Keskustelut Metsänomistus Kuopioon puuhataan metsäteollisuuden suurhanketta

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 49)
  • Kuopioon puuhataan metsäteollisuuden suurhanketta

    Kuopioon puuhataan metsäteollisuuden suurhanketta, kirjoittaa lauantain Savon Sanomat. Lehden tietojen mukaan hanke lisäisi toteutuessaan merkittävästi puun käyttöä keskisessä Suomessa.

    Lehti kirjoittaa, että seudun virkamiehet, johtavat luottamushenkilöt ja yritykset vaikenevat vielä tehdassuunnitelmista. Savon Sanomien mukaan loogisin sijainti hankkeelle olisi Kuopion Sorsasalossa aallotuskartonkia valmistavan Savon Sellun tehtaan läheisyydessä.

    Lehdellä ei ole tarkkaa tietoa, minkä tyyppinen hanke on kyseessä. Lehti arvelee, että hankkeessa voi olla mukana useitakin yrityksiä. Vaihtoehdoiksi Savon Sanomat nostaa muun muassa Savon Sellun tehtaan merkittävän laajennuksen.

    Yle Savo

  • pihkatappi

    No ei ole. Tosin voihan ne perua keskeneräiset suunnitelmat ilman uutisointiakin .

    pihkatappi

    http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuopion-mysteerihanke-metsajatti-pysyy-vaiti/tk9r7rRr

    Pätkä tuosta tekstistä:

    Savon Sanomissa Kuopion projektista puhutaan metsäteollisuuden suurhankkeena ja puunjalostuslaitoksena: ”Todennäköisimmin tulossa on Savon Sellun merkittävä laajennus”. Mahdollisesti hankkeen takana olisi usean yrityksen yhteenliittymä tai yksittäinen yritys. Lehti esittää myös mahdollisuutena Stora Enson massiivipuuelementtitehdasta. Lisäksi spekuloidaan Savon Sellun aallotuskartongin (fluting) valmistuksen kasvattamisella.

    Spekulaatioissa uskotaan, että Kuopioon voisi tulla kapasiteetiltaan vielä arvailujen varassa oleva sellutehdaspanostus, joka voisi kiinnostaa ulkomaisiakin investoijia tuottoisana sijoituksena. Markkinoilla arvaillaan, että Dermot Smurfit voisi olla mukana, jos tällainen suunnitelma Savoon on pöydällä. Näissä kaavailuissa kuitupuun käyttö Suomessa toki lisääntyisi, mutta markkinanäkemysten mukaan Suomen metsävarojen riittävyys ei ainakaan rajoittaisi teollisuuden suurhankkeita.

    Nordean strategi Kristian Tammela korostaa, että sellukapasiteettia pitäisi aina tarkastella globaalina markkinana – vähintään Euroopan tasolla. Sekä Pohjolan pitkäkuituiselle sellulle että eukalyptuksesta saatavalle lyhytkuituiselle sellulle kapasiteetti on kasvamassa, mutta yli-investointeihin ei vielä ole näkemysten mukaan päädytty.

    ”Hankkeen järkevyyttä on vaikea arvioida saatavissa olevien tietojen perusteella. Lähtökohtaisesti sellun kysyntä on edelleen kasvussa, ja ylipäätään tuontyyppisten biotuotteiden näkymät ovat mielestäni hyvät”, strategi toteaa.

    abietis

    Savon Sellu tuottaa semi sellua josta kartonkia flutinkia.
    Semisellun saanto on parempi kuin keitossa ja massasta tehty tuote on lujempaa kuin keitetty tai hiottu.

    Osa ligniinistä jää sellun joukkoon. jostakin siis johtuu 60-80% saanto joten ihanteellinen puun hyödynnys on kyseessa.

    Nollakuituakin syntyy vähemmän.

    UPMämmän omistuksen aikana tehdas tuotti tappiota. Pienillä investoinneilla loppuunajettuun automaatioon tehdas toimii nyt luotettavasti ja tuottavasti.

    En tiedä kuinka vaikeaa valkaistun sellun tehdas olisi muuttaa semisellutehtaaksi.

    Mutta pahvilaatikoissa on tulevaisuus!

    Rane

    HERÄÄ PAHVI!
    Kyllä nuoriso tietää.

    Korpituvan Taneli

    Abietis:
    ”En tiedä kuinka vaikeaa valkaistun sellun tehdas olisi muuttaa semisellutehtaaksi.”

    Sellaisiin muutoksiin ei ole mitään tarvetta. Nytkin Äkiin ollaan rakentamassa nimenomaan valkaistua sellua tuottavaa laitosta. Kyllä kuule isot pojat tietää minkälaista tuotetta uuden tehtaan pitää tehdä, että se menee kaupaksi.
    Luulisin sen Kuopion projektin olevan siellä pahvipuolella, mutta aika näyttää.

    Muuten tuollaiset muutokset ovat kyllä melkoisia investointeja, joten parempi on rakentaa kutakin tuotetta varten oma laitos ja ajaa se loppuun, kuin vaihdella tuotteita kesken kaiken. Tuollaisten tehtaitten teknis-taloudellinen käyttöikä on siinä 30 vuoden tienoilla. Sillä aikavälillä voidaan sitten tuotettakin vaihtaa, jos kysyntä sitä edellyttää.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    abietis

    Se minun heittoni oli kohti Kemijärveä.
    Olisiko sen voinut konvertoida tuottavammaksi?
    Ai niin siellähän oli se saneeraaja karvinen, eihän sille kehittäminen sopinut.

    Korpituvan Taneli

    Abietis:
    ”Se minun heittoni oli kohti Kemijärveä.
    Olisiko sen voinut konvertoida tuottavammaksi?
    Ai niin siellähän oli se saneeraaja karvinen, eihän sille kehittäminen sopinut.”

    Sehän oli todella vanha tehdas, noin 10 vuotta vanhempi lopetettaessa kuin Kaskinen. Eli sen jatkoon, tuotantotavasta riippumatta, olisi tarvittu melko muhkea investointi. Toisin sanoen tuotantotavan muutos ei olisi investointiin vaikuttanut sitä eikä tätä. Toisaalta tuollaisella aikansa palvelleen tehtaan alueella on aina jotain infraa, jota uusikin tehdas voisi hyödyntää. Vesi ja jätevesiasioita, Tasattuja asfalttikenttiä, sähkölinja ja muuntamo, korjaamo, yms rakennuksia.

    Sehän oli ihanteellisessa paikassa, puun hankintaalue ympyrä ja Venäjän puunkin mahdollisuus. Kilpailijoita ei lähimaillakaan puun ostossa. Lisäksi alueella johon olisi saanut taatusti lypsettyä maksimaaliset investointituet. Karvista ei vain kiinnostanut.

    Kuvaavaa tässäkin oli että SE kieltäytyi myymästä tehdasta tälle, oliko se nyt Ruukki group, joka kaavaili siihen uutta selluinvestointia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    abietis

    Jos Kemijärvi oli vanha….

    Miten sitten on mahdollista että loppuunajetuilla Savon Sellulla ja Pankakosken tehtailla on mahdollista tehdä tulosta?

    pihkatappi

    Kartonkibisneksessä on laaja skaala tuotteita. Pienikin tehdas voi pärjätä ja vanhoja koneita kannattaa sitten hieman huoltaa, mieluummin kuin että rakentaa isolla rahalla ylikapasiteettia. Eikös tuo Pankakoskikin ole kartonkitehdas, vai mikä se oli. Sellu on niin bulkkituote, ei voi tehdä pienellä voluumilla jotain erikoista bulkkisellua.

    Korpituvan Taneli

    Pihkatappi oikeassa ja lisäksi siinä on se kummallisuus että loppuunajetulla ja maksetulla sellutehtaalla ei muka kannata ajaa, mutta joku kartonkikone saattaa sinnitellä vuosikymmeniä, ilman isompaa ongelmaa. Se on sitä isojen poikien matematiikkaa se. Samoin kuin se että yhtäkkiä puu ei sitten muka riitäkkään.
    Hyvä esimerkki oli aikanaan 60 70 lukujen taitteessa kun Metsäliitto kaavaili yksin Kasisten tehdasta. Metsäteollisuuden keskusliitto antoi mahtipontisen lausunnon: ”Ei riitä puuta tuollaiselle investoinnille” Ja Manu sano Suomenpankissa: ”Ei kai simmottis sitt rahaakan voi ant.” Meni joitakin kuukausia perustettiin uusi yhtiö, Oy Metsä-Botnia Ab, jossa yksityisellä teollisuudella oli 49% osuus. Puu alkoi heti riittämään ja Manu sano pankissa: ”Tarttee sill sitte kai rahaki kattell.”

    Kyllä Savon sellukin on jo kertaalleen perusteellisesti uudistettu, en nyt vain muista vuotta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 49)