut Puukauppa Kun niin pe-esti sahaa

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)
  • Kun niin pe-esti sahaa

    Merkitty: 

    On siis Koprien sahasuvusta ja Versowoodista kertova kirja.  Vähän epämääräisä ”liiketoimia” Karjalan kannaksella harjoittanut isoisä Teodor muutti evakkona Pirkanmaalle Juupajoelle.  Aloitti sirkkelisahurina, mutta sai sitten pystyyn oikean sahan.  Isänsä kuoltua äkillisesti joutuivat parikymppiset Keijo ja Tenho ottamaan vastuulleen sahan kehittämisen.   Saivat sen, siis Korkeakosken sahan, menestymään.  Myivät sen (nyt UPM:llä) ja ostivat Vierumäellä toimivan sahan, joka lopulta päätyi kokonaan Keijolle.  Sitten seuraasi ”kolmiodraama” Keijon ja hänen poikiensa Pekan ja Villen kesken.   Tässä vaiheessa nuorempi Ville on monilla yritysostoilla laajentuneen Suomen suurimman sahayhtiön Versowoodin pääomistaja ja Pekka siirtyi Länsi-Suomeen, jossa yhdisti Raunion ja Pihlavan sahat Westas Oy:ksi.

    Tämä on tapahtumien pääpiirteinen kulku.  Historiallisesti mielenkiintoista on evakoiden sopeutuminen uudelle kotiseudulle, jossa oli kyllä koviakin haasteita mutta lopulta onnistui.  Lukijan kannalta kiehtovaa ovat päähenkilöiden keskinäiset suhteet, joista he kertovat omilla sanoillaan.  Myös, nyt 80-vuotiaan, teollisuusneuvos Keijon erilaisia edesottamuksia on kuvattu.  Pärjäsi mm hyvin ylinopeussakkojen suuruudessa.  Ihme, ettei joutunut johonkin hirvikolariin.

    Menestyminen vaati koko perheen panosta lapsityövoimankin käyttöä.  Keijo ja Tenho taaplasivat alle 10-vuotiaina 10-metrisiä taapeleita.  Myöhemmin Keijon vaimo Anita laski iltatöinä sahan palkkoja.  Jne

    Sahureiden kannalta vaikeaa oli sinnittely suurten konsernien puristuksessa.  Ongelmaksi tuli se, ettei saanut myytyä sahahaketta.  Kasat pihalla vaan kasvoivat.  Onneksi sekin ongelma ratkesi.  Nythän ongelmaa ei ole.  Aina tarvitaan lämmitysenergiaa, jos hake ei kelpaa sellutehtaille

    Kunnioitettavaa on se, kuinka suomalaiset sahurit saivat avattua viennin Kauko-Itään.  Ilman tällaisia työtä ja kustannuksia vaativia ponnisteluja sahateollisuutemme asema olisi paljon huonompi.  Ja tietysti myös metsänomistajien.

    Vuosi 2009 oli huono puukauppavuosi.  Ei ollut kysyntää.  Kun soitin vakiostajalle, että kiinnostaako puukauppa, vastaus oli, että nyt on ostokielto.  Ainakin Versowoodilla oli puun tarvetta, kun soitin sinne ja tehtiin sitten ensimmäinen kauppa.  Sen jälkeen yhtiö onkin voittanut erittäin suuren osan puukaupoistamme.  Kirjan mukaan vuonna 2012 yhtiöllä oli vaikeaa, mikä näkyi silloin meille ostokieltona.  Nyt kelpaa kaikki puu.  Ainakin meidän kannalta merkittävää on, että Versowood osti Vapon Hankasalmen sahan, joka sahaa pääosin mäntyä.  Sinne päätyy näemmä mäntytukkimme vaikka ostajana joku konsernikin.

    Versowoodin taloudellinen asema silloin 2009 oli heikohko ja tarkkaan tutkailin yhtiön tilinpäätöstä, että uskaltaako myydä.  Oli niitä ongelmia myöhemminkin.  Maksut myöhästelivät.  Ei ollut varmaan kivaa ostajalle vastata puhelimeen. kun arvasi, että kyselen rahoista.  On kyllä ajat muuttuneet.  Nyt Versowoodin ostaja kysyi, että halutaanko etumaksua.

    Enää ei pysty nousemaan sirkkelisahurista kunnon sahan omistajaksi.  Niin teknilliseksi ja suuria pääomia vaativaksi sahabisneskin on muuttunut. Alan keskittyminen tulee jatkumaan.  Suuret ostavat pienempiään.  Nähdään toki ehkä yksi suuri fuusio, kun Kopran veljekset Pekka ja Ville sopivat riitansa jolloin Versowood ja  Westas fuusioidaan.   Toki ongelmana saattaa olla se, että pienemmän, siis Westaksen, pääomistaja Pekka saattaisi saada osake-enemmistön.  Asia olisi silloin pakko ratkaista viemällä uusi yhtiö pörssiin.

     

  • Panu Panu

    Ainakin kolme kertaa olen Versowoodilta tarjouksen pyytänyt, mukana päätehakkuita enkä ikinä ole tarjousta saanut. Yleensä ei tule mitään vastausta sähköpostiin, kerran tuli selitystä kiireistä ja lomista. Ei siinä mitään, ensi kerralla pitää varmaan soittaa ja parempi olla priimapäätehakkuu tarjolla.

    Tällä hetkellä Metsä Group näyttää suunnan mihin sahaaminen on menossa. Rauman sahalla on työntekijöitä vain valvomossa (ja varmaan toimistossa), ongelmatilanteetkin pitäisi korjaantua robotin toimesta. Sahattu tavara lähtee saman tien rekan kyydissä asiakkaalle tai välivarastoon. Tämäkin vaihe on käsittääkseni täysin automatisoitu samoin kuin puun vastaanotto ja ohjaus sahan teriin. Rekkaa ajaa vielä ihminen mutta sekin muuttuu jossain vaiheessa.

    Sahojen pitää nyt investoida ja niin ne taitavat tehdäkin kun pitkästä aikaa oli erinomainen tulosvuosi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hakkuut voitaisiin myös automatisoida mutta turvallisuussyistä (ulkopuoliset) siihen voi mennä jonkin aikaa.

    R.Ranta

    Hieno kirjoitus Timppa.

    Timppa

    Kyllä kummallisia nuo tarjousasiat.  Tämä vuonna tehtiin kolme kauppaa. Saman tilan kaupoista Metsä Group voitti toisen, toisessa oli kakkonen.   Toisen tilan puista ei edes tehnyt tarjousta eikä vastannutkaan.   Kai se ostaja laskeskelee kilpailutilannetta ja arvioi, että saako puut jostain halvemmalla.

     

    Panu Panu

    Pahat kielet kertovat, että edelleen ostajat jakavat ostoalueita keskenään ja toiselle ostajalle kuuluvalle alueelle ei tehdä tarjousta tai tehdään huono tarjous. En ota tähän kantaa mutta oma kokemukseni on, että samalla tilalla sama ostaja tekee aina parhaan tarjouksen.

    Timppa

    Ei ole mitenkään toivottava tilanne, että on vain yksi ostaja.  Syitä voi olla monia.  Ostajat tehneet savujaon.  Se vakiostaja saa juuri sellaista puuta, jota tarvitsee ja hoitaa hommat mielellään Panun kanssa.  Sitten on metsänomistaja itsekin voinut vaikuttaa tilanteeseen.  Sama ostaja on voittanut tinkimiskilpailun pari kertaa.  Se riittää.  Kuka haluaa nähdä vaivaa, kun kilpailija saa kuitenkin kaupan.

    Meillä on tarkka systeemi.  Ei mitään tinkikierroksia.  Exel määrää voittajan.  Joskus sitten myydään ilman kilpailua.  Saadaan näin useampia ostajia.  Auttaako tämä?  En tiedä, mutta luulisin, että vaihtelevasti toimimalla saadaan ostajat ymmärtämään, että kannattaa yrittää tehdä aina kauppaa meidän kanssa.  Ja on tietysti hyvä olla suhteita useampiin ostajiin, kun markkinatilanne on huono.

    Jos on useampia tuttuja ostajia, niin katastrofitilanteessa on suurempi mahdollisuus saada koneita pian töihin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vahvistan tuon Timpan havainnon katastrofitilanteesta: kun Asta-myrsky pyyhkäisi kerralla vuonna 2010 monen vuoden hakkuukertymän nurin mm. Konnevedellä, niin oli ostajan markkinat, mutta tuttu ostomies toimitti sen mitä pitikin ja tukkia saatiin hyvin talteen tuhoalueelta. Kaikki puhalsivat silloin yhteen hiileen ja vetivät köyttä samaan suuntaan.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Hyvä kirjoitus Timpalta, itsekin kirjan lukeneena teki se vaikutuksen. Olen kuulut semmoista tietoa, että veljesten välit ovat parantuneet, joten saattaa lähitulevaisuudessa yhdistyä Westaksen ja Versowooden toiminnot miljardin liikevaihdon yritykseksi.  Perjantaina olen menossa Vierumäelle avoimien ovien tilaisuuteen, jossa mukana mm. ulkomaan-kauppaministeri Ville  Skinnari.

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)