Keskustelut Metsänomistus Lämpöpumput nostavat sähkön siirtohintaa

  • Tämä aihe sisältää 101 vastausta, 22 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta sitten Puuki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 101)
  • Lämpöpumput nostavat sähkön siirtohintaa

    Viime vuosien myrskyt ja niiden aiheuttamat sähkökatkot ovat pelästyttäneet poliitikot ja sen seurauksena vaatimuksena on nollatoleranssi sähkökatkoille. Tämä tulee kalliiksi. Yksi merkittävä syy vaatimukselle häiriöttömästä sähkönjakelusta on suoranainen lämpöpumppuhuuma. Ne ovat toki nykytilanteessa yksittäisen kuluttajan kannalta oivallisia ja rahaakin säästyy ainakin jos jättää laskuista pois 10-15 vuoden päässä häämöttävän laitteen tai ainakin kompressorin uusinnan.

    Lämpöpumput ovat Suomen sähkönjakelulle melkoinen taakka. Ne edellyttävät katkotonta jakelua ja lisäävät erittäin merkittävästi investointitarvetta koko jakeluverkkoon. Tammikuussa tehtiin uusi sähkön käytön ennätys vaikka teollisuuden käyttö on vähentynyt ja ei ollut edes erityisen kylmää.

    Kovan pakkasjakson aikana kaikki, pääosin alimitoitetut, lämpöpumput käyvät täysillä ja lisävastukset napsahtaa päälle. Ja lukematon määrä marketista ostettuja pattereita ja puhaltimia. Tämä on hyvin erikoista. Nimenomaan Suomen olosuhteissa pitäisi määrätietoisesti panostaa ratkaisuihin jotka lpakkasjakson aikana leikkaavat sähkökulutusta eivätkä lisää sitä kuten nyt käy.

  • Pete

    Uusienkin talojen maalämpöjärjestelmät alimitoitetaan ihan tietoisesti. Tähän on syynä kustammukset. Toisekseen kaivon ”teho” selviää vasta käyttöönoton jälkeen. Merkittävä osa maalämpökaivoista ei anna sitä mitä on luvattu.

    Öljylämmitystalojen muuttaminen maalämmölle on kaikkein hulluinta hommaa. Kustannukset ovat huikean korkeat vaikka järjestelmät alimitoitetaan. Jos ja kun pattereita ei useinkaan uusita, niin vesi täytyy tulistaa sähköllä. Ja lukemattomien huoneiden nurkassa on se sähköpatteri kylmällä säällä apuna.

    Valtakunnan koko sähköverkko ja tuotanto täytyy mitoittaa tietenkin näiden kulutushuippujen mukaan. Huonosti eristetyt saneerauskohteet ovat lisäksi erityisen alttiita hiukankin pitemmille sähkökatkoille, kylmä tulee nopeasti. Ja paine poliitikoille kasvaa. Ja siirtohinta senkun vaan nousee.

    Minun mielestä on väärin, että nekin kotitaloudet jotka eivät lisää kulutustaan muiden lisätessä joutuvat maksamaan sähkön siirrostaan saman korkean hinnan. Pörssisähkö sinällään toimii markkinaa ohjaavasti. Se joka ei pysty leikkaamaan kulutustaa kysyntäpiikin aikana myös maksaa siitä. Sama mekanismi pitää saada myös siirtohintaan.

    Suomen olosuhteissa puun käyttäminen lämmittämiseen ja ainakin sähkön kulutushuippujen tasaamiseen olisi erityisen järkevää. Pelletti menetti maineensa monestakin syystä ja se on sääli. Korkean sähkönhinnan maissa kuten Saksassa pelletti on ihan tätä päivää ja maalämpöä ei juurikaan rakenneta. varaavan sähkölämmityksen maineen voisi kirkastaa, on erinomaisen järkevää lämmittää isoa varaajaa silloin kun kapasieettia tarjolla. Saman voisi tehdä maalämmölläkin, varaaja siihen väliin ja älyä järjestelmään niin, että kulutushuippujen aikana omaa kulutusta pystyy leikkaamaan.

    Jätkä

    Aivan nurinkurinen ajattelutapa. Minusta paljon sähköä kuluttavien tulisi saada siirtomaksuihinsa alennusta ja vähän kuluttavilla maksuja yksikköä kohti voisi korottaa.

    Onhan suorastaan valtakunnallista tuhlausta rakentaa sähkönsiirtolinja kuluttajalle, jonka käyttömäärät ovat niin mitättömät, että niillä maksuilla ei kateta ikinä linjan kustannuksia.

    pikkutukki

    Pumppu ei ole hyvä ratkaisu kansantaloudellisesti juuri tämän voimakkaan sähkön käytön takia huipun aikana .Tähän pitäisi jo puuttua päättäjillä .

    Jätkä

    Lämpöpumppu käyttää vain korkeintaan kolmasosan siitä, minkä suora sähkölämmitys käyttää – myös kulutushuippujen aikana, joten lämpöpumppu on todella hyvä ratkaisu huippujen tasaajana.

    jees h-valta

    Helkutti kun tuota jätkääkään enää saa ”torpattua” kun taas pitää olla samma mielt. Auton perässä juuri Hitachin Rac-35:n lähdössä Kymenlaaksoon.

    Pete

    Jätkä ei tainnut oikein ymmärtää pointtiani. Minä kirjoitin asiasta valtakunnan sähköhuollon näkökulmasta. Teknologia joka kärjistää kysyntäpiikkejä on se ongelma. Lämpöpumput eivät niitä huippulukemia isossa kuvassa leikkaa vaan päinvastoin. Tämä johtuu siitä, että lämpöpumput on otettu suoran sähkölämmityksen rinnalle ja niillä on korvattu öljylämmitystä. Lisäeristykseen ei ole paljoa investoitu kun ”lämpöpumpulla lämpöä saa niin halvalla”. Tämä ei tarkoita sitä, että kannattaisin lisäeristämistä, ehkä pikemminkin päinvastoin. Vaikka talvet ovat lauhtuneet, niin koko sähköverkko ja tuotanto täytyy mitoittaa sen mukaan, että aina silloin tällöin Suomessa edelleen on kylmää. Näin ei käy edes joka vuosi, mutta kapasiteetti täytyy mitoittaa huipputehon mukaan ainakin niin kauan kun yleisesti ei hyväksytä sitä, että jakelua voidaan rajoittaa. Kehittyneenkin ilmalämpöpumpun hyötysuhde laskee kun pakkanen laskee alle 30 asteen. Ja kun merkittävä osa maalämpösaneerauksista on reippaasti alimitoitettuja, niin sähköä kuluu. Tämä on ongelma isossa kuvassa kun öljy korvautuu sähköllä. Lämpöpumput äärevöittävät sähkön kulutusta ja se on ongelma josta koituu kustannuksia.

    Vaadin, että ne kuluttajat jotka aiheuttavat omilla lämmitysvalinnoillaan sähköverkkoon lähes aina tarpeetonta. mutta kuitenkin pakollista investointitarvetta myös maksavat tuon ylimääräisen ja meille, kulutustamme ei lisääville, koituvan kustannuksen. Täysin häiriöttömän jakelun tarvitsijat saisivat maksaa myös sen kustannukset. Minä ja moni muu pärjään kyllä parikin vuorokautta ilman valtakunnan verkosta saatavaa sähköä, mutta joudumme maksumiehiksi tälle nollatoleranssitavoitteelle. Se on minun puolesta tietysti täysin ok, että meistä moni lämmittää lämpöpumpulla. En minä mitään lämpöpumppuveroa kaipaa ollenkaan, mutta sen tulisi näkyä siirtohinnassa jos joutuu lisäämään kulutustaan silloin kun moni muukin niin tekee. Se olisi reilua. Ja se ohjaisi järkeviin ratkaisuihin.

    MaalaisSeppo

    Ilmalämpöpumpu ja maalämpöpumput kuormittavat sähköverkkoa eri tavalla. Maalämpöpumppujen, kuten myös suoran sähkölämmityksen ottama teho kasvaa lineaarisesti ulkolämpötilan laskiessa. Ilmalämpöpumpun lämpökerroin sen sijaan pienenee ulkolämpötilan laskiessa. Tällöin pumpun tehontarve nousee lämpötilan laskiessa jyrkemmin kuin muilla lämmitystavoilla.

    Lämmitystapojen aiheuttamaa sähköverkon kustannuksia voidaan arvioida eri lämmitytapojen huipun käyttöajoilla. Jos esim suoran sähkölämmityksen huipun käyttöaika on 2500 h/a, tarkoittaa se, että se täydellä teholla kuluttaisi vuotuisen energiansa ko aikana.

    Ilmalämpöpumpulla huipun käyttöaika on lyhempi. Esim 2300 h/a. Oikeudenmukaista olisi, jos ilmalämpöpumpun sähkön siirtohinta olisi 2500/2300 kertaa kallimpaa kuin muiden sähkölämmitysmuotojen.

    Porakaivotyyppisten lämpöpumppujärjestelmien suhteen kannattaa olla varovainen. Niiden teho voi hiipua vuosien saatossa.

    Rane

    Tähän kun vielä yhdistetään tuulivoimalla tuotettu sähkö.

    Metsuri motokuski

    No onhan tämä lämpöpumppu parempi vaihtoehto kuin suorasähkölämmitys, jota viljeltiin hyvinkin yleisesti -70 ja – 80 luvuilla. Se on totta että lämpöpumpusta tulee suorasähkölämmitys kun pakkanen nousee yli 20 asteen. Onneksi Suomi on saanut ostosähköä Venäjältä ja Virosta sekä Ruotsista sähköhuippujen ajaksi, joten tarpeettomalta voimaloiden rakentamiselta on vältytty. Lisäksi meillä on useita öljykäyttöisiä voimaloita, joista saadaan tarvittaessa lisäapua sähkönkulutukseen.

    Jos näitä lämpöpumppuja ei olisi niin meillä olisi vuorokautinen sähkökulutus huomattavsti suurempi myös lauhoina aikoina. Nyt kulutus on kovaa vain pakkashuippuina. Tuo puu ei ole ratkaisu ongelmaan muille kuin metsänomistajille. On paljon myös omakotitalon omistajia jotka joutuisivat puunsa ostamaan. Ostopuilla kilowatinhinta se vasta kova olisi. On myös sellaisia asuntoalueita jotka ovat kaavoitettu siten että omatoimiselle polttopuupuuhastelulle ei ole tilaa eikä mahdollisuutta. Sen vuoksi sähkö, öljy, maalämpö sekä ilmapumppu on hyviä keksintöjä. Joten eiköhän me kaikki osuutemme maksa. Joko korkeana kiinteistökohtaisena lämmityskuluna tai sitten siirtomaksuina. Ainakin meillä siirtohinta on kytketty kulutukseen. Mitä suuremoi kulutus sitä suurempi siirtomaksu.

    Jätkä

    Pete ei ole ymmärtänyt jutun pointtia.
    Kun lämpöpumppujen käyttäjät käyttävät paljon enemmän sähkö kuin esim oljynpolttajat, niin he myös maksavat siirtokustannuksia rutkasti enemmän.
    Kyllä ne, jotka kuluttavat enemmän, maksavat sähköverkon ylläpdon ja ne, joilla ainoa sähkölaite on 5 watin lamppu ja radio, elelevät näiden siivellä. Edes perusmaksu pitäisi näille pihistelijöille nostaa tuhanteen euroon vuodessa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 101)