Laatupuun kasvattaminen (massiivihirsi)

Sain aikanaan tehdä yhteistyötä Kososen kanssa raaka-aineena Ylä-Lapin mänty. Pohjoisen mänty voi olla yllätyksellistä; juuri valmiiksi saadusta pöydän kannesta saattaa ”pamahtaa” kulma pois ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta.

Mielestäni tässä menee asioita sekaisin. Eli käsinveisto hirsi ja teollinen.  Käsinveistossa sillä  puun laadulla on enemmän merkitystä ja paras ois jos voisi itse plokata puut metsästä. Teollisessa lamellihirressä niin väliä kunhan ei hirveästi ole oksia, lylyä ym.

En usko että teollisuus on kiinnostunut erikoispuusta kun huonompikin käy ja töllit menee silti kaupaksi. Käsinveistossa olisi kiva kun olisi isoa pölliä niin tulee enemmän seinää yhdellä veistolla.  Puristeilla voi mennä koko homma sitten enemmänkin laukalle vaatimusten kanssa. Kyllä mulle riittäisi liimattu hötöwood lamelli hirsikämpän rungoksi.  Ja varmaan monelle muullekin. Eli paljonko erikoispuun ostajia sitten oikeasti löytyy että kannattaisi panostaa.

Samaa mieltä pavekan kanssa. Minusta lamelli hirsi on tyylikäs ja halkeamaton puu. Kelpaa oikein hyvin seinärakenteeseen. Minusta se on parempikin kuin massiivihirsi koska ei väänny eikä halkeile. Mutta asia on tietenki  mielipide kysymys.

Juu sekaisin tässä menee itsekin ja punainen lanka kadonnut aikoja sitten. Massiivipuu tarkoittaa ”täyttä puuta” 18mm liimalevykin on massiivipuuta. Hirret on kaikki massiivipuuta. Eli se on vähän kielikukkanen. Ei sillä oikein voi seinän rakennetta kuvittaa. Clt on myös massiivipuuta. Markkinoinnissa se on kivaa kun kaikki on niin massiivista. Jollain logiikalla nimenomaan hirsityyppi keskustelussa massiivi nähdään sitten vissiin enemmänkin liimasaumakysymyksenä. Sekin on jotenkin massiivista. Sitten vasta massiiviseksi menee kun aletaan hengittelemään. Suorastaan musertavaa massiivisuutta edustaa hengittävä liimasaumahirsi. Siinä kaikesta massiivisuudesta alkaa jo pää savuamaan. Höyryä tulee korvista nyt jo.

Hirsipuiden ostovaatimukset voi perustua ihan arkisiin asioihin eikä laatukysymyksiin. Eli jos sorvataan esim. 190 seinää kaikki työvarojen ylimenevät millit päätyy purukasaan tukin hinnalla. Siksi halutaan suoraa välitukkia. Lenko tukki suorenee kärkisorvissa mutta voi silti vääntyä seinässä. Läpiajettavassa koneessa ei suorene. Siksi lenkoa ei halua kukaan.

Tyvitukki ei tuo sinänsä lisäarvoa. Tarvii moottorisahalla muotoilla että mahtuu koneisiin. Eli pientä lisätyötä. Valmiissa hirressä sitä ei huomaa.

Käsinveistossa vähän eri juttu.

Niin just. Sanoille on erilaisia sisältöjä sanojasta riippuen. Mun mielestä liimatun puun kieltäminen on puristinen näkökulma. Mitä se sitten tarkoittaa en tiedä itsekään. Lähestytään samaa filosofista tasoa kuin miten kuuluu saunoa tai miten kiuas kuuluu lämmittää.

Sorvaamoon pihaan joskus ajeli vanhempi herrasmies kyselemään onnistuuko omasta puusta teko? Alkoi sitten rinta kaarella selittämään kun metsässä kasvaa sylin mittaisia puita vai oliko peräti kahden kolmen vai kuuden. Sanottiin sitten nätisti että ei sun niitä tänne kannata tuoda, ei voi käyttää kun välitukkeja ja loput menee haaskuun.

Tarvisi olla käsinveistäjä. Oikeastaan taiteilija puusellainen. Siinä tarvisi olla vähän silmää mittasuhteille kun veistää seinää isoista puista. Ei sekään ole nätti jos seinäpuut on ylisuuria, väärässä järjestyksessä ym. On helposti uniikki mutta itse tehdyn näköinen.

Jos nyt palataan alkuperäiseen asiaan. Eli jos aloittajalla on joku kvantatiivinen nippu tyvekästä laatutavaraa josta pitäisi saada kiristettyä joltakin normaalia parempi hinta niin koittaisin suunnata markkinointi pyrkimyksiä juuri käsinveisto tarkoituksiin.  Tosin ei mitään käsitystä markkinatilanteesta. Yleisesti ottaen suhdanteet on huonot mutta aina voi onnistaa. Älä kysy missä esson baarissa hirsimiehet hengailee että voi käydä syöttämässä,juottamassa ja tarjoomassa diilejä. En tiedä. Mutta lähtökohtaisesti kuivan kankaan suora mänty on aika sopivaa tavaraa hirsihommiin. Täällä sitä ei niin tahdo olla vaan enemmänkin kuusiryteikköjä josta saa hyvää hötöwoodia. Maannousemastakaan ei ole pulaa.

Täällä se konetyö hirsiaihion sisään osto suoritettiin tilauspohjaisesti mhy:n kautta muistelen. Eli toimitusspeksit toimitettiin ja halukkaat ilmoittautui. Käytännössä aihiot vedettiin hakkuiden sivuvirroista poimimalla soveltuvin osin eli kädet ristiin että koneen kuljettaja osaa poimia oikein ja kyllä yleensä osasi.