Keskustelut Puukauppa Kysymys kuusi”uskoville”….

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 92)
  • Kysymys kuusi”uskoville”….

    Miten saatte vuosihyötysuhteen hehtaarille virallisestikkin lasketun 70-100 euron/ha-tasolle/per vuosi.
    Kun ”tuotteen” loppuvalmistus kestää kuusikymmentä vuotta ja saatte siitä 60,00 euroa/m3 noin. Kun minun laskuoppini mukaan saadaan euro/vuosi kiintokuutiometrille. Vaikka se kuusikko kasvaisi loppupäässä jopa hurjat 10-20m3/v. hehtaarille. En saa siitä vuotta kohden kuin sen 10-20 euroa hehtaarituotoksi aika sanoisinko hitaan tuotteen valmistusprosessin vuoksi.
    Siitäkin miinus kulut per/ha ja mahdollisesti vielä ostettuna olette maksaneet siitä kertaalleen vähintään senhetkisen puuston arvon.
    Ja jos tuotteen valmistuttua myytte valmistus”juuren” pois ette saa hehtaarilta pohjaa juuri mitään merkityksellistä.
    Koittakaa valaista minun kauppaimmeisen metikalle miten täällä metsäalalla oikein lasketaan noita huikeita tuottoja/ha.
    Kun tosiaan kaupassa on tuotteen a-hinta ja se kerrotaan määrällä.
    Toimitusajan pituus ei yleensä ainakaan paranna kaupan saannin mahdiksia eikä hintaakaan.

  • jees h-valta

    Ja jälleen muistuttaisin suorittavaa ettei vertaisi tavantakaista metsähaapaa viljelytavaraan, eli hybridihaavikkoon. Tosin omilta mailtani löytyy aivan metsähaavikkoakin joka on vesasyntyistä jopa kahdenkymmenen metrin päässä itsekaatamistani haavoista. Mitään hänen kuivumisteoriaansa tukevaa ei ollut niissäkään.
    Lahoa ei ollut kaatamissani silloin joten enpä usko että seuraavissakaan. Paljon maaperäkohtainen asia ja paljon niiden hirvieläinraiskauksen määrästä kiinni. Tavis-metsähaapa tuntuu aika raskaasto ottavan syönnin itseensä. Paljon h-haapaa raskaammin.

    Puun takaa

    Jesse on monesti sovitellut meikäläiselle kuusi-uskovaisen viittaa päälle, mutta mitähän hän mahtaa tuumata hieskoivuviljelmistäni?
    Alueita on kasvamassa rinnakkain saman ikäisten ja samalla maapohjalla olevien rauduksien kanssa.
    On myös siemensyntyinen hieskoivikko, jota on hoidettu samantasoisesti rauduskoivikoiden kanssa.
    On myös turvemaalle aikoinaan istutetut hieskoivikot.
    Laitan kuvia kunhan ehdin.
    Haapaviljelmistäni en puhu Jesselle vielä mitään…

    hikoileva torso

    Aloitukseesi en ota kantaa, se menee yli ymmärrykseni. Haavan kasvatuksesta voin kertoa sen, että 1986 päätehakkaamistani tulitikkuhaavikoista noin 40 % on tuottanut kasvuisan vesajälkeläistön, loppujen kituessa sienten ja bakteerien vaivaamina henkitoreissaan. Olen myös osallistunut retkeilyyn, jonka kohteena oli 25 -vuotias ensimmäisen sukupolven hybridihaavikko Hollolassa. Kohde oli kertaalleen harvennettu ja vesisilon (bakteeritauti ?) saastuttamaksi todettu.

    jees h-valta

    Outo tuo vesisilo, en ole kuullutkaan. Mutta ehkä joku kansanomainen väännös jostain tunnetusta. Miksi kasvattaa 25 vuotiaaksi jos vielä saastunut jostain taudista? Luulisi kippaavan nopsaan ettei tuhoa turhaan. Kun ei ainakaan varmaan tukkilaatua ole silloin menossa. Minulla on myös ensimmäisessä erässä sienitauti joka aiheuttaa mustareunaista koroa rungolle mutta eipä juuri sitten sen pahempaa kulemma Metlan mukaan aiheuta.
    Mutta aion kyllä kipata jo viimeistään parikymppisenä varmuuden vuoksi.

    Leevi Sytky Leevi Sytky

    Laita Jesse Googleen -vesisilo- ja lue sieltä. Tiedän mikä se on, mutta en viitsi sitä alkaa selostaa.

    hikoileva torso

    Vesisilo ei ole kansanomainen väännös, päinvastoin. 20 -vuotiaan hybridi -istutuksen voi kaataa kaksikymppisenä, mutta miten käynee seuraavan sukupolven, euron puita vaiko sentin?

    hatelo

    Kuusiuskovaisena mittasin eilen lukijan kuvissa 15.5.2013 julkaistun v.1998 istutetun kuusikon ppa:n, viiden koealan keskiarvo 20. Läpimittaa keskimäärin 12 cm. Erittäin varovaisella 8 m keskipituudella tekee äkkiseltään noin 80 mottia/ha.

    Pähkäilijä

    On haavalla muitakin riesoja

    ”Alunperin 1960-luvulla
    perustettujen hybridihaavikoiden toisen sukupolven
    vesakoiden v. 2001 tehdyissä inventoinneissa on selvinnyt, että N. populi voi vaurioittaa jopa 90 %:a vesasyntyisistä rungoista, mitä voidaan pitää merkittävänä tuhona. Kuolleisuuskin voi olla yli 50 %”

    http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff04/ff041079.pdf

    EDIT

    ”Uusien tuhonaiheuttajien ilmaantumisen riski on syytä ottaa jatkossakin vakavasti, kuten kuoripoltteen ja haavanroson esimerkit osoittavat. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa esiintyy useita sieniä, jotka voisivat meille levitessään aiheuttaa laajamittaisia
    tuhoja. Parkerella populi -sieni voi aiheuttaa hybridihaavalla jopa 93 %:n kuolleisuuden (Enebak ym. 1996). Ilmeisesti samaa tai lähisukuista sientä esiintyy myös Ruotsissa (Erikson 1986). Toinen potentiaalinen uhka on lehtien ja versojen lakastumista
    (engl. bronze leaf disease) aiheuttava Apioplagiostomapopuli -sieni, jolle sekä P. tremuloides, P. tremula että hybridihaapa ovat alttiita (Smith ym. 2002). ”

    jees h-valta

    Voi,voi ja voi. Tämä suomi on yhtä voivottajaa täys. kuuntelin äsken Nokian myyntiä ja vain pessimistisiä lähes kaikki. Mistä ihmeestä näitä joka asiaan piisaakin. Kun joka pulla on omat murheenkryyninsä ja jos nyt yritettäisiin pitäytyä vain kotimaassa nyt vaikuttaviin. Ja niistä ei juuri uhkaa näytä peruskasvulle löytyvän. Kyllä monestakin pieniä merkkejä aina silloin tällöin näkyy mutta ne on itse todennut parin viikon päästä kadonneiksi.
    Kuusen uhkat ovat nyt aivan todennettavissa ja kas kummaa, ei juuri sureta. Vaikka hakataan tuhansia hehtaareja kesken kasvun sileäksi.

    jees h-valta

    Ja huomautan vielä että vaikka on toistakymmentä tuhatta h-haapaa jo tullut muutaman metrin pituisiksi kasvateltuakkin niin yhtään h-haapaa ei ole kuollut pystyyn. Ainoat menetykset ovat muutama majavan kaatama. Ja vioittama. Jotka näyttävät nekin uudelleen kylestyvän hyvää vauhtia. Sienitauti kuivatti siitä eka erästä jonkun haaran mutta lähti sitten sen alapuolelta uudelleen kasvattamaan latvaa. Taimena aina joku kuolee mutta erittäin vähän mielestäni.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 92)