› Keskustelut › Metsänomistus › Lämpöpumput nostavat sähkön siirtohintaa

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 101)
1 2 3 4 … 9 10 11

  • Lämpöpumput nostavat sähkön siirtohintaa

    Sent on: 2.9.2016, 10:58

    Viime vuosien myrskyt ja niiden aiheuttamat sähkökatkot ovat pelästyttäneet poliitikot ja sen seurauksena vaatimuksena on nollatoleranssi sähkökatkoille. Tämä tulee kalliiksi. Yksi merkittävä syy vaatimukselle häiriöttömästä sähkönjakelusta on suoranainen lämpöpumppuhuuma. Ne ovat toki nykytilanteessa yksittäisen kuluttajan kannalta oivallisia ja rahaakin säästyy ainakin jos jättää laskuista pois 10-15 vuoden päässä häämöttävän laitteen tai ainakin kompressorin uusinnan.

    Lämpöpumput ovat Suomen sähkönjakelulle melkoinen taakka. Ne edellyttävät katkotonta jakelua ja lisäävät erittäin merkittävästi investointitarvetta koko jakeluverkkoon. Tammikuussa tehtiin uusi sähkön käytön ennätys vaikka teollisuuden käyttö on vähentynyt ja ei ollut edes erityisen kylmää.

    Kovan pakkasjakson aikana kaikki, pääosin alimitoitetut, lämpöpumput käyvät täysillä ja lisävastukset napsahtaa päälle. Ja lukematon määrä marketista ostettuja pattereita ja puhaltimia. Tämä on hyvin erikoista. Nimenomaan Suomen olosuhteissa pitäisi määrätietoisesti panostaa ratkaisuihin jotka lpakkasjakson aikana leikkaavat sähkökulutusta eivätkä lisää sitä kuten nyt käy.

    Tekijä
    Pete
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Nimetön 2.9.2016, 20:46

    Joo pieniä on nämät kotimaan markkinat, ja tuottee sen mukasia rototyyppejä.

    Esim. saksalainen Vaillant valmistta LVI-alan härpäkkeitä ja maalämpöpumppuja ja työllistää 12500 henkiä ja liikevaihto 2.3miljardia. Nämät ”kotimaiset” valmistajat työllistää muutaman hengen.
    Tosihba valmistaa ilmalämpöpumppuja kolmessa tuurissa ympäri vuoden ja Suomi joka on ilmalämpöpumppujen käytössä mallimaa niin Tosihban tehtaalta Suomen ilmalämpöpumput valmistuu 2h:n.

    jees h-valta 2.9.2016, 21:40

    Jätkän käsitys kyllä maapiirin ylivoimaisuudesta pitää paikkansa juuri parhaimmillaan tosiaan savimaassa. Onhan paljon perää Petenkin lausumissa monessa kohtaa kuten juuri porareiän alimitoituksen aiheuttamassa suorasähkön kovan pakkasen piikissä. Noinhan se menee kun ostaja tuijottaa vain halvinta hankintahintaa. Yllättävän paljon näissä tapahtuu jopa suoranaista tietoista huijaamista. Yrittäjiä on pumppubisnes vetänyt kiitettävästi mutta ei aivan kaikki parasta a-ryhmää.
    Tuo Lassen mainitsema Vaillant on muuten huonoimmasta päästä vaikka onkin iso laitetoimittaja. En kyllä henk.koht. ostaisi. Vain huonoja kokemuksia ja huonoa maahantuontia.

    Nimetön 3.9.2016, 04:09

    Niin minulla on lämpöpumpun valinta edessä ja hehtaari märkääsavipeltoa talonvieressä. Suuri on ollut heitto keruuputken pituudessa mitä laitetoimittajat on laskeneet tarpeeksi, lyhimmillään 400m ja pisin laskelma 800m.
    Villanttia on yhtenä vähän tarjoteltu, mistä Jees on eniten myönteisimpiä kokemuksia kuullut?

    Nyt auton nokka kohti Finmetkoa.

    Jätkä 3.9.2016, 07:45

    Aivan varmasti laitteissakin on eroja, mistä saisikaan puolueettomat vertailutulokset, joissa olisi myös koneikon kestävyys testattu.

    Nykyään taitaa olla mahdollista asentaa samalle koneelle jopa 800 metriä putkea ja silloin ainakin teoriassa on mahdollista saada kierrolta tuleva neste hieman lämpimämpänä kuin lyhyellä keräysputkella.

    Monet ovat laittaneet keräysputkensa järveen, jossa yleensä talvellakin on tasainen ja suht lämmin vesi. Vettä pitäisi vain olla vähintään kolme metriä, sanovat jotkut.

    Olen silti sitä mieltä, että ne, jotka käyttävät sähköä vähän, olisi velvoitettava maksamaan enemmän siirtokustannuksia, koska he tuottavat sähköyhtiölle vain kuluja.

    Pete 3.9.2016, 08:56

    Jätkä se ei nyt vaan ymmärrä. Ongelma ei ole se, että käyttääkö vuositasolla enemmän vai vähemmän vaan se milloin käyttää. Jos käyttää samaan aikaan kuin muutkin niin kärjistää kulutushuippua ja se tuottaa investointitarvetta. Sen seurauksena fingrid ja verkkoyhtiöt joutuvat rakentamaan ”moottoritien” joka niemeen ja notkelmaan vaikka 99,99% ajasta liikennettä ei ole yhdellekään kaistalle.

    Jätkää ilmiselvästi pännii mökkiläiset ja vastaavat. Heidän syntinsä määrä ei ole vakio. Sen aivan viimeisen karvan osuus siirtoverkon kustannuksista on häviävän pieni. Investointitarpeen osalta mökkiläiset jakaantuvat äärilaitoihin, ne jotka eivät käytä sähköä talvella eivät myöskään ole aiheuttamassa kysyntäpiikkejä. Ympärivuotisesti lämpimänä pidettävät mökit taas ovat pahimmasta päästä ainakin nykyisellään kun sähköllä se lämmittäminen tapahtuu tai ilmalämpöavusteisella sähköllä.

    Pete 3.9.2016, 09:08

    On erikoista, että ns. Kuivana pito lämmitys ei ole yleistynyt lainkaan. Suomessa on lukemattomia kesämökkejä joita pidetään ”peruslämmöllä” talvellakin. Perustelu tälle on se, että ei haluta ”mökin hajua” ja että vesilaitteet ei jäädy. Vesilaitteiden osalta sulanapitoon on olemassa hyvin edullisia ratkaisuja, saattolämmitystä ja ei se putkiston tyhjäksi laskeminenkaan pitäisi olla ylivoimainen tehtävä.

    Mökin hajua torjutaan pitämällä olemattomasti eristetyt käkikellot plussan puolella vaikka seuraava käynti mökillä olisi vasta toukokuussa. Kuivana pito lämmityksessa sisälämpötila voidaan laskea reippaasti pakkasellekin, mutta kun sää lauhtuu, niin lämpötilaa nostetaan niin, että se on pari astetta ulkolämpötilaa korkeampi. Tämä parin asteen lämpötilaero riittää siihen, että rakenteet pysyvät kuivina ja mökin hajulta välttyy. Kevättalvella kun lämpötila sahaa päivällä plussan puolella ja yöllä pakkasella toimitaan niin, että sisälämpötila nostetaan plussalle. Kovien pakkasjaksojen aikana tällaiset kohteet eivät siis ole kysyntäpiikkejä kasvattamassa, päinvastoin kulutusta lisätään silloin kun vakituiset asujat vähentää, sään lauhtuessa.

    Jätkä 3.9.2016, 10:17

    Olen syyllistynyt ilmalämpöpumppujen asennukseen siinä mielessä, että olen hankkinut pumppuja ja ollut apumiehenä, kun valtuutettu asentaja on niitä pistänyt ”iskuun”.

    Kaikki normaalit pumput ovat tulleet 10 amppeerin sulakkeen taakse, yksi vaati 16 amppeeria, koska siinä on kaksi sisäyksikköä.

    Asentajalla oli kulutusmittari, joka todisti, että pumpun käyttämä tehon tarve vähenee, kun pakkanen kiristyy.

    Kaikki normaalit pumput ovat maksimitehontarpeissaan alle 1 kw.

    Jos verrataan taas suoran sähkölämmityksen sähkönkäyttöä, niin jokainen patteri ottaa varmasti sen 1000 wattia päällä ollessaan.
    Kun niitä on huushollissa kymmenenkin kpl, pyörii perinteinen sähkömittari akselit punaisena ehtiäkseen mittaamaan kaiken.
    Meillä ilmalämpöpumppu ottaa korkeintaan 1 kw:n, oli keli mikä hyvänsä.

    MaalaisSeppo 3.9.2016, 12:17

    Minä olen tähän asti uskonut termodynamiikan kursseista saamaani opetukseen kylmäkoneista, eli mitä suuremmalla lämpötilaerolla toimitaan, niin sitä enemmän tehoa tarvitaan yhden energiayksikön siirtoon. Jätkä oli todistamassa päinvastaista ilmiötä. Tämä on todella mullistavaa. Jos ilmiö on tosi, se antaa mahdollisuuden kehittää ikiliikkuja. Vilpittömät onnittelut mullistavasta havainnosta.

    Jätkä 3.9.2016, 13:32

    Minä olen tähän asti uskonut termodynamiikan kursseista saamaani opetukseen kylmäkoneista, eli mitä suuremmalla lämpötilaerolla toimitaan, niin sitä enemmän tehoa tarvitaan yhden energiayksikön siirtoon. Jätkä oli todistamassa päinvastaista ilmiötä. Tämä on todella mullistavaa. Jos ilmiö on tosi, se antaa mahdollisuuden kehittää ikiliikkuja. Vilpittömät onnittelut mullistavasta havainnosta.
    Lähetetty: 1 h, 6 min sitten
    Lähettäjä: MaalaisSeppo

    Saat minun puolestani vittuilla ja näyttää typeryytesi niin paljon kuin haluat.
    Minä kerron vain sen, minkä minulle kylmälaiteasentaja näytti konkreettisesti. Ja se on tosi.

    Kaikki perustuu siihen, että inventteri-tyyppinen kone ei yritä väkisin kiskoa lämpöä liian kylmästä ilmasta, vaan pitäytyy taloudellisuudessa, sen pyörimisnopeus muuttuu kelin jäähtyessä alle 20 asteen.

    Silloin pitää lisätä puita takkaan – tai leivinuuniin.

    Planter Planter 3.9.2016, 13:42

    Nykyinen sähkönsiirtohinnoittelu on aikansa elänyt. Verkon kulut ovat kiinteitä ja syntyvät riippumatta siitä kuinka paljon sähköä verkossa siirtyy tai siirtyykö lainkaan. Tämän takia siirtohinnoittelussa varmaan siirrytään siirtotarpeeseen perustuvaan nykyistä kiinteämpään hinnoitteluun.

    Kustannuksia aiheuttavat esim. verkkoon sitoutunut pääoma, sähköverkon ylläpito eli verkon kunnostaminen, kehittäminen ja uudistaminen sekä kokonaan uuden verkon rakentaminen, sähköverkon käytönvalvonta ja vikapalvelu 24 tuntia vuorokaudessa, vikojen korjaus kaikissa tilanteissa sekä asiakkaiden puhelin- ja internetpalvelut ja sähkön kulutuksen mittaus.

    Siirtotarpeeseen perustuva hinnoittelu on tuttu telepuolelta. Tämä laajakaista –tyyppinen hinnoittelu vastaisi nykyistä paremmin sähköverkon kulurakennetta ja kohtelisi sähköverkon asiakkaita nykyistä tasapuolisemmin.

    Jos tekee vaikkapa 4 kilowatin siirtosopimuksen niin hinta on kiinteä kunhan teho pysyy alle 4 kW:n. Jos talvipakkasilla ylität tuon tehon, niin hinta hyppää vaikkapa kolminkertaiseksi.
    Tällöin ne kulutuspiikit leikkautuvat. Hinta on ainoa joka ohjaa sähkönkuluttajia.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 101)
1 2 3 4 … 9 10 11