› Keskustelut › Metsänhoito › Kustannustehokkuus vs määrätehokkuus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4

  • Kustannustehokkuus vs määrätehokkuus

    Lähetetty: 9.7.2013, 18:16

    Lauri Vaara väittää, että hintavat metsäkoneet ovat määrätehokkaita. Sen sijaan muutenkin olemassa olevilla maataloustraktoreilla tehtävä metsätyö olisi kustannustehokkaampaa. Toisin sanonoen isoilla koneilla tulisi paljon kuutioita mutta kalliimpaan hintaan.

    Voiko tämä oikeasti pitää paikaansa? Oletteko nähneet vertailuja?

    Tekijä
    Portimo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Pähkäilijä 9.7.2013, 18:42

    Jos aihe pitää paikkansa niin suosittelen ostamaan maataistelukoneen ja aloittamaan urakoinnin jolloin rahantuloa ja rikastumista ei kertakaikkiaan voi estää.

    En tiedä kuinka monella maatiaisella Lauri Vaara itse urakoi mutta kun tämä aihe nousee pintaan vuosittain luulisi siellä olevan usempikin massikka metsätöissä rahaa tahkoamassa.

    Korpituvan Taneli 9.7.2013, 18:58

    Taisi Pähkäilijä ymmärtää kysymyksen asettelun väärin.
    Ei Lauri Vaara ole korvaamassa urakoitsijoiden omistamia koneita maataustraktoreilla. Hän puhuu vain siitä että niillä maataloustraktoreilla, jotka jo muutenkin ovat olemassa, työ on kustannustehokkaampaa, kun saadaan niille talveksikin töitä.

    Lauri on ihan oikeassa, mutta….
    Jo 60-luvulla puunostajat tekivät yhteispäätöksen että puun hankintakauppa ajetaan hintapolitiikalla alas. Nyt olemme sitten siinä pisteessä ettei hankintaa enää juurikaan tehdä ja hintapolitiikka on edelleen siinä mallissa ettei se siitä nousekkaan.
    Tällä kehityshistorialla, jota siis on tarkoituksellisesti ohjattu, ei ole näköpiirissä että traktoreitten yhteiskäyttö maatalouden ja metsälouden töihin enää sanottavasti elpyisi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli 9.7.2013, 19:26

    Ilmeisesti lukihäiriö vaivaa nyt kovinkin monia.

    Siis Vaara puhuu ”…JO MUUTENKIN OLEMASSA OLEVISTA MAATALOUSTRAKTOREISTA…”

    Ei siinä tarvitse panna mitään maatalouden piikkiin, vaan jakaa kustannukset eri työlajeille oikein.
    Siis tästä on kysymys.

    Ei kai ole mitään epäselvyyttä siitä, että motot ja metsäajokoneet ovat sekä määrä- että kustannustehokkaampia urakoinnissa. Legendaa on myös se että maataustraktori tarvitsisi muka kapeammat ajourat.
    Maataoustraktorikin voi pärjätä urakoinnissa, jos kysymys on siitä että vain maataoudesta ylijäävä luppoaika hyödynnetään urakoinnissa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Nuorimetsämies 9.7.2013, 19:38

    Taneli kun kerran muistat niin mitä tuolloin 60 luvulla tapahtui tuossa hankintapuun kannattavuudessa? Ketkä siellä oli eturintamassa huutamassa sitä hommaa alas josta itsekkin tykkään tänäpäivänä. Paljonko oli tukin hankintalisä esim 70luvulla kun ekoja valmetteja jo oli metsurin korvaajina?

    kuusessa ollaan 9.7.2013, 20:12

    Taannoin jutustelin yhden metsäperävaunukauppiaan kanssa, kertoili että viimeaikoina on mekaanisesti vetävien vaunujen kysynnässä ollut hiukan nousua. Esim energiapuun korjuussa ajomatkat varastolle (mm. tienvarsien/peltojen reunojen puhdistukset) ovat pitkiä, traktorivetoisella vaunulla pääsee kolmeakymppiä ja siten ajo on nopeampaa (kuormatraktorilla ajonopeus hitaalla puolella alle 10kmh).
    Energiapuupuolella on mahdollisuuksia pärjätä näistä syistä.

    Samasta syystä ko. vetävät yhdistelmät tekevät kauppansa keskieuroopassa, ajomatka jatkuu tietä pitkin monessa tapauksessa. Mutta perävaunutkin ovat sitten välimuotoja puhtaan metsävaunun ja kuorma-autotyyppisten välistä.

    Mutta kun puhutaan siitä korjuusta, mitä yhtiöden sopimusyrittäjät pääsääntöisesti tekevät, eli aukkojen ja järeämpien harvennusten korjuuta KAIKISSA OLOSUHTEISSA JA KELEISSÄ, on kaikki mittarit kuormatraktoreiden puolella. Vetoteho, kuormakapasiteetti, nostureiden voimat, yms hakkaa maatalousperustaisen 10-0.

    Ja sitten pari muuta muuttujaa…
    Enää ei valmisteta sellaisia perustraktoreita (ei edes setorit tai pelarukset), joista olisi edullista muokata kuormatraktori. Valtraankin on otettava metsäohjaamo ja muut hilppeet, perään mekaanisesti vetävä vaunu, hinta on lähellä parivuotiaan kevyen kuormatraktorin hintaa.

    Sitten kun puhutaan hakkuukoneista, on ainoa kohde traktoriperustaiselle nuo edellä mainitut energiapuukohteet, ja silloinkin mahdollisimman yksikertaisella ja kevyellä hakkuupäällä.
    Paketin hinnaksi tullee jotain 180 000 eeroo, joka on varsinaisiin harvestereihin verrattuna aika vähän, varsinaisten uusien hinnat 250 000 luokkaa pienemmästä päästä.
    Traktorialustaisen yksi etu on siirrot, ne menee ajamalla, eli sopii kuljettaja-yrittäjälle joka toimii ilman kuskeja.

    Korpituvan Taneli 9.7.2013, 20:46

    Nuori metsämies kyselee 60-luvun tapahtumista.
    Hintaesimerkkejä minulla ei ole, hankinta/pysty, koska silloin tein vain hankintakauppaa.

    Muistelen että oli kevät 64 kun kävelimme ostomiehen ja isäukon kanssa pinoilta kotiinpäin, niin ostomies otti puheeksi asian.
    Hän kertoi kaikkien isojen puunostajien pitäneen kokouksen. Silloin ostajia oli hiukan enemmän, Metsäliitto oli kokouksessa mukana. Teemana oli se että ostajat halusivat saada puuntoimitukset tukevammin omiin näppeihinsä. Olivat kuulemma tyytymättömiä hankintakauppoihin, pystykaupat miellyttivät enemmän. Niinpä sitten päätettiin muuttaa hinnoittelua niin että hankintakauppa vähitellen loppuisi ja puu olisi kannolta tehtaalle tai satamaan osto-organisaation näpeissä.
    Hän kertoi tämän siksi että hän pelkäsi ettei pysty seuraavalle talvelle enää tekemään kunnon hinnalla hankintakauppoja kanssani.
    Tiedot hän oli saanut useammasta lähteestä, kun hän oli palvellut aikanaan monia ostajia ja oli juuri siirtynyt metsäliiton leipiin. Metsäliitosta tätä tietoa ei ollut kerrottu, mutta uudet hintataulukot olivat olleet sen suuntaisia kuin muualta tulleet tiedot.

    Tein tuon jälkeen kuitenkin, samaisen ostomiehen kanssa, isohkon hankintakaupan jonka jälkeen lähdin ansiotöistä eläkettäni tienaamaan.
    En siis tiedä 60-luvun lopun ja 70-luvun puukaupoista mitään, kun en ollut itse niitä tekemässä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä 9.7.2013, 21:36

    Traktorialustaisen yksi etu on siirrot, ne menee ajamalla, eli sopii kuljettaja-yrittäjälle joka toimii ilman kuskeja.

    Lähetetty: 1 h, 5 min sitten

    Lähettäjä: kuusessa ollaan
    #######################

    Hyvät pitää olla kuviot jos ilman ketjuja pärjäilee ja sitten voi sulan maan aikaan siirrellä ajamalla mikäli pikitietä osuu kohdalle. Toisaalta useamman kerran on tullut ajamalle siirryttyä muutama kilometri kaupalta toiselle ajamalla talvisaikaan ketjut ja telatkin päällä. Normi ajokoneeseenkin kertyy metsäajoa vuorossaan helposti 10 kilometriä.

    En lähtisi nykyaikaisella maataloustraktorilla enää metsätöihin, kun kehitys menee erisuuntiin kokoajan vaikka samastahan sitä on aikoinaan lähdetty.

    jees h-valta 9.7.2013, 22:11

    Mitä enemmän e-puun hakkuut yleistyvät sitä käyttökelpoisempi maataloustraktori on vetävällä peräkärryllä. Joko hyrdauli-tai mekaaninen. Kevyttä tavaraa ja kun kehitys kulkee saadaan kuormatila vielä optimaaliseksi. Traktorikaan ei tarvitse olla mikään sarjan rajuimpia koneita. Halpaa telousta ja toimii kyllä. Ketjut saa korvattua muullakin tapaa.

    Portimo 9.7.2013, 22:17

    Jotain tällaista mielessä kun aloitin ketjun.

    Kohde on helppo, maa tasaista ja puut vähäoksaisia.

    tamperelainen 10.7.2013, 10:11

    Tein itse hankintana 100 mottia mäntykuitua,ajomatkaa tuli 1,0 –
    1.3kilometriä.Ajourana oli tilustie,mutta yhtiö vaati puun sulan maan aikan ajokelpoisen tien varteen.Ajo tehtiin linkku-Valtralla.Ajuri huristeli 30km/tunti.Kuormatraktori olisi samassa ajassa kulkenut ehkä 300metriä.
    Tässä tapauksessa maataloustarktori oli kustannustehokas.Hankintahakkuut pienilla pitkien matkojen takana olevilla kuvioilla voi tulla mahdollisiksi

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4