Voitko tarkentaa, missä ja miten Tiirola on hyväksynyt 2-3/1000 ha kannan? En väitä, etteikö noin olisi, kiinnostaa vaan MTK:n toiminta.

Taitaa tämä mtk:n tiirola olla tuulella käypää sorttia. Hän unohtaa tosiasian: jos myötäilee hirviasioissa MMM:lle, pyllistää samassa puuntuotannolle! Kun on nyt näin käynyt, olisi miehen tehtävä kiireellä ensin omat johtopäätöksensä.

MTK, metsänomistajien liitot ja metsänhoitoyhdistykset ovat olleet mukana valmistelemassa MMM:n johdolla valmisteltavaa hirvikannan hoitosuunnitelmaa. Tällaisia hoitosuunnitelmia ministeriö tekee muillekin riistalajeille. Metsänomistajien etujärjestön pitää mielestäni olla vaikuttamassa siihen, että hirvien aiheuttamaan suurta haittaa metsätaloudella pysytään pienentämään. Monilta osin hirvikannahoitosuunnitelmaan on tulossa hyviä kirjauksia, mutta kaikilta osin emme voineet yhtyä lausuntovaiheessa hoitosuunnitelman linjauksiin, vaikka keskustelun avaaja haluaa niin tulkita. MTK:n lausunto, jonka olen allekirjoittanut on kuusisivuinen paperi. Siinä tuodaan keskeiset muutostarpeet esille. Hoitosuunnitelman mukaan vastuuta hirvikannan säätelyssä tullaan siirtämään entistä enemmän paikallistasolle. Puhutaan hirvitalousalueista ja se on sinänsä ihan tervetullut asia. Metsästäjien ja maanomistajien pitää sopia alueella yhdessä tavoiteltavasta ja tuhot minimoivasta tasosta. MTK vetoaa metsästyslakiin, jonka mukaan metsästysoikeudesta päättäminen on aina maanomistajalla – myös hirven metsästyksen osalta. MInisteriö näyttää luopuvan valtakunnallisesta tavoite haarukasta. MTK:n mielestä se on huono uudistus. Tarvitsisimme neuvotteluihin perälaudan, jos muuta yhteisymmärrystä ei saada alueella aikaiseksi. Nykyisin tämä talvikannan haarukka on 2-4. Me vaadimme sen puolittamista. On vaikeaa ymmärtää tällä palstalla käytyä keskustelua asiasta. Minulle asia on täysin selvä. Tasaisemmalla ja pienemmällä talvehtivalla hirvikannalla metsätaloudelle aiheutetut vahingot saadaan pienenemää. Se kannaattaa muistaa, että metsästämällä se hirvikanta saadaan kuriin ei pelkästään huutelemalla.

Entisillä riistanhoitopiireillä on ollut neuvonta ja valistusvastuu järkevän hirvikannan pitämiseksi. Se, onko kannan hoito silloinkaan onnistunut, on asia sinänsä.

Maanomistajalle kuuluvan metsästysoikeuden maanomistaja on perinteisesti ”vuokranut” sen pois itseltään toistaiseksi voimassa olevilla tai 5-25 vuotiailla sopimuksilla. Metsästysoikeus on yleisemin luovutettu ilman vastiketta.

Maanomistajan kannalta talvisen hirvikannan määrän tavoitteesta ei ole sopimuksissa lähes koskaan ole sovittu. Metsänomistajat ovat siirtäneet metsästysoikeutensa metsästysseuroille ja seurueille yleensä kaikkea metsästystä koskien. Näin vuokralaiset pystyvät käyttämään kaikin puolin metsästysoikeuksia maanomistajan puolesta.

Nyt näyttää, että metsästäjäliitoilla on intressit pitää hirvikanta maksimaalisena vain hirvikannan tuotto huomioiden. Maanomistajien metsien tuhot ei kiinnosta metsästysoikeuden haltijoita kuin pitäisi vastuullisien vuokralaisten toimia.

MTK ja Suomen Metsästäjäliitto eivät aja maanomistajan tarkoituksenmukaisen metsänomistajien edun mukaisesti. Edellisillä ei ole otetta metsästäjiin niin, että hirvikantoja pyrittäisiin ajattelemaan metsän kestokyvyn mukaan. todellisuudessa. MTK järjestön korulauseet ei vakuuta metsänomistajaa.

Väärin Santtu. Metsästäjäliitto on sitoutunut nykyiseen kannanhoitosuunnitelmaan sekä tulevaan hoitosuunnitelmaan. Liitto ei aja hirvikannan kasvua kuin ainostaan niillä alueila joilla ollaan suunnitelman alapuolella. Täytyy muistaa että liiton jäsenenä on huomattava määrä myös metsänomistajia jotka pitävät kyllä omastaan huolta.