Finnpulpin pitää kerätä vielä paljon rahaa, että homma nousee edes suunnitteluasteelle. Nyt siinä eivät riitä Pohjan Sellu -tyyppiset ovelta ovelle -keräykset.

Tuossa kaveripiirissä on kuitenkin kontaktipintaa maailmalle sen verran, että mukaan saattaisi tulla kansainvälinen kuitujalostaja, jolla on kasvunäkymät Aasiaan. Rahoituksesta iso osa tulisi ehkä Kiinasta. Täten kuvion voisi kasata ilman kolmea suurta. Sensijaan pari kolme suomalaista suursahuria voisivat olla mukana kylläkin vain pienomistajina.

Sen verran tuossa kaveriporukassa on myös näyttöä, että isoja investointeja on osattu sekä rahoittaa, että kasata.

Yksi mielenkiintoinen näkövinkkeli on, että laitos toisi merkittävän osan puusta idästä rajan takaa. Tietenkin tällä dollari/ruplakurssilla se voisi olla houkuttelevaa, mutta mikä on Venäjän tilanne 20-30 vuoden kuluttua? Soodakattila tulee laskettavaksi noin vuoteen 2040-2050.

Metsänomistajat toivoisivat tietenkin, että kuitupuun hinta nousisi. Voin lohduttaa, että kuidun hinta ei voi paljon muuttua, koska rahoittajat eivät lähde hankkeeseen mukaan, jos sillä on merkittävää vaikutusta puun hintaan.

Non niin. Klo 18 uutisissa näistä kolmesta iloisesta rosvosta UPM aloitti hyökkäyksen. Kehtasi kaveri puhua oikein että kun tehdään tuollaisia tehottomia tehtaita, niin kuinkahan niiden käy.

Jos tuo porukka onnistuu tekemään tehottoman tehtaan, niin kuinkahan paljon niitä oikein heidän jäljiltään sitten maailmalla on. Yksi velmuista kun on ollut Pöyryn toimitusjohtaja ja Pöyry nyt on melkein jokaisessa maailman sellutehtaassa jollakin tavalla osallisena.

Ainoa ongelma on löytää tukiorganisaatio ja rahoitus, muu kyllä näiltä veljiltä onnistuu.

Pitää vielä muistaa ettemme edes tiedä ketä kaikkia yhtiön osakkaana jo on ja ketkä ovat tarvittaessa sinne siirtymässä. Asiantuntemusta saattaa olla mielä paljon verhon takana.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Ilmeisesti tässä taloustilanteessa se ”suuri raha” maailmalla etsii kovasti kohteita johon sijoittua ja sille kelpaa pikkuisen pienempikin tuotto.
Suomen etuja tässä maailmantilanteessa ovat vakaus ja järjestys sekä toimiva infra.Jos laskelmat näyttää hyviltä ja hanke päätetään käynnistää niin se myös käynnistyy.Sijoittajat arvostaa tätä..
Rane ei panisi pahakseen jos kainuussakin olisi useampi kuidunostaja.

Uskomattomaltahan tämä sijainti Äänekoskea noin lähellä kuulostaa. Mutta sen verran kovan kaliiperin miehiä tämän takana on, että en uskoisi heidän pilaavan naamaansa epäonnistuneella hankkeella ja mediamylläkällä. Rahoituksestakin osa lienee tiedossa, mutta sitä ei turhaan haluta julkaista lisärahoituksen toivossa.

Luonnotar:
”heillä olisi selkeästi oma prosessinsa mäntyöljyn valmistamiseksi ja näin keskimääräistä suurempi mäntyöljyn tuotanto kuin normi sellutehtaassa”

Mäntyöljyn ja Tärpätin tuotantoprosessit ovat olleet olemassa jo sellaisillakin tehtailla, jotka on jo myyty osina intialaisille.
Niiden saanto on enemmänkin kiinni puun laadusta kuin hienoista prosesseista. Aikanaan kun on kokeiltu kantokeittoja sellutehtailla, niin saannot olivat moninkertaisia.
Kuusta keitettäessä saanto on molemmilla nolla.

Olen yrittänyt syynätä sekä Äkin että Kuopion hankkeitten tietoja vähän tarkemminkin. Olen tullut siihen tulokseen että tuo höpötys bio bio bio on vain savuverho, joka tekee sellutehtaan seksikkäämmäksi.
Onhan siellä uuttakin, jotain lingniinin hyödyntämistä ja muuta sellaista.

Terveisin: Korpituvan Taneli