› Keskustelut › Metsänhoito › Kustannustehokkuus vs määrätehokkuus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4

  • Kustannustehokkuus vs määrätehokkuus

    Sent on: 9.7.2013, 18:16

    Lauri Vaara väittää, että hintavat metsäkoneet ovat määrätehokkaita. Sen sijaan muutenkin olemassa olevilla maataloustraktoreilla tehtävä metsätyö olisi kustannustehokkaampaa. Toisin sanonoen isoilla koneilla tulisi paljon kuutioita mutta kalliimpaan hintaan.

    Voiko tämä oikeasti pitää paikaansa? Oletteko nähneet vertailuja?

    Tekijä
    Portimo
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 10.7.2013, 13:34

    Täytyy muistaa että maataloustraktorin varustaminen metsäkäyttöön sopivaksi vaatii mm rengastuksen muutoksen. Nykyiset vyörenkaat joita maataloudessa käytetään ei sovellu metsäkäyttöön. Samoin traktori on maastokelpoisuudeltaan kehnompi, joka rajoittaa leimikoiden valintaa. Toisaalta traktorin hydrauliikka on huomattavasti alkeellisempi joten kuormaus aika / kiintomotti on hitaampaa. Samoin kuormakoko on huomattavasti pienempi. Nykyään maastokelpoinen traktorin metsäperäkärry kuormaajalla alkaa olemaan hyvinkin 50 000 euron hujakoilla. Samalla rahalla alkaa saamaan jo käytettyjä metsäkoneita. Ns traktorimotot alkavat olemaan jos samoissa hinnoissa normi motojen kanssa joten silläkin sektrorilla ei sanottavsti säästöä synny.

    Toisaalta nykyään jo metsäurakointi alkaa olemaan ympäri vuotista toimintaa ettei metsäkoneet kesää seiso pihoissa vaan metsissä ne ovat kelirikkoaikoja lukuunottamatta. Sen vuoksi ei traktoriurakointi kannata oikein missään muodossa muutoin kuin harrastuksena. Toisaalta jos traktorilla aletaan ajamaan puita teitä myöten on kyseessä jo liikennetraktori toimintaa ja sen jälkeen alkaa pelaaminen diesellapuilla ja jopa liikenneluvilla.

    jees h-valta 10.7.2013, 15:01

    Hiukan eri mieltä kyllä noista vyörenkaiden soveltuvuudesta metsäkäyttöön. Olen kyllä kaiken tarvittavan metsästä ulos saanut Continentalin todella kohtalaisen leveillä ”läskeillä”.
    Mutta se että jos laitat ketjut alkaa tulla kyljestä tavaraa sisään.
    Mutta rajulla nastoituksella voit nelikolla repiä täysiä kuormia.
    Mutta muuten olen metsuri motokuskin kanssa kyllä hiukan samoilla linjoilla ettei siitä ainakaan suuressa mittakaavassa kannata lähteä koneurakoitsijoita polkemaan.

    jees h-valta 10.7.2013, 15:22

    Vetävä peräkärry on omallakin hankintalistalla jossain kohtaa.
    En urakoida aio mutta auttaa se NIIN paljon traktoria maastossa.

    metsänvartija 10.7.2013, 15:23

    Ei koneita, ei kustannuksia.

    Täystiheitä valioharvennus/apuharvennus metsiä.

    jees h-valta 10.7.2013, 15:40

    Kun nuo omatkin poltinpuut metsästä on pois saatava niin samalla sitä voi aina hiukan myyntitavaraakin tienposkeen telota.

    tamperelainen tamperelainen 10.7.2013, 15:47

    Kyllä maataloustraktoriurakoinnilla on sijansa puuutavaran ajossa hyvissä maastoissa ensiharvenuksilla.,energiapuun ajossa.Kuormtarktori ei selviydy sanottavasti nopeammin hankintamiehen pienistä nipuista metsässä.Metsänomistajan kannatta suunnitella ajolinjat hyvin.Motomiehet eivät useinkaan nappaskengissään tutustu hakattavaan puustoon etukäteen ja parhaita puuryhmiä menee ajolinjoiksi
    Parasta on koneen helppo siirettävyys,tuo jo ison kustannussäästön.
    Hankintahakkaaja on ketjun huonoin lenkki.
    Motomiehet ovat riippuvaisa metsämonopoleista,joten mielipiteet ovat ymmärrettäviä ja tietysti valtaosa ajoista kannatta tehdä kuormatraktorilla

    Timppa 10.7.2013, 16:14

    Minusta kyseessä on myös logistisia ongelmia, sillä maatalous sijoittuu Suomessa melkolailla eri alueille kuin metsätalous.

    Eräs ongelma on sitten metsätuhot. Vaikkapa Asta- ja Veera-myrskyjen kaltaiset. UPM:lläkin taisi olla myrskyalueilla kolmisenkymmentä korjuketjua tuotuna eri puolilta Eteläistä ja Keskistä Suomea. Kun niitä Valtroja ja isäntiä tarvitaan kotitöissäkin, niin olisi kyllä puut jääneet lahoamaan, jos oltaisi oltu isäntälinjalla.

    Ne Vaaran ajatukset sopivat vuosiin, jolloin puut vielä uitettiin. Riitti, että ennen jäidenlähtöä oli puut rannassa tavalla tai toisella. Nykyään markkinat ovat toisenlaiset. Jos ei niiden mukaan pysty toimimsaan, niin ”jää, kuin Jämsän äijä taivaasta”. Ei kyllä voisi kuvitellakaan, että esim nykyaikaisella sahalla olisi mahdollisuuksia perustaa puuhuoltonsa maanviljelijöiden sivutoiminaan tekemiin metsätöihin.

    Eikä hankintahakkuisiin ole mahdollisuuksia metsäomistajakunnan siirryttyä suurelta osin kaupunkilaisiksi tai eläköidyttyä.

    Rane 10.7.2013, 18:41

    Ihminen nyt vaan on sellainen joka pyrkii koko ajan parempaan ja isompaan ja komeampaan.Ranella on käytettynä ostettu linkkuvaltra jossa keto-koura.Kesällä maatalouskäytössä.On ihan pätevä peli haamu-uraharvennuksella.
    Valitettavasti tämän linkkumallin valmistus on loppunut.Syynä oli se että sitä ruvettiin tekemään isomman valtramallin pohjalta jolloin hinta karkasi.Myös linkun perustalle tehty metsäkone meni hakoteille kun siitä ruvettiin tekemään isoa metsäkonetta pitkäpuomikuormaimineen.Ei mopolla mahottomia.Olisi pitänyt kilpailla pikkusampon kanssa ensiharvennuksilla ja haamu-urilla.
    Mutta siinä Late on oikeassa että ainakin jo olemassaolevista linkuista saa tehtyä ihan hyviä metsävehkeitä.

    6 m3 6 m3 10.7.2013, 18:45

    Katselkaapas huviksenne mihin suuntaan maatalouden koneistuminen on menossa. Traktoreitten kokoa, rengastusta, lisävarustusta.
    Konerenkaat yleistyy, urakoitsija tekee muokkausta, kylvöä ja sadonkorjuuta.
    Konerenkaan omistaja/omistajat tähyää kalustolle mieluummin käyttöä helpommista kohteista sesonkiajan ulkopuolelta.
    Talviaikainen tienhoito yms.

    Kuinka moni maanviljelijä on valmis panostamaan lisävarusteisiin jotka metsätyöt traktorilla tarvitsee?
    Epäilisin että ainoastaan ne, joilla on viljelystä ja omia metsiä hoidettavana?
    Ennättävätkö he urakoimaan ulkopuoliselle omilta töiltään?
    Riittääkö niille ajourakoita jotka kuolettavat koneitten hankintahinnan ja alkavat tuottaa voittoakin?
    Puuhasteluksi menee väkisinkin.
    Nastarenkailla ei pitkälle pötkitä kuusikossa.

    Salonpoika 10.7.2013, 19:20

    Vanhoja hintatietoja nuorelle metsämiehelle ja muillekkin.Esim. Metsäliiton tarjous 16.10.1973 mät pysty 125 mk/hankinta 140 mk, kut 118/134, kot 143/161, mäk 34/51, kuk 35/ 55, lek 24/ 42.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4