Tuosta koivun karsinnasta tuli mieleen että voiko nyt syksyllä katkoa oksaleikkurilla kesän tuplalatvoja kuusesta. Taimikkokäynnillä oli runsaasti haarottuneita kuusia n. 3-4m korkeudesta.
Kyllä siinä on suuri vaara saada sienitartuntoja kuusiin. Paras aika on Maalis – Huhtikuun aika, jolloin ilma on vielä puhdasta, mutta aurinko herättää pihkavuodon leikkaushaavaan.
Onhan ollut myös aikaan, jolloin kirveellä leimattiin puita, että jäi jopa pieni leimikko hakkaamatta. Kesällä ja syksyllä leimattuihin kuusiin ilmestyi tyvilekkoon ”leimalaho” jopa kahdessa vuodessa, mutta varhaiskeväällä leimattuihin puihin ei lainkaan
Eiköhän se ohje tuohon ole ollut se että vuorokauden keskilämmön pitää olla pysyvästi alle nollan. Eli ehkä joskus marraskuussa voisi olla sellainen tilanne.
Ongelmahan on siinä että puu on jo syksyllä levossa, se ei esimerkiksi vuoda pihkaa vauriokohtaan. Sienitaudit kuitenkin ovat vielä voimissaan.
Olen vuosia monitoimileikkurilla poikaoksia ja tuplalatvoja leikannut ympärivuoden.Näkyvät hyvin pihkohtuvan kesäaikaan,joten en ole havainnut sienitartuntoja.Olen joskus myöhemmin kokeeksi nipsannut pätkän,enkä ole havainnut mitään lahovian alkua.Leikkurilla ei tuumaa paksumpia tule leikatuksi,kun ei mahdu leikkurin terään,joten riskikin lahoon ilmeisen pieni .
Jos tuplalatvoja on runsaasti, voi kysessä olla boorin tms. hiveaineen puutos. Itsekin leikkelin jonkinverran tuplalatvoja peltoon istutetuista kuusista. Sitten ajattelin, että jos kyseessä on boorin puutos, niin tuplalatvoja tulee myöhemminkin niin korkealle, ettei latvojen katkaisu onnistu. Neulasanalyysi osoitti hivenaineongelman ja lannoituksen jälkeen tuplien synty on selvästi vähentynyt.
Taimissa ei vikaa ollut, koska viereiselle metsäpalstalle istutetuissa kuusissa ei tuplalatvoja esiinny.
Kyllä se on turhaa puuhaa vaikka itsekin siihen toistvasti syyllistyn. Kuusella on erittäin voimakas taipumus kasvaa ”yksirunkoisena”. Boorilannoitetuillakin kuvioilla, joilla taimet ovat varsinaisia häkkyröitä ennen lannoitusta, tilanne on 10v jälkeen lähes aina se, että ainakin päätehakkuupuusto löytyy yksirunkoisena.
Jos boori on kohdillaan, niin voihan sitä hienosäätöä leikkaamalla tehdä, mutta tarmokkuus kannattaa kohdistaa alempaan latvukseen jossa on selvä merkki poikaoksan muodostumisesta. Viime kesän ”tuplalatvat” asettuvat pääosin itsekseen, katsokaapa vain. Tilanteen seuraaminen on tosin vaikeaa, muovinauhalla ne puut täytyy merkata ja valokuva todisteeksi.
Enemmän olen aikaa käyttänyt myyrätuhosta kärsineeseen istutusmännikköön. Sekin on todennäköisesti ollut turhaa työtä. Parin metrin korkeudessa on ko palstan männiyissä aikamoinen häkkyrä joita olen oksasaksilla siistinyt. Laatupuuta ei tule, mutta tukkia kuitenkin.
Kaikkein turhinta työtä on koivikoiden karsinta, varsinkin istutuskoivikoiden. Niistä ei viilupuuta kuitenkaan saa ruskotäpläkärpäsen takia. Pienet oksat eivät pudota niitä kuiduksi, mutta niiden poistaminenkaan ei kuutiohintaa paranna. Toki voihan markkina kehittyä niin, että oksaton ”kärpäskoivu” herättää kiinnostusta. Itse en siihen usko.
Boori on muuten aivan yhtä tärkeää koivikoissakin. Boori kun on kohdillaan, niin isommilta haaroilta yleensä välttyy ja perustukiilaatua kertyy nopsaan.
Metsäkupsa, ei kesällä olekkaan mitään hätää kun latvan katkaisee, niin pihka hoitaa homman. Tämä syksy vain on vaarallista aikaa kun puu on levossa, eikä puolustaudu, mutta sienitaudit rehottavat. Pakkaset sitten korjaavat tilanteen.
Varmaa tietoa ei ole, mutta mielikuva on, että hyväkasvuisista kuusista voi yksittäisiä oksia katkoa ilman ihmeempää riskiä ainakin kesällä tai talvella. Lumi katkoo yksittäisiä ja hakkuissa katkeilee runsaastikin oksia talvisaikaan. Joulupuuviljelmilläni kesäaikaan leikattuja ja tyvikarsittuja puita on tullut viipaloitua myöhemmin juuri mahdollisen lahon selvittämiseksi, eikä mitään lahoon viittaavaa ole vastaan tullut. Sitä vastoin eräällä hakkaamallani ensiharvennuspalstalla oli edellinen isäntä jostain syystä pystykarsinut kaikki puut, ml. kuuset metrin korkeuteen ja heikompikasvuisissa kuusissa oli tyvileikkoon asti yltävää värivikaa/lahoa koko leikkauksen alalla.
Kiitoksia vastauksista. Muutaman ylimääräisen latvan kävin taimikon laidasta katkomassa joten täytyy seurailla sainko vahinkoa aikaan. Pakkasten tultua sitten jatketaan jos intoa riittää. Tuo ongelma ei nyt niin paha ollut miltä aluksi näytti. Kohteena on n. 10 vuotias taimikko, joka pari vuotta sitten suoritetun raivauksen jälkeen on villiintynyt hyvään kasvuun. Latvat olivat sykkyrällä pääsääntöisesti kaikkein parhaiten kasvaneissa yksilöissä. Ennen raivausta kuitenkin kasvanut suoraa runkoa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.