Keskustelut Metsänhoito Kuusipula uhkaa Suomea

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)
  • Kuusipula uhkaa Suomea

    Tiedän, että kohta lyödään kuin vierasta sikaa, mutta kerron tämän silti:
    Kuusen osuus Suomen puustosta on vähentynyt selvästi aina 70-luvulta lähtien ja kehitys jatkuu.
    Vastaavasti lehtipuun ja männyn osuudet ovat kasvaneet.
    Kuusen osuus on ollut suurimmillaan lähes puolet, nyt vain vajaa kolmasosa.
    Tällä kehityssuunnalla ajaudumme kuusitukkipulaan.
    Minua tuskin uskotte, mutta asian voitte tarkistaa tänään ilmestyneestä metsälehdestä (22/2013)

  • Itäsuomen Antti

    Jos sen suhteuttaa jalostuskapasiteettiin niin järeästä kuusesta on jo nyt pulaa, ainakin semmoisesta jonka saa korjata sillon ku huvittaa.

    Ongelmahan muodostuu siitä, kun takuu hintaa ensi kesänä istutettavalle kuusikolle ei luvata.

    MJO

    Jos sen suhteuttaa jalostuskapasiteettiin niin järeästä kuusesta on jo nyt pulaa, ainakin semmoisesta jonka saa korjata sillon ku huvittaa.

    Jos taas sen suhteuttaa ostomääriin, niin taitaapi olla ylituotantoa raaka-aineessa.

    raivuri

    Johtuisiko lisääntyneistä tuhoista ja hoitamattomuudesta? Ainakin etelässä on tullut huomattua, että kuuset vedetään aikaisempaa aiemmin nurin ja mäntyä sitten liian rehevään. Ei huva. Omissa metsissä on kuusta reilu 65%. Se on hyvä malli, että valitsee puun kasvupaikan mukaan.

    Hirvilaitumilla tullut sellaista tehtyä, että kuivahkollekin kankaalle laittaa kylmästi kuusta 1000/ha. Mäntyä sitten tulee tai ei tuu. Viime vuosina paremmin tullut. Harvennukset laatuharvennuksena mäntyjä suosien. Hyviä sekametsiä on noin syntynyt.

    Gla Gla

    Uusinta lehteä en vielä ole koonaan lukenut, joten en tiedä, mitä siinä aiheesta sanotaan. Mutta kuusen määrän kehityksestä olen ainakin pariin otteeseen laittanut tiedot, todennäköissti jonkun kuusettumiskeskustelun yhteydessä. Sikäli asiassa ei ole mitään uutta.

    Kuusen osuuden kehityksen perusteella ei voi päätellä kuusipulasta mitään. Kuusen osuuden aleneminen johtuu siitä, että kuusen määrä ei juurikaan ole 80/90-luvun jälkeen kasvanut, sen sijaan männyn ja koivun määrä on. Kun puuston kokonaismäärä kasvaa ja kuusen määrä pysyy ennallaan tai nousee vain vähän, osuus luonnollisesti laskee. Jos kuusipula uhkaisi, pitäisi olla nähtävissä kuusen käytön kasvu tulevaisuudessa. Puurakentamisen kasvu antaa jotain toiveita tällaisesta kehityksestä, mutta vielä ei selkeää trendiä ole nähtävissä. Toisaalta se muistuttaa siitä, että uudistamispäätöstä tehtäessä ei kaupallisten hakkuiden ajan tilanne ole kenelläkään tiedossa.

    Kuusta on istutettu runsaasti hirven valtakaudella, joten kuusen määrä saattaa jonkun vuoden päästä alkaa kasvaa, kun puusto varttuu ja kuutiomääräinen kasvu pääsee vauhtiin. Männnyllähän tämä kehitys on parhaassa vauhdissa ja se näkyy myös tilastoissa. Toisaalta hoitamattomuus paikkaa hiukan tilannetta suosien lehtipuuta kuusen kustannuksella.

    Metsätilastollisesta vuosikirjasta 2012 osan 1 sivulta 63 luvut käyvät ilmi.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Kuusikoita istutetaan paljon verrattuna männiköihin ja koivikoihin.Jälkimmäisiä syntyy paljon luontaisesti tai kylväen ,kuusikoita suhteessa vähemmän. Joten helposti ylikorostuu suuri kuusen istutusala,joka monasti tällä hetkellä korvaa hakattua kuusikkoa.

    Tulevaisuus näyttää,onko kuusipula vai ylitarjonta tulevaisuutta.Oma arvioni on ,että kuusitukille menekkiä riittävästi tulevaisuudessakin.Järeät kuusikot todennäköisesti kohta hyvien kelirikko kohteiden osalta vähissä,joten kuusipula ei tuulesta temmattu vaihtoehto.

    Puun takaa

    Puurakentamisella on jatkuva ja nouseva suunta koko maailmassa.
    Suurin uhka tälle kehitykselle tulee olemaan puupula, vaikka se Suomen näkövinkkelistä saattaa juuri tällä hetkellä tuntua aika kaukaiselta.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Ostajapula kai on suurin puumarkkinoilla.
    Voiko niitä istuttaa mihin vaan, vai syökö hirvet niitäkin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Itäsuomen Antti

    Gutsetin miesten aktiviisuus siemenkylvössä on vissiin laskenu kulta-ajoista kun ei ostomiehen näkösiä poikia ole kylillä pyörimässä

    Itäsuomen Antti

    tuli tuplana

    raivuri

    Jos jatkuvaa kasvatusta kokeillaan kovalla innolla jatkossa niin kuusipula ei ainakaan vähene.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)