Keskustelut Metsänhoito Kuusivaltaisuus ja jatkuva kasvatus lisäävät metsätuhojen riskiä

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 61)
  • Kuusivaltaisuus ja jatkuva kasvatus lisäävät metsätuhojen riskiä

    Tuollainen otsikko oli poikkeuksellisen asiallisessa jutussa. Poikkeukselliseksi sen tekee se, että se oli metsästäjäliiton pää-äänen- ja aisankannattajassa maaseudun tulevaisuudessa (11.03.2020).

    ”…Leudon ja myrskyisän talven pelätään lisäävän haitallisia tulokaslajeja. Riskiä kasvattaa metsien kuusivaltaistuminen, jota mänty- ja koivumetsien hirvituhot edistävät…”

    Varmaankin edistävätkin, mutta kun taimikoista 60% on kuusta, kun taas nuorista kasvatusmetsistä alle 20%, niin on perusteltua väittää, että tuo tuhoisa kuusettaminen johtuu juuri tuosta täysin holtittomasta hirvilaidunnuksesta, jota johtaa metsästystalousministeri leppä.

    Viimeinen virke tuossa jutussa on: Jo nyt neljä viidesosaa metsistä on havumetsiä.

  • Rane

    Tämä Perkon ”supertermiikki-teoria” olikin ihan uusi peruste siirtyä jatkuvaan kasvatukseen.Onko Perkon itsensä kehittämä?

    Perko

    Mauri-myrsky teki ensimmisen jatkuvankasvatuksen kohteen jossa on nyt selluksi sopivaa mäntytaimikkoa!!

    Perko

    Sääasiassa voit ottaa yhteyttä  Ilmatieteenlaitokseen, sitten jos on enemmin kiinnostusta  termiikeistä niin Lentosääoppi on hyvä opiskella. Suosittelen!

    Rane

    Mutta jatkuva kasvatus ja supertermiikki on siis Perkon oma sovellus?

    Puuki

    Hyvin hoidettu metsä ei ole vastoin luonnon monimuotoisuuden tarpeita.  Käytiin leimikon teossa melkein puhtaassa harvennetussa kuusikossa jossa jonkin verran sekapuuna mäntyjä, koivuja ja muutama haapakin.  Pikkulintuja siinä metsässä oli yllättävän paljon ; se oli positiivista.   Jk:n metsät muuttuu rehevillä mailla ja vähän karummillakin yleensä kuusikoiksi Suomessa.   Lehtipuut katoaa ensiksi , jos niitä ei erikseen kasvateta, kuten esim. istutusmetissä voidaan tehdä ja usein tehdäänkin. Sitä jopa suositellaan tehtäväksi monestakin eri syystä.   Mm. teköpökkelöiden ja lahopuiden jättäminen talousmetsiin kannattaa ottaa käyttöön, jos joku ei vielä sitä ole tehnyt. Niillä on merkitystä metsien terveyden ja monimuotoisuuden säilymisen kannalta oikeasti. Linnun pönttöjäkin kannattaa ripustaa puihin. Ötökän syöjiä tarvitaan , kun ilmatkin lämpiää ja kaarnakuoriaisten elinolot paranee entisestään.

    Karhunsammal on ihan mukavan näköistä ja kuuluu tietysti luontoon mutta metsän uudistumisen kannalta yleensä ongelmallinen, jos sen pintaa ei turvemailla ”raavita” jotenkin päätehakkuun (luont. sp-, suojuspuuhakkuu, kaistalehakkuu, kylvö tm. ) yhteydessä.  Siitä on kokemusta omalta maaltakin,  ja samasta asiasta olen joskus lukenut minua viisaampien kirjottamista kirjoistakin.

    Perko

    Se on sään aiheuttama metsän tuho.  Sen selityksen olen ekakerran kuullut Lea Saukkoselta vuosia sitten.  Jos super siinä häiritsee niin  vaihda siihen oma selityksesi.  Myrkyn jälkiä on tutkittu ja niistä on vertailevaa tietoa jotka tukevat omaa havaintoani.  Onkos siinä mitä pahaa jos jonkin asian tietää.

    Timppa

    En ole noita Perkon termiikkejä nähnyt.  Syöksyvirtausrintaman jälkiä olen kyllä kierrellyt.  Ilmiö oli sellainen, että 0,5-1 km välein metsään ilmestyi 1-2 ha aukko.  Jos  se sattui osumaan taimikon reunaan, niin saattoi tulla vain puolikuun muotoinen aukko.  Nämä aukot kasvavat nyt hyviä taimikkoja.

    Mauri-myrsky ei meillä päin vieraillut.  Manta kylläkin.   Kaatoi siemenpuita ja notkoista metsän keskeltä suurimmat kuuset.  Siihenkin aukkoon, josta Manta kaatoi siemenpuut, saatiin syntymään metsä, vaikka vähän vaatikin työtä.

    Mihin Perko perustat väitteesi, että se harsintajulkilausuma ei perustanut tutkimukseen ja kokemukseen.  Olen lukenut, että jaksollidta kasvatusta harjoitettin Preussissa jo 1700-luvulla.  Kuten olen moneen kertaan kirjoittanut, että minulla kirjahyllyssä Tapion vuosikirja 1913, jossa optetaan metsäpuun taimien kasvatusta.  Kirjasen mukaan taimia käytetään vaikkapa suurten hakkuiden tai metsäpaloalueiden metsittämiseen.  Samoin on Tapion vuosikirja 1914, missä opetettiin taimikon täydennysistutusta ja perkausta.  Todettiin mm, että, kun taimikko on syntynyt luontaisesti tai keinollisesti istuttaen tai kylväen sitä tarvitsee yleensä täydentää ja perata.  Opit sopivat täysin nykypäivään.  Älä Perko halveksi entisaikojen metsäammattilaisia.  Kyllä he tiesivät mistä puhuivat.

    Vanhempani eivät harjoittaneet metsänistutusta.  Heillä oli rankempi ammatti, turkistalous

    A.Jalkanen

    Harsintajulkilausuman allekirjoittajat olivat tutkijoita (Heikinheimo, Lindfors, Sarvas, Laitakari, Appelroth ja Kalela) mutta se pitää paikkansa, että sen jälkeen jk-tutkimusta olisi voitu tehdä enemmän. No, parempi myöhään kuin ei ollenkaan.

     

    Puuki

    Sään rajuus on haitta kohteissa joista aluskasvillisuus on tuhottu. Nähtiin, että alaharvennetttuihin kohteissin iskeneet virtaukset pyyhkivät kilomerien leveydeltä maahan taimikkoa. Virtaukselle sopivia paikkoja ovat puistomaiset kaupunkimetsät, hautausmaat ja isännän säästämät vahvat tukkimetsät. Muutama vuosi sitten Rautjärven kohdalla 6- tieltä oli selvä havaintokohde.

    Kuuman sään jaksona kehittyvä ukkosrintama muodostaa alaharveenetussa kosteasta puustosta supertermiikin siihen syöksyvirtaukset puhaltaa tilalle kylmmää ja tekee laajalti selvää. Ero on moninkertainen eri-ikäisen hyväksi

    Selitäpä vähän tarkemmin miten jk estää ko. tapahtuman paljon paremmin.  Taimikoiden laaja pyyhkiytyminenkin kiinnostaa. Taimikossahan on kuitenkin alikasvosta melkein aina. Puistomaisia kaupunkimetsiä hoidetaan usein jk:n ”oppien ” mukaisesti, miten niihinkin sitten iskeytyy virtaus tuhoisasti ?    Harvennetut metsät on yleensä kuivempia kuin hoitamattomat, siksi niissä monet tuhotkin jää vähäisemmäksi.  Puiden juuristotkin vahvistuu muutaman vuoden päästä harvennuksesta ja puut kestää tuulen vaikutusta paremmin.    Liian kostea pienilmasto lisää mm. sienituhoja, niitä  estää oikeaan aikaan tehdyt harvennukset.    Kaikista herkimpiä tuulituhoille on sp-hakkuu alueet alkuvuosina ja harvaksi hakatut JK;n metsät samasta syystä ; kuusikot vielä haavoittuvaisempia kuin männiköt.   Miten on mahdollista että jk olis jokin hyvä ratkaisu tuuli-ja myrskytuhojen ehkäisyyn ?

    PS  Ei ole mitään pahaa jos jonkin asian tietää. Sitten kun vielä pystyy sen tietonsa ymmärrettävästi perustelemaan muillekin, niin eikun paranee.

    Kumikettu

    Jos Perko esittää syöksyvirtausten tuhojen syyksi tasaikäiskasvatusta, olet väärässä. Siinä tuulessa silloin ja siellä 6-tien varrella olleena takaan ja alleviivaan, etteivät jatkuvan kasvatuksen yhtään varttuneemmatkaan puut pysyneet tai pysyisi pystyssä.

    Tuoreessa muistissa on näiden tuhojen raivaus m-sahalla, kuten myös aukkojen istutus.

    Minulta meni nurin taimikkoakin, alle 10 m:stä normimännikköä. Voi voi.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 61)