Minä havaitsin saman ilmiön erityisesti juuri vanhoilla laitumilla, joita ei oltu lannoitettu. Asia korjaantui pellonmetsityksen erikoislannoksella. Pelkkä boorinkin levitys on auttanut.
Ilmeisesti booria ei ehdi rapautua maaperästä riittävästi laidunnuksen vuoksi.

Tuossa ”helluntaiheila”- ketjussa mainitsin kaliumin puutteen yhtenä vaihtoehtona, sillä kalium vaikuttaa myös kasvin kuivuuden- ja kylmänkestävyyteen.

Ehkä se boorinpuutos ei niin paljon ruohovartisiin vaikuta. Kasvoihan niillä vanhoilla luonnonlaitumillakin aina jonkinlaista heinää.

En mene väittämään etteikö voisi olla kevätahava, tai siis se että puiden juuret ovat jäässä, kun puu alkaa jo muuten elää ja haihduttaa kosteutta.
Enemmän kuitenkin epäilen ravinneongelmia.

Keväthallan vaikutus kuuseen on aiheuttanut joskus ihmettelyä ja on väitetty, että sen vaikutus on vaikea erottaa ravinne puutteista, joten käympähän hallavaurion tässä vielä kerran läpi.

Halla ottaa kevätkesällä uuteen, vaaleanvihreään, vuosikasvantoon, oksissa ja latvassa tai pelkästään oksissa, jos puu on pidempi. Vanhempaan osaan oksaa ja vanhoihin neulasiin halla ei ota.
Jo hallayötä seuraavana päivänä kasvanto lerpahtaa roikkumaan, täysin vetelänä, suoraan alaspäin. Päivien kuluessa väri vaihtuu hiljalleen mustanvihreäksi. Vähän sääsuhteista riippuu missä ajassa kerkkä kuivuu ruskeaksi. Ruskea kuivunut kerkkä on hyvin hauras, joten se murenee tuuleen ennen syksyä.
Ennen kerkän pois varisemista hallavaurio on täysin yksiselitteinen todeta, sitä ei todellakaan voi sekoittaa mihinkään muuhun puun vaivaan.
Sitten kun kerkkä on varissut, siis syksyllä ja talvella on jo vaikeampaa todeta mikä puuta todella vaivaa.

Terveisin: Korpituvan Taneli

kevätahava johtuuko se kun ei vettä sada lumiensulamis aikaan vaan aurinko vain sulattaa ja haihduttaa lumet ja kuivattaa latvat, kun lumien sulamisaikaan pitäisi sataa vettä että routa alkaisi sulaa ja taimi saisi sulasta maasta otettua vettä