Tällaisia asiallisia juttuja on aina mukava katsoa. Onhan täällä palstallakin tapahtunut viime vuosina paljon kehitystä. Kun vielä kymmenisen vuotta sitten yritti vastaavasti kertoa kuusikon kasvatuksesta, niin jotkut aloittivat sellaisen mölinän, ettei viitsinyt enää jatkaa.
Totta joka sana. Harjavallassa ei ymmärretä Tapion harvennusmalleja ja vaikka ymmärrettäisiinkin, niin se pelle siellä luulee saavansa pahan taudin jos tuollainen kortti eksyy taskuunsa.
Käytännössä – jos nuo Mikon lukemat pitävät paikkansa, on PPa jo ylittänyt mallin mukaisen ylimmän käyrän, eli kasvu olisi keskimäärin jo kääntymässä taantumuksen puolelle. No harvennushakkuu pitää saada aikaan mieluummin heti, eli ennenkuin puut aloittavat seuraavan kasvukautensa.
Epäilemättä Visa on osannut hoitaa harvennuksensa suurinpiirtein ajallaan, mutta huomattava osa palstan ns. aktivisteistakaan ei takuulla ole näin tehnyt. Vaikka joku mopokuskikin on naureskellut relaskoopin käyttöä, eikä muka firma ole käyttänyt niitä vuosikymmeniin, niin toteanpahan vain, että ”Voi pölvästejä” ! Millään muulla ei pohjapinta-alaa voi mitata ”Tuosta vaan”.
Oikea taulukoiden lukemisen taito antaa myös osviittaa, paljonko puuta pitäisi ottaa, ja paljonko jättää.
isolta mottimäärältä vaikuttaa hakkuu arvio 100 mottia / ha ensiharvennuksessa puut kuitenkin valitaan alaharvennuksena , voihan tietysti olla poikkeuksellisen hyvä palsta . nyky ilmastolla puut kasvavat ilmeisesti paremmin kuin aikoinaan kun vaadittiin 30-35 vuotta . eikös tuon relaskoopin käyttö ole epämääräistä oksaisissa kuusissa ?
Voin uskoa, että jalostetulla taimilla perustettu viljelykuusikko tuottaa lehtomaisella kankaalla tuon verran poistumaa, eli sen sata mottia ensiharvennukseen. Rehevien maiden kanssa pelatessa voi tulla harvennus yllättävän nopeasti eteen vielä uudelleenkin. Minulla poistuma koivikosta ensimmäisessä eli energiaharvennuksessa tuo sama sata mottia.
Äkkiäkös sieltä se 100 mottia tulee hehtaaria kohden, jos puut on suunnilleen saman kokoisia (100ltr) ja metsä harvistetaan ohjeen mukaan 1000 runkoon/ha, lähtökohdan ollessa 2000r/ha. Tuota relaskooppia nyt ei niinkään tarvisi käyttää varsinkaan enskamettissä, mielummin katselee latvusten kuntoa.
Tuommoisessa harvennuksessa korjuukulu taitaa liikkua 15e/motti tietämissä. Kun energiapuusta saa näinä päivinä hyvinkin ~32e kiinnolta, niin enskan kantohinta lähentelee jo sitä summaa mitä integraatit maksaa kuidusta pystyyn – aukolla.
Metsän kasvu on lisääntynyt muutamassa vuosikymmenessä n. 30% . Eli eh tulee silloin hyvällä kasvupaikalla ja jalostetuilla taimilla n. 10 vuotta entistä aiemmin. Ainakin toistaiseksi, kun kuusetkin vielä pärjää suht. hyvin terveytensä puolesta. Saa hyvinkin tulla entistä aikasemmin harvennukset jotta puun kasvatus olisi kannattavampaa myös mo:ille eikä vain yhtiöille ja verottajalle. 100 x 17 € = 1700 € (-verot) , Uudistuskulut+th , 3%-korko ,21 v. ..= 2000 € . Mutta tulosta alkaa tullakin kuusikosta vasta tuon eh:n jälkeen .
jos kuusia on istutettu suosituksen mukaan 1700-1800 tainta /ha niin poistuma on 700-800 x 100 l = 70-80 m3 puuttuu 10-30 m3 . hyvä kasvualusta saa olla jos 2000 tainta kasvaa 100 litraiseksi yleensä joukossa on pienäkin
Tuon olisi voinut ensiharventaa 15 vuoden kohdalla, nyt alkaisi olemaan jo tukkipuuta. Myöhäinen ensiharvennus tuottaa sen 100m3/ha kuitua mikä on tietysti sellufirmoille mukavaa.
Metsänkasvattaja oikeassa. Tuossahan nimenomaan tukeuduttiin koivuihin eli NIISSÄ KOHDISSA joissa koivua on voi se sata tulla. Joka on ymmärrettävää koska koivuhan on huomattavan järeää jo 21 vuotiaana. Huomattavasti kuusta järeämpää. Muualla otaksun myös tuon 70 mottia kuusen tuottona tai pikemminkin ottona. Miten harvaa metsä on sen jälkeen ja varsinkin ensimmäisen myrskyn jälkeen on arvoitus joka voi tulla arvokkaaksi. Missään nimessä en tekisi noin rajua enskaa kuusikkoon. Ja UPM todella varmasti noin tekee, ei tarvii epäillä. Ehkä hiukan enemmänkin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.