Keskustelut Metsänhoito Kuusen ja haavan viljely

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)
  • Kuusen ja haavan viljely

    Koitin tuossa laskeskella sisäitä korkoa kuusen ja haavan viljelylle. Seuraavanlaiset oletukset ja tulokset

    Kuusen viljely investointi 1200€
    Varjasiperkaus 5v päästä 250€
    Taimikonhoito 12v päästä 350€
    Ensiharvennus 25v päästä, poistuma 70m3, tuloa 1400€ (20€/m3)
    Päätehakkuu 50v päästä, poistuma 430m3, tuloa 21500€ (50€/m3)
    Näillä oletuksilla sisäinenkorko on 6,00%

    Hybridihaavan viljely investointi 2000€
    Aitauksen korjaus 10v ajan, 100€ per vuosi, eli 1000€
    Ensiharvennus 15v päästä, poistuma 50m3, tuloa 750€ (15€/m3)
    Päätehakkuu 30v päästä, poistuma 400m3, 5600€ (15€/m3)
    Näillä oletuksilla sisäinenkorko on 3,03%

    Kuusen viljely investointi 1200€
    Varjaisperkaus 5v päästä 250€
    Taimikonhoito 12v päästä 350€
    Ensiharvennus 25v päästä, poistuma 70m3, tuloa 1400€
    Päätehakkuu 30v päästä, poistuma 180m3, tuloa 5400€ (tukkia 50%, tukin hinta 45€/m3)
    Näillä oletuksilla sisäinenkorko on 5,33%

    Viimeisin vaihtoehto vertailee haavan ja kuusikon vilejlyä 30v kiertoajalla. Osalle metsänomistajista on olennaista, että vielä omana elinaikana saa metsästä tuloja, tämä näyttää olevan mahdollista niin kuusikossa kuin haavikossakin lyhyelläkin kiertoajalla.

    Haavan viljelyn rasitteeksi asetin aitauskustannuksen sillä oletuksella, että kysessä on sähköaita jota täytyy vuosittain huoltaa. Tietysti 8v haavikko on jo niin järeää, että hirvi ei niitä enää tuhoa, mutta vikuuttaa kuitenkin.

    Tässä ei sitten mm korkokuluja ole huomioitu mitenkään.

  • jees h-valta

    Peten vertailu muuten hyvä mutta nyt omakohtaisen kokemuksen perusteella en miellä hybridihaavan viljelyyn ensiharvennusta enkä kolmenkymmenen vuoden kiertoaikaa.
    Perustelen sillä etten halua vesakkosuttua puhtaan alle (ensiharv)
    Ja kaksikymmentä vuotta riittää jo kolmensadan kuution ylimenevään tuottoon joten en venuttaisi noin pitkään.
    Lahoriski kasvaa ja järeyskehitys ei enää tilanpuutteen vuoksi ole niin kovaa.
    Nyt ensimmäisissä on puuta sataviisikymmentä mottia hehtaarille ja aikaa on kulunut yksitoista varsinaista kasvuvuotta.
    Kasvu on paljon voimakkaampaa jälkimmäisellä kymmenvuotisjaksolla. Järeytyminen suorastaan huimaa.
    Ehkä tuo aitakustikin hiukan ylimitoitettu.
    Aika paljon itsestä kiinni alkuvuosien jälkeen pitääkö edes virrallisena. Kesäaikaan ei vikuutusta runkoihin tule ja talvella aika vaisu tuo akkupaimen joten en itsekkään enää kaikissa pidä virtaa.

    jees h-valta

    Mutta täydet pisteet Petelle. Nyt ollaan asian ytimessä eli lyhytkiertoviljelyssä jonka ideaa olen yrittänyt täällä hiukan tökkimällä kepillä tarjota. Juuri sillä että otetaan tämä rajallinen ihmisikäkin mukaan metsän tuotto-odotuksiin.
    Ja vapaa metsämaailmahan antaa tähän myös kuusella mahdollisuuden.

    Nimetön

    Vain tuohon miksi sähköaita ei jäätyneen maan aikana toimi niin se johtuu siitä ettei maadotus talvella toimi. Talven hevosaitohin myydään aitalankaa jossa on miinus ja plussa samassa nauhassa ja johan toimii.

    jees h-valta

    Aivan.Lasse oikeassa.Saahan siihen varta vasten maadoitusnauhaa. Yksi semmoinen kiertämään niin johan toimii.
    Mutta, mutta. Onko sitten tarpeen. Paljon riippuu kuinka hyvin ovat oppineet kiertämään. Sekin luupää nimittäin näyttää sen oppivan.

    jees h-valta

    Vielä myös hiukan lisäkommenttina aloitukseen ettei tuo viljelykustannuskaan kyllä haavalla aivan tarpeen ole pariin tonniin nostaa hehtaarille. Taimet olivat aika tarkalleen sen ensimmäisen tonnin ja taimisuojat sen mukaan kun katsoo tarpeelliseksi.
    Ehkä niistä kokonaan laittaen parisataa lisää.
    Jää aika paljon mätästykselle joka sekin aivan kyseenalaisen tarpeellinen. Itse harkitsen etten mätästäisi enää.
    Tulee vain turhaan paljon luontaista taimikkoa ja kun sitä ei kuitenkaan malta kaikkia sieltä poistaakkaan.
    Olen paljon laittanut muokkaamattomaan ja pohja pysyy hienon puhtaana. Ei todella tarvi raivailla.
    Mutta kuusenkasvattajien tuntemukset tässä kuitenkin eniten kiinnostaisi joten kommentoikaa Peten aloitusta!
    Onko maailmankatsomuksenne vielä vanhaa aikaa jolloin sitä metsää kasvatettiin monen sukupolven ”tiimityönä” vai kelpaisko se ”keskostilikin”??

    tamperelainen

    En niinkään vertailisi perustamiskustannuksia.Kuinka yhteismitalisia haavikon ja kuusikon tuotot ovat tulevaisuudessa?Millä ominaisuuksilla haapa nousisi havupuiden merkittäväksi kilpailijaksi metsänuudistuksessa?

    jees h-valta

    Eihän tässä pelkästään perustamiskustivertailusta kyse ollut.
    Vaan elinajan puitteissa hyödynnettävästä metsän rahallisesta tuotosta. Tuntuu kyllä olevan vielä kummajainen koko asia mikä tässä meikäläistä kyllä hämmästyttää kun koko toiminta on perustunut juuri lyhytkiertoviljelyn maksimointiin.

    jees h-valta

    Tässä vielä illan lehtikatsuksen tuloksena Maaseudun Tulevaisuuden artikkeli jossa energiapuun viljelyyn pellossa todettiin hybridihaapa aivan ykköspuulajiksi.

    Anton Chigurh

    Nimenomaan kuusen ja haavan viljely. Mutta otetaan siihen mukaan vielä rauduskoivu. Tosin kaikki yhdessä. Ei tule juurikääpää eikä kuusenkirjanpainajatuhoja.

    Haavan ja rauduskoivun runsas emäksinen karike parantaa maan viljavuutta ja nopeuttaa ravinnekiertoa, joka käytännössä pysähtyy, kun kuusen hapan neulasmassa peittää maan.

    jees h-valta

    En ole aivan kovin ihastunut aivan noita kaikkia sekana istuttamaan mutta juuri lehtipuuhan tuo niitä muuassaan joten voihan niitä kuusiakin sinne joukkoon kasvatella. Hyvin ne siellä näyttää mukana kulkevan. Kunhan ei liian taajaan istuta haapaa ja raudusta. Tuo tämän päivän Metsälehden juttu siitä yhdestä Metsäkeskuksen tarkastajasta sai kyllä vatsahapot sekaisin.
    Vai 1600 lehtipuuta / ha. Ja kun oli jotain yli puolitoistatuhatta niin jopa rätkäistiin merkintä huomautuksiin. Itse käytän tuhatta hehtaarilla kuten virallinen alaraja on ja kasvatan siellä joukossa jotain luontaista mitä sattuu tarjolle tulemaaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)