› Keskustelut › Harrastukset › Laatumännikkö suojelualueeksi !

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 23)
1 2 3

  • Laatumännikkö suojelualueeksi !

    Lähetetty: 17.1.2015, 21:37

    Tänään luonnonsuojeljat ottivat erävoiton keskeyttäessään hakkuut metsähallituksen omistamilla entisillä Keuruun varuskunnan alueilla.
    Liikkuminen on ollut sallittua tuolla aluella vasta muutaman päivän , mutta niin vain ehti vihreä porukka keskeyttämään tälläkin palstalla kaivatun hyvälaatuisen ja vanhan männikön päätymisen jalostukseen.

    Voin alueita aikoinaan kolunneena ja myöhemmin metsäasioissa kiertoajelun paikalla tehneenä todeta , että kyse on todella arvokaista puista raaka-aineena . Kuitenkin joidenkin mielestä on parempi jättää arvokas puuaines luonnon armoille . Puuta pitäisi kasvattaa hitaasti ja kauan , mutta kun sen teet , metsä joutukin suojelualueeksi !

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • jees h-valta 17.1.2015, 22:04

    Varuskuntien alueilla olen monessakin kiinnittänyt huomiota komeisiin, varsinkin mäntyihin kasarmimiljöössä ja ympärillä. On kyllä surullista että nekin sitten pitää suojella vain sen tähden kun ne ovat kasvaneet isoiksi. Samoin täällä H-vallassa on vanhan ja vieläkin osittain toimivan keuhkoparantolan eli Satalinnan miljöössä komeaa mäntyä ja paljon.
    Osa on jo nyt naturaa ja varmaan loputkin jos alkaa hakkuu ympäristössä. Sekin mahdollisuus on koska koko sairaala alueineen on myyty vaikkei kauppakirjoja kyllä vielä olekkaan tehty.

    hemputtaja 18.1.2015, 10:02

    Vaalit on tulossa ja vihreät kaipaavat kipeästi jotain ”vaalinäyttöä”. Taisi löytyä sopiva kohde noin niinkuin alkajaisiksi.

    Toisaalta, jos nuo männiköt ovat sopivalla paikalla, niin muutkin kuin vihreät tykkäisivät, että jäävät olemaan.

    Säilytys samanlaisena myös onnistuu, jos halutaan. Silti kertyy hyvää tukkia. Metsähallituksella pitäisi oleman valmiit sapluunat miten maiseman hoito toteutetaan, jos vain haluavat niin tehdä.

    Tampereen Pyynikillä ja Punkaharjulla taitaa molemmilla olla hoitosuunnitelmat ja ne tähtäävät jymeän männikön säilymiseen samanlaisena. Vähintään niistä löytyy mallit.

    Punkaharju määrättiin säilytettäväksi samanlaisena 1840 -luvulla Aleksanteri Ekan muistoksi. Hyvin on säilynyt ja sahapuuta on kertynyt. Sen muutto viralliseksi ls-alueeksikin oli tarpeetonta ja hyvä esimerkki turhista hallintopäätöksistä. Pääsivätpähän vain ympäristöministeriön apostolit määräilemään. Voivat nyt kehuskella kuinka hoitavat männikköä niin, että on säilynyt raiskaavien metsäläisten tuhoilta.

    Visakallo 18.1.2015, 14:36

    Tuli viime kesänä ajettua tuon Punkaharjun läpi.
    Edellisestä kerrasta olikin vierähtänut aikaa yli 30 vuotta.
    Kokemus oli nyt jonkinlainen pettymys.
    Liekö aika kullannut muistot, mutta 80-luvulla harju näytti paremmalta kuin nyt.

    hemputtaja 18.1.2015, 17:06

    #### Tuli viime kesänä ajettua tuon Punkaharjun läpi.
    Edellisestä kerrasta olikin vierähtänut aikaa yli 30 vuotta.
    Kokemus oli nyt jonkinlainen pettymys.
    Liekö aika kullannut muistot, mutta 80-luvulla harju näytti paremmalta kuin nyt.
    Lähetetty: 2 h, 15 min sitten
    Lähettäjä: Puun takaa ###

    En ole käynyt ainakaan 20 vuoteen, että saatat olla oikeassa.

    Muistelen, että yksi syy hakkuisiin siellä oli vanheneminen. Puissa esiintyi mm. jotain kääpää puolessavälissä runkoa. Olen siellä sellaisia nähnytkin. On voinut hakkuilla olla hiukan kiire.

    Kävijämäärätkin ovat kasvaneet ja alue on arka kulutukselle. Myös hallintoministeriön muutos on voinut vaikuttaa. Kun ympäristönsuojelijat pääsevät tuollaista paikka komentamaan, voi tulos olla paha. Joku ”tietävä” porukka saa läpi vaikkapa ajatuksen, että pitää olla lahopuuta ja keloja. Seuraus on arvattavissa.

    Salonpoika 18.1.2015, 20:18

    Keuruun alue on täysin tuntematon mutta tuosta Punkaharjusta on omakohtaista kokemusta. Harjun metsiä on minusta hoidettu hienosti maisema-arvot huomioiden. Puustoa on hakattu varovasti heikkokuntoisimpia poistaen. Muutamia ”pienaukkojakin” on tehty niissä olevien taimien ja nuorien puiden elinmahdollisuuksien parantamiseksi. Harjun juhlallisissa puissa on minunkin rukkasien kuvia, olen ollut sahaamassa Mustaniemen entiseltä leirintäalueelta korjattuja mäntytyviä. Tuli muuten todella komeita lankkuja. Aina noista hoitohakkuista on aluksi noussut jonkunlainen mekkala mutta kun työt on saatu loppuun ei ohikulkija huomaa mitään muutosta. Kun aiheesta oli juttua radiossa arvosteli paikallinen taiteilija ankarasti toimenpiteitä. Siihen vastasi tutkimuslaitoksen edustaja, olikohan Mikkolan Antero, että pitäisihän arvostelijan taiteilijana tietää ettei koskaan pidä arvostella keskeneräistä työtä….

    suorittava porras 18.1.2015, 20:29

    Pikkuisen täytyy avauskommenttia korjata . Lehtikuvassa luonnonsuojelijat poseerasivat kuusen laholumppikasan vieressä .
    Alueella oli toki mahtikuusiakin , mutta ikä ja armeijan ajoneuvojen seikkailut metsässä olivat tehneet tehtävänsä .

    Olen ollut siinä käsityksessä , että metsähallituksen puolella hallitaan luonnonsuojelunäkökohdat . Miksiköhän jonkun porukan pitää mennä jättämään tilanteeseen omat puumerkkinsä ? Olivat vielä valittaneet , että hakkuista ei tahdo saada tietoa ennakkoon . Jokainen voi päätellä miksi. Tuskin monikaan toimija haluaa junalastillista porukkaa hakkuita häiritsemään.

    yhistyksen metsuri 19.1.2015, 18:20

    Suomet metsät on vajaakäytöllä muutenkin tuskin hetkauttaa suuntaan tai toiseen vaikka suojellaan enemmänkin näitä vanhoja metsiä. Nuorempia metsiä pitäs hakata ja laittaa kuntoon mutta tahmeeta tuntuu olevan se homma.

    suorittava porras 19.1.2015, 19:33

    250 hehtaaria 1000:sta vaaditaan suojeltavaksi . Syynä on muun muassa runsaat myrskytuhot .(aikaan Asta ja Veera) . Kyllä siellä kelpaa ötököiden pesiä ja levitä ympäröiviin talousmetsiin .

    Alue on 2000-luvun alussa ollut syynissä Metso-ohjelmaa silmälläpitäen , mutta tuolloin siellä ei ole todettu olevan merkittäviä suojelutarpeita. Kummasti tarve lisääntyy , kun palstalla alkaa puru lentää.

    Korpituvan Taneli 21.1.2015, 00:23

    Enpähän tunne tuota Keuruun männikköä. Yleisesti kai voisi sanoa että aina tuollaisen alueen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä kannattaa ajatella sitäkin että pitäisikö jotain jättää jälkipolvillekkin muistoksi. Kokonaisuus ratkaisee, mutta kun tuolla, nuoressa varuskunnassa, ei lie kovin merkittäviä rakennushistoriallisia ja kulttuuriarvoja, niin voishan ne joutaa sahallekkin ne männyt.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    raivuri 21.1.2015, 06:05

    Periaatteellinen ongelma tässä on se, että aikaisemmin luontoarvoja ei ole löydetty. Joten nyt se luontoarvo on vanhat männyt. Tämä ei oikeen osu. Jos esimerkiksi mietitään hirsirakentamista, niin vanhoja puita siihen tarvitaan mutta eihän niitä uskalla enää kasvattaa.

    Luontoaktivistien kannattaa miettiä, kumpi on parempi luonnolle: 120-v hakattava metsikkö vai ”varalta” hakattava 80 v metsä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 23)
1 2 3