› Keskustelut › Puukauppa › Kysymys kuusi”uskoville”….

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 92)
1 2 3 4 … 8 9 10

  • Kysymys kuusi”uskoville”….

    Sent on: 29.8.2013, 20:20

    Miten saatte vuosihyötysuhteen hehtaarille virallisestikkin lasketun 70-100 euron/ha-tasolle/per vuosi.
    Kun ”tuotteen” loppuvalmistus kestää kuusikymmentä vuotta ja saatte siitä 60,00 euroa/m3 noin. Kun minun laskuoppini mukaan saadaan euro/vuosi kiintokuutiometrille. Vaikka se kuusikko kasvaisi loppupäässä jopa hurjat 10-20m3/v. hehtaarille. En saa siitä vuotta kohden kuin sen 10-20 euroa hehtaarituotoksi aika sanoisinko hitaan tuotteen valmistusprosessin vuoksi.
    Siitäkin miinus kulut per/ha ja mahdollisesti vielä ostettuna olette maksaneet siitä kertaalleen vähintään senhetkisen puuston arvon.
    Ja jos tuotteen valmistuttua myytte valmistus”juuren” pois ette saa hehtaarilta pohjaa juuri mitään merkityksellistä.
    Koittakaa valaista minun kauppaimmeisen metikalle miten täällä metsäalalla oikein lasketaan noita huikeita tuottoja/ha.
    Kun tosiaan kaupassa on tuotteen a-hinta ja se kerrotaan määrällä.
    Toimitusajan pituus ei yleensä ainakaan paranna kaupan saannin mahdiksia eikä hintaakaan.

    Tekijä
    jees h-valta
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • jees h-valta 30.8.2013, 15:37

    Kunhan Gla kerrot että missä viimevuosien toimissa saat tai menetät korkopohjaa. Nythän eletään lähes muuttumattomassa tilassa jossa ei liikahda lehtikään. Ei puun hinta, ei korot, ei tulot palkasta, ei paljon menotkaan. Siihen ainakin Katainen pyrkii.
    Mielestäni tämä on yksi tapa ja olen sitä omassani tietysti työtaustastakin ehkä johtuen luontevasti käyttänyt.

    Gla Gla 30.8.2013, 15:38

    ”En erityisesti perusta vanhoista teorioista. Teen niitä mieluummin itse ja arvostelutan ne sitten teillä jotka uskotte vanhoihin kaavoihin.”

    Huomaan, että yrität keksiä pyörää uudestaan monissa asioissa. Itse koitan pyörän keksimisen sijaan ymmärtää, mitä tähän mennessä on saatu selville. Työtä riittää, mutta se on palkitsevaa. Kun pienistä yksityiskohdista alkaa vähitellen kasvaa yhä suurempia kokonaisuuksia ja näkemyksiä, tunne on hieno. Tämä olkoon vastaukseni toisessa ketjussa käsiteltyyn asiaan.

    Mainitsemani Metsäekonomian kirja on siitä opettavainen ja suositeltava, että virheellisten käsitysten osoittaminen vääräksi paljastaa valitsemasi käytännön riskialttiuden. Monia teorioita on käytetty pitkään, koska niiden paikkaansa pitävyyttä ei ole tarkistettu. Sen sijaan ainoa oikeaksi todettu kaava on keksitty jo 1800-luvulla. Vanhaa ei siis ole syytä väheksyä siksi, että se on vanha. Sananlaskukin pussillisesta uusia sen jo kertoo.

    Gla Gla 30.8.2013, 15:41

    ”Kunhan Gla kerrot että missä viimevuosien toimissa saat tai menetät korkopohjaa.”

    En ala luettelemaan toimiani. Sen sijaan totean, että ilman korkopohjan tarkastelua minulla ei ole mahdollisuutta arvioida metsätalouden tai minkään muunkaan toiminnan kannattavuutta.

    jees h-valta 30.8.2013, 15:43

    Myös tuotteistus on tämän päivän in ja arkea joten en katso sitä itse keksineeni vaan laajennan sen pohjaa vain metsätalouteen.

    Gla Gla 30.8.2013, 15:45

    ”Nythän eletään lähes muuttumattomassa tilassa jossa ei liikahda lehtikään. Ei puun hinta, ei korot, ei tulot palkasta, ei paljon menotkaan. Siihen ainakin Katainen pyrkii.
    Mielestäni tämä on yksi tapa ja olen sitä omassani tietysti työtaustastakin ehkä johtuen luontevasti käyttänyt.”

    En tunne tapaa, jolla yrittäjänä toimit. Varmaa kuitenkin on se, että useimpien investointien kuoletusajat ovat huomattavasti lyhyempiä kuin metsässä. Tällöin korko ei muodostu kovin merkittäväksi osaksi toimintaa. Metsää pitää kuitenkin käsitellä metsän eli ajan ehdoilla.

    Timppa 30.8.2013, 18:55

    Eipä nuo Jessen näkemykset yöunia vie. Tuskin muiltakaan. Turhaan toivot.

    Sitä tässä juuri ihmettelin, että kuinka hurjasti lehtikuusi kasvaa. Istutettiin reilut kymmen vuotta sitten pellon keskellä oleva, silloin huonosti koivua kasvava saareke, lehtikuuselle. Tuntuu, että parhaat ovat jo lähes tukkikokoa. Pitäisikö siirtyäkin ”lehtikuusiuskovaksi”. Silloin saa kyllä puuta. Vahinko, ettei sillä tunnu olevan kunnon merkkinoita.

    William Munny William Munny 30.8.2013, 18:58

    Minkähänlainen lehtikuusi on polttopuuna.

    Caballista 30.8.2013, 19:55

    JHVn kaava toimisi jos kuusikossa olisi 60 vuoden päästä tasan yksi tukkikuutio. Ja vastaavasti haavikossa 20 vuoden päästä yksi haapakuutio.

    Lisää sanontoja. Yksi #### kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta jaksaa vastata.

    Puun takaa 30.8.2013, 20:14

    Minä olen puolestani ihmetellyt, mihin Jesse saa kadotettua h-haavikkonsa verraten korkeat perustamiskulut ja hirvenkyöräyskulut.
    Kuusikoissa taasen on hänen laskuoppinsa mukaan suorastaan järkyttävän suuret kulut ja työt.
    Aika paljon on vuosikymmenten mittaan kertynyt kirjanpitoa, joka ei tue tuota Jessen laskuoppia, mutta minullahan onkin vanhentuneet laskukaavat.

    jees h-valta 30.8.2013, 20:32

    Ensin tuolta aiemmin Glalle että aika nopeaan rupesi maittamaan jälleen irtoaminen puuntuottamisesta ja jälleen metsänomistamisen autuus kaikkineen astui esiin. Puuntuottajahan tuottaa ja silloin myös pitää hyväksyä tuotteistus.
    Enkä usko että Caballistan kommenttia tarvii edes kommentoida.
    Jos tuote hinnoitetaan määrä ei ratkaise mitään vaan tuote ja sen hinta ja toim. aika. Näillä mennään ja puulla elinkaari (esim kuusella) on aika järkyttävä hyvinkin kasvatettuna. Se a sitten joko punnitaan tai kerrotaan tai mitä milloinkin. Pohja ja tuottokyky siinä antaa ne kertoimet. Ja sillä ei ole itse tuotteistuksen kanssa mitään tekemistä. Eli edelleen: On tuote, sen hinta, sen valmistus-eli toim.aika. Sitten vaihtaa asiakkaan ja myyjän sopima määrä kyseistä tuotetta kapitaalia vastaan omistajaa.
    Ja itse väittäisin että ketään teistä ei tieten vaivautuisi tuottamaan sitä yhtä kuutiota eurolla jos mahdis tyssäisi siihen. Tämä meidän metsän kannattavuus ei perustu puun hintaan juuri nimeksikään jos aika jossa määritellään on vuosi tai mikä vain aika kun on yksikköhinta kyseessä. Kaikki perustuu vain määriin. Massoihin ja sopivasti porrastettuna kasvualoittain. Mutta nyt tuleekin se pointti:
    Täällä palstoilla on aina halveerattu minun massan kasvatustani juuri halvan yksikköhinnan vuoksi. Ja se valitettavasti on teillä rassukat aivan yhtä huono. Massantuottajat ry. te olette kuten minäkin. Porrastetun halppismassan tuottajia.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 92)
1 2 3 4 … 8 9 10